Noppapotti

Viime viikolla olin tehnyt mahtavia suunnitelmia! Nimittäin helatorstai tarjosi hyvän mahdollisuuden pelipäivälle, sillä suurimmalla osalla läheisistä se sattui olemaan vapaana. No eikös sitten pitänytkin käydä niin, että tiistaina kurkussa tuntunut pieni kaktus osoittautuikin oikeaksi kiusanhengeksi, ja olin koko loppuviikon kuumeessa. Jep jep. Eipä tullut koskettua yhteenkään lautapeliin, mutta Nintendo 3DS ja Legend of Zelda: A Link Between Worlds kävi kuumana. Siinä sitten maatessani kuumeen kourissa saatoin varata kirjastosta pienen läjän pelejä testattavaksi. Lähipäivinä on siis odotettavissa kuvia ja höpinää Panamaxista, Power Grid: First Sparksista, Lewis & Clarkista, Faunasta ja Broom Service:stä. Ihan harakoille koko viikko ei onneksi mennyt. Lauantaina juhlimme sisareni esikoisen, Maiju-Amandan 20-vuotispäivää aurinkoisissa merkeissä. Maiju on täältä blogin sivuilta tuttu naama, yksi ihan vakio pelikumppaneistani. Jahka pääsimme sukulaisista eroon, kaivoimme parit si...

Alkuviikko oli aika tuskainen päänsärkyjen takia, joten eipä tullut pelailtua kuin pari erää Splendoria iPadillä. Mutta perjantaista eteen päin olikin sitten pelkkää timangia! Nimittäin Maiju ja minä kaivoimme Imperial Settlersin hyllystä, Janin ollessa lätkämatsia katsomassa perjantai-iltana. Ja kuten varmaan arvasitte,  pääsin vihdoin testaamaan atlantislaisia. Maiju valitsi ylläripylläri egyptiläiset. Koska atlantislaiset eivät saa omista faction korteista yhtään pistettä pelin lopussa, panostin jo varhaisessa vaiheessa kortteihin, joista saisin nyhdettyä pisteitä pitkin peliä. Ja olinkin semmoiset 20 pistettä Maijua johdossa pitkän matkaa peliä. Homma tosin kaatui siihen, että en päässyt tuhoamaan Maijun kortteja ennen kuin vasta neljännellä kierroksella. Atlantislaiset kun eivät saa raze-lätysköjä produktiovaiheessa ollenkaan. Jep jep. Myös nuo uudet teknologia resurssit oli hieman outoja vielä, en ehkä osannut hyödyntää niitä ihan tappiin asti. Mutta ensi kerralla taas hiem...

2016 se tulla jolkotteli melkein huomaamatta. Joulun pyhät menivät perheiden luona oleskellessa, niin kuin kuuluukin. Olin saanut hankittua tarvitsemani lahjat jopa jo aaton aattona (heh heh). Joka vuosi joku lahjoista tuottaa pään vaivaa, mutta tänä vuonna se ei ollut mieheni lahja. Olin nimittäin päättänyt jo kesällä, että hankin hänelle Pandemic: Legacyn. Pandemia on Janin lempparipeli, joten sen uusi inkarnaatio oli lähes itsestään selvä valinta hänelle. Toki pukin konttiin tuli pakattua muutakin, mutta ne eivät olleet lautapelejä. Paitsi ostimme Maijulle Dale of Merchantsin, kehutun suomalaistaustaisen pakanrakennuspelin. Itse sain mieheltäni lahjaksi toivomani Madeiran sekä Dungeon Petzin lisäosan Dark Alleys. Madeira oli iso yllätys, sillä se on hyvinkin rakas europeli, en ajatellut mieheni innostuvan moisesta, ja hän kyllä tietää kuka sitä joutuu kanssani pelaamaan. Ja niin Madeira pääsi välipäivinä heti pöydälle.  Madeira on portugalilaisten pelisuunnittejoiden Nuno...