Noppapotti

Viimeiset pari viikkoa ovat menneet välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän flunssaisena. Tsemppasin toissaviikon perjantain peli-illan kunnialla. Hauskana sattumana pelasimme tuolloin mm. Pandemiaa.  Siitä menikin sitten viikko lähinnä sairastaessa, ja ainoa peli jota pelasin oli Lords of Waterdeep, sekin ipadillä. Viime lauantaina kävimme pelipäivässä pelaamassa jotain korttipeliä, jonka nimi on totaalisesti karannut mielestäni, mutta se oli niin huono peli, että eipä haittaa etten muista. Siinä menikin pari tuntia, lähinnä siksi, että pelin omistaja ei oikein osannut selittää sääntöjä, ja pelaaminen oli ajoittain melko hapuilua. Tuon sekametelin jälkeen otimme pari erää Bang!iä ja lähdimme katsomaan lätkää.  Tällä viikolla pöydälle on päässyt jo kolmena iltana Legendary Encounters: An Alien deck-building game. LE on yhteistyöpeli joka sijoittuu Alien -sarjan elokuvien maailmaan. Pelissä on mahdollista pelata kaikki neljä elokuvaa läpi, tai luoda näiden pohjalta iha...

Maanantait ovat minulle aina vapaapäiviä, ja siksi hyvin otollisia pelaamiselle. Vanhempani tarvitsivat apuamme, joten suuntasimme heidän luokse koko päiväksi. Olin ajatellut illalla mahdollisesti saavani peliseuraa siskonitytöstä Maijusta, mutten tiennyt hänellä olevan menoa illaksi. Olin pakannut Samurai Spiritin, Imperial Settlersin ja Dungeon petzin mukaan. Siskoni perhe asuu siis vanhempieni kanssa yhteisessä talossa, joten kun käyn morjestamassa heitä, saan siinä sivussa nähtyä muitakin perheenjäseniä. Odotellessamme ruuan valmistumista myöhään iltapäivästä, ajattelin kokeilla kepillä jäätä, ja kysyä jos nuorempi siskontyttöni Aino suostuisi pelaamaan erän Samurai Spiritiä. Aino(15v.) ei aina suostu pelailemaan meidän kanssa, koska ei jaksa kovin pitkiä ja monimutkaisia pelejä. Yllätyin positiivisesti kun hän suostui, ja pelasimmekin kolme peliä putkeen. Sen jälkeen pelasimme myös Imperial Settlersiä, hän roomalaisina ja minä barbaareina. Aino huomasi laatikosta pilkistävän D...

Matúš Kotryn Alchemists oli viime vuoden Essenin pelimessujen hittejä. David Cochardin kuvitus, toimivat pelimekaniikat ja taustavoimana Czech Games Edition on ennenkin ollut toimiva cocktail. Vaikea uskoa, että Alchemists on  Matúš Kotryn ensimmäinen julkaistu peli. Kyseessä on jokseenkin monimutkainen ja monitahoinen peli. Pelaajat ovat alkemistioppilaita, jotka pyrkivät saamaan mainetta ja mammonaa, milläs muullakaan kuin myymällä mikstuuria ja julkaisemalla teorioita eri aineiden alkemisista koostumuksista. Kuulostaako tylsältä?  David Cochardin hauskaa kuvitusta löytyy myös esim. Dungeon Petzissä. Vaan se ei ole tylsää! Itse inhosin kemian tunteja koulussa, eikä vähintään matemaattisten kaavojen takia, mutta Alchemists onkin pohjimmiltaan päättelypeli, työläistenasettelulla höystettynä. Ei siis mitään laskukaavoja. Erikoisen pelistä tekee myös siinä käytettävä älylaitesovellus, joka ei tosin ole välttämätön, mutta tekee pelistä pitkälti sujuvamman ja mielyttä...

Itselläni on ollut ihan mielettömän hyvä tuuri siinä, että lähestulkoon kaikki pelit, jotka ollaan hankittu, ovat olleet ehjiä ja kaikki osat tallella. Netistä olen kyllä usein lukenut, kun ihmiset huutelevat puuttuvien osien perään, ja kaivelevat asiakaspalvelutietoja milloin millekin yritykselle. Pari vuotta sitten sain mieheltäni Taluva pelin joululahjaksi, ja silloin oli todellinen pettymys, kun laatikossa oli vaillinainen määrä pelinappuloita, joten emme päässeetkään joululomalla sitä pelailemaan. Otin silloin yhteyttä Fertiin, eli pelin tuottajaan, ja sain ensinnäkin odotella vastausta viikko tolkulla, ja itse korvauspalojen saaminen oli todella hankalaa, vaikka olikin kyse heidän tekemästään viasta. Tuosta jäi silloin todella paha maku suuhun, ja en voinut kuin vain rukoilla, ettei moista tarvitsisi toiste kokea. Sitten kävikin niin, että juuri hankkimani Caverna( jossa tulee aivan älytön määrä tavaraa) olikin hieman viallinen, sillä yksi punch boardeista oli printattu vääri...

On se jännä juttu, että vaikka hylly on täynnä pelejä, on mielessä aina jokin uusi ihastus, joka on pakko saada. Siinä mielessä on tämä lautapelailukin jonkin sortin keräilyharrastus. Valitettavasti tila on meillä rajallinen, joten joistain peleistä on aika ajoin luovuttava. It's the Circle of Life. Viimeisen puolen vuoden aikana on oma pelimakuni hioutunut tietynlaiseksi, ja tiedostan nykyään jo sääntöjen lukemisen perusteella, tulenko pitämään pelistä vai en. Harhaostoja ei siis juurikaan enää kerry. Toki voin pettyä pelin komponenttien laatuun, mutta se tuskin saa minua vihaamaan yhtään peliä. Olimme mieheni kanssa makustelleet Dungeon Petzin hankintaa monta vuotta, mutta jostain syystä hannasimme päätöksen teossa.  Viime viikolla vedimme vivusta ja tilasimme sen yhdessä Lords of Vegasin kanssa, joka oli listaltamme seuraava hankinta.  Dungeon Petz on säännöiltään melko monimutkainen, joten kaikkien pelikamujen kanssa sitä ei välttämättä voi pelata. Säännöt ovat kuit...

Loma loppui ja arki alkoi. Seuraavana lauantaina onkin International TableTop Day, joten onhan tässä jotain mitä odottaa. Lomapäivät olivat rentouttavia ja täynnä perhettä, ystäviä ja pelejä. Pitkänäperjantaina menimme vanhemmilleni syömään karitsaillallista, ja yhdistimme sen peli-iltaan. Ensimmäisenä pelasimme Alien Frontiersia. Damn, että se on hyvä peli! Kolminpeli menossa. Pääsimme aloittamaan pelaamiset jo aikaisin iltapäivällä, ja saimme pelata rauhassa karitsan kypsyessä sous videssä.  Alien Frontiersin jälkeen otimme erän Kingsburgia, tällä kertaa lisäsimme osan lisäosan materiaaleista mukaan. Ruuan jälkeen saimme pari pelaajaa lisää pelipöydän äärelle. Jatkoimme pelailua länkkäriteemalla Dice Townin ja Colt Expressin nimissä. Lankalauantaina saimme karvaisen kaverin kylään, joten jätimme lautapelit hyllyyn yhdeksi illaksi 1,5 -vuotias tiibetinspanieli Ilo on kiinnostuneempi kadulla kulkijoista kuin peleistä. Sunnuntaina saimme yllärikutsun Hannalle pe...

Maanantain peli-illan jälkeen olin ihan varma, ettei tule pelailtua ennen pääsiäisvapaita, mutta kuinkas kävikään? Tämä viikko on ollut mahtava. Tiistai-iltana pelasimme mieheni kanssa uutta Alien frontiersiamme, ihka ensimmäistä kertaa. Kuten viimeksi kirjoitin, hän piti kovasti Kingsburgista, joten olin melko varma AF:n maistuvan myös. Levitimme pelin olkkarin pöydälle, laitoimme Nightwishin uuden levyn (joka on muuten loistava!) soimaan ja rupesimme pelaamaa. Alien Frontiers on säännöiltään todella helppo, ainakin Kingsburgia pelanneelle, joten sääntöjen opetteluun ei mennyt kuin hetki.  Pelimekaniikat tuntuivat tutuilta ja kiinnostavilta. Täytyy sanoa, että pidän AF:n sääntökirjasta. Se on selkeä ja hyvin muotoiltu, ja takakannessa oleva lyhennelmä on kattava ja kätevä. Myös pelilaudan symbolit saavat minulta kiitosta, sillä ne oikeastaan kertovat kaiken tarvittavan, joten sääntökirjasta ei pahemmin tarvitse vilkuilla pelin aikana. Osa komponenteista ja pelilauta. Pel...