Noppapotti

Viime viikolla on pelipöytä täyttynyt ihan muista kuin peleistä. Innostuin askartelemaan kaiken moista, toki peleihin liittyvää pääosin. Tyylilleni uskollisena mopo karkasi tässäkin asiassa käsistä, ja projekti kestikin sitten pidempään kuin olin aluksi ajatellut. Ja ideoita tulvii koko ajan lisää! Ensimmäisenä hommana päätin elävöittää Caverna: The Cave Farmersia lisäämällä ns. googly eyes:it kaikille eläimille. No niitä eläimiähän siinä pelissä riittää ihan tolkuttomasti, joten jaksoin ehkä liimata puoleen niistä. koska ei ne kaikki kuitenkaan ole kerralla pelissä mukana. Tämä idea on ihan röyhkeästi muilta pöllitty, en siis voi ottaa krediittiä siitä. Se vain tuntui niin mahtavalta idealta, että pakko oli itsekin kokeilla.  Lauma kokoontuu. No, tästähän idea sitten levisi vielä, kun silmiini osui Prisman askarteluosastolla myös värilliset möllötyssilmät.  Pitkään pohdin, että onko niille nyt oikeasti mitään käyttöä, mutta ostinpa sitten kuitenkin, kun eivät pal...

2016 se tulla jolkotteli melkein huomaamatta. Joulun pyhät menivät perheiden luona oleskellessa, niin kuin kuuluukin. Olin saanut hankittua tarvitsemani lahjat jopa jo aaton aattona (heh heh). Joka vuosi joku lahjoista tuottaa pään vaivaa, mutta tänä vuonna se ei ollut mieheni lahja. Olin nimittäin päättänyt jo kesällä, että hankin hänelle Pandemic: Legacyn. Pandemia on Janin lempparipeli, joten sen uusi inkarnaatio oli lähes itsestään selvä valinta hänelle. Toki pukin konttiin tuli pakattua muutakin, mutta ne eivät olleet lautapelejä. Paitsi ostimme Maijulle Dale of Merchantsin, kehutun suomalaistaustaisen pakanrakennuspelin. Itse sain mieheltäni lahjaksi toivomani Madeiran sekä Dungeon Petzin lisäosan Dark Alleys. Madeira oli iso yllätys, sillä se on hyvinkin rakas europeli, en ajatellut mieheni innostuvan moisesta, ja hän kyllä tietää kuka sitä joutuu kanssani pelaamaan. Ja niin Madeira pääsi välipäivinä heti pöydälle.  Madeira on portugalilaisten pelisuunnittejoiden Nuno...

Marraskuu alkaa olla kohta koluttu läpi, ja on aika keskittyä  jouluvalmisteluihin. Itse aloitin tekemällä lahjatoivelistan, jos vaikka joku (esim. mieheni) keksisi siitä jonkun kivan pelin lahjaksi. Listastahan tulisi helposti kilometrin pituinen, mutta ajattelin pitää sen lyhyehkönä, ja lisäsin vain pelejä, jotka oli oikeasti sillä hetkellä saatavilla. Onhan tässä toki vielä neljä viikkoa aikaa kauppojen täyttää hyllyjään, mutta en aio laskea sen varaan. Listalle pääsi seuraavat onnekkaat ehdokkaat: *Imperial Settlers: Atlanteans. Tätä on odotettu pitkään, ja nyt se näyttää ilmestyneen Fantasiapelien valikoimaan. Lautapelit.fillä ei sitä vielä näkynyt, harmi. Atlanteans tuo uuden kansan Imperial Settlersiin uuden mekaniikan ja lisäkorttien lisäksi. *Bora Bora Stefan Feld ei ole koskaan ollut kovien kiehtova pelisuunnittelija minulle, muun pelikansan ollessa täysin eri mieltä kanssani. Bora bora kuitenkin vaikuttaa hänen peleistään eniten minulle sopivalta. *Concordia K...

Me ainakin nimittäin anopin kanssa otettiin kupposet kuumaa glögiä, kun laittelimme korttisuojia Deukseen ja Elysiumiin. Jaa, että mihinkä? Selitän kohta tarkemmin. Niin ne synttärit siis tuli ja meni, ja arvatkaa muistinko siinä tohinassa ottaa mitään kuvia tänne? Yhden kuvan Dixitin pupuista. Että se siitä sitten. Mutta hauskaa siis oli! Kerrottakoon vielä sen verran että One Night Ultimate Werewolfia tuli pelattua vatsa kippurassa nauraen. Myös Spyfall, Coup, Telestrations, Wits&Wagers ja Colt Express näyttäytyi pöydällä. Lahjaksi sain mm. muutaman lahjakortin Lautapelit.fille, ja nehän piti heti päästä käyttämään.  Hyppäsimme Janin kanssa juhlien jälkeen maanantaina junaan, ja palasimme samaa reittiä kaksi isoa kassia mukana. Ensimmäisenä valitsin The Voyages of Marco Polon, jota olin jo kauan kaihoisasti toivonut itselleni.  Meinasi iskeä paniikki kun en heti meinannut löytää sitä kaupan hyllystä, vaikka olin tarkastanut edellisenä iltana varastosaldon näyttävän v...

Maanantait ovat minulle aina vapaapäiviä, ja siksi hyvin otollisia pelaamiselle. Vanhempani tarvitsivat apuamme, joten suuntasimme heidän luokse koko päiväksi. Olin ajatellut illalla mahdollisesti saavani peliseuraa siskonitytöstä Maijusta, mutten tiennyt hänellä olevan menoa illaksi. Olin pakannut Samurai Spiritin, Imperial Settlersin ja Dungeon petzin mukaan. Siskoni perhe asuu siis vanhempieni kanssa yhteisessä talossa, joten kun käyn morjestamassa heitä, saan siinä sivussa nähtyä muitakin perheenjäseniä. Odotellessamme ruuan valmistumista myöhään iltapäivästä, ajattelin kokeilla kepillä jäätä, ja kysyä jos nuorempi siskontyttöni Aino suostuisi pelaamaan erän Samurai Spiritiä. Aino(15v.) ei aina suostu pelailemaan meidän kanssa, koska ei jaksa kovin pitkiä ja monimutkaisia pelejä. Yllätyin positiivisesti kun hän suostui, ja pelasimmekin kolme peliä putkeen. Sen jälkeen pelasimme myös Imperial Settlersiä, hän roomalaisina ja minä barbaareina. Aino huomasi laatikosta pilkistävän D...

Matúš Kotryn Alchemists oli viime vuoden Essenin pelimessujen hittejä. David Cochardin kuvitus, toimivat pelimekaniikat ja taustavoimana Czech Games Edition on ennenkin ollut toimiva cocktail. Vaikea uskoa, että Alchemists on  Matúš Kotryn ensimmäinen julkaistu peli. Kyseessä on jokseenkin monimutkainen ja monitahoinen peli. Pelaajat ovat alkemistioppilaita, jotka pyrkivät saamaan mainetta ja mammonaa, milläs muullakaan kuin myymällä mikstuuria ja julkaisemalla teorioita eri aineiden alkemisista koostumuksista. Kuulostaako tylsältä?  David Cochardin hauskaa kuvitusta löytyy myös esim. Dungeon Petzissä. Vaan se ei ole tylsää! Itse inhosin kemian tunteja koulussa, eikä vähintään matemaattisten kaavojen takia, mutta Alchemists onkin pohjimmiltaan päättelypeli, työläistenasettelulla höystettynä. Ei siis mitään laskukaavoja. Erikoisen pelistä tekee myös siinä käytettävä älylaitesovellus, joka ei tosin ole välttämätön, mutta tekee pelistä pitkälti sujuvamman ja mielyttä...

On se jännä juttu, että vaikka hylly on täynnä pelejä, on mielessä aina jokin uusi ihastus, joka on pakko saada. Siinä mielessä on tämä lautapelailukin jonkin sortin keräilyharrastus. Valitettavasti tila on meillä rajallinen, joten joistain peleistä on aika ajoin luovuttava. It's the Circle of Life. Viimeisen puolen vuoden aikana on oma pelimakuni hioutunut tietynlaiseksi, ja tiedostan nykyään jo sääntöjen lukemisen perusteella, tulenko pitämään pelistä vai en. Harhaostoja ei siis juurikaan enää kerry. Toki voin pettyä pelin komponenttien laatuun, mutta se tuskin saa minua vihaamaan yhtään peliä. Olimme mieheni kanssa makustelleet Dungeon Petzin hankintaa monta vuotta, mutta jostain syystä hannasimme päätöksen teossa.  Viime viikolla vedimme vivusta ja tilasimme sen yhdessä Lords of Vegasin kanssa, joka oli listaltamme seuraava hankinta.  Dungeon Petz on säännöiltään melko monimutkainen, joten kaikkien pelikamujen kanssa sitä ei välttämättä voi pelata. Säännöt ovat kuit...