Noppapotti

Kesä on ollut mahtava ja aurinkoinen, mikä on pelailun kannalta ollut toisaalta huono asia. Puisto on kutsunut monesti, eikä mukaan ole useimmiten tarttunut pelejä, syystä tai toisesta. Eikä siinä mitään, välillä näin. Mutta kun katson viimeisen parin kuukauden pelattuja pelejä, on pöydälle kyllä päässyt kaikkea kivaakin. Arvostelupinossakin nököttää monta peliä vielä testaamatta, mutta onhan tässä aikaa. Teimme puolivuotiaan poikamme kanssa ensimmäisen reissun lautapelikauppaan, napaten mukaan Exitit, jotka halusin arvostella, sekä heräteostoksena The Mindin. Tästä lisää myöhemmin. Luka ei vielä ymmärtänyt pelikaupan hienoutta. Toukokuun alku ei ollut lupaava. Kirjastosta lainattu Carcassonne Star Wars hieman ärsytti. Koin siihen lisätyn nopanheiton pilaavan koko pelin, vaikka mieheni oli ihan sinut asian kanssa. Kaiken lisäksi Carcassonne SW ei ole sieltä kauneimmasta päästä, mutta makuasioistahan voi vain kiistellä. Olen kyllä valmis joskus kokeilemaan tätä uudestaan jos jos...

Joku on ehkä saattanut ihmetellä, että kylläpäs Noppapotissa on elelty hiljaiseloa. Viikko sitten toki ilmestyi juttuni Rajas of the Gangesista, mutta sitä ennen olikin parin kuukauden tauko. Jutun nimi on nimittäin näin, että meille syntyi lisävahvistusta joulukuun lopussa ja hänen kanssa elämään totutteleminen kolmen tunnin yöunilla on toki vaikuttanut pelivireyteen. Onneksi nyt jo helpottaa, sillä meillä nukutaan jo neljä tuntia! Mutta ollessani äitiyslomalla toivon, että pääsen paneutumaan blogiini nyt paremmin, kun ei tuo päivätyö ole haittamaassa. Täsä mä nyt oon! Meillä on alkuvuosi alkanut perinteisellä pelihyllyn karsimisella, koska syystä, jota en oikeastaan ihan käsitä, hyllyssämme ei ole enää tilaa. Se on aina yhtä iso mysteeri, miten näin käy, mutta uskon selviäväni tästäkin koitoksesta. Positiivinen asiahan tämä on; nyt on taas tilaa uusille peleille. Vaikka kuinka väitän, etten kuulu niin sanottuun Cult of the New:hun, niin jotenkin ne ihanat kimaltelevat uutuude...