Noppapotti

 Tietäjät tietää, että olen jonkun asteinen Taru Sormusten Herrasta -fani. Olohuoneeni seinällä on Keski-Maan kartta, ja itse kirjan olen lukenut kolmella eri kielellä. Ei siis varmaan yllätä, että aikoinaan on tullut lätkittyä Nate Frenchin The Lord of the Rings: The Card Gamea (eli LotR-korttipeli tästä edes) kymmeniä kertoja. Yhteenkään muuhun peliin en ole rahojani niin paljoa laittanut, ja oikeastaan en tähänkään niin kovin paljoa. Mutta laatikoita kyseiseen peliin löytyy monia. Peli on jo lähes muinainen, alunperin se ilmestyi 2011. Lautapelivuosissa se on jo lähes fossiili. Joten eipä tavallaan yllätä, että pelistä tehtiin uusi Revised core set tänä vuonna. Pelin pitkäaikaisia faneja toki vähän kismittää, kun eka olet laittanut satoja roposia kyseiseen peliin, ja sitten  Fantasy Flight Games menee ja julkaisee pelistä uuden version.    Mutta ei hätää, kyseinen uusi edikka on täysin yhteensopiva vanhan kanssa korttitaustoja myöten, joten voit hypätä junaan vanh...

Kiirettä on taas pitänyt. Viimeksi lupailin kirjoitella tänne vaikka mistä, mutta hiljaistapa on ollut. Korjataanpa se nyt! Lainasin kirjastosta Soledade-Sentieiro duon Panamaxin, huolimatta sen laivarahtiteeman olevan vähemmän kiinnostava itselleni. Herrojen Madeira on mielestäni hyvä vähän raskaampi europeli, joten luonnollisesti kiinnosti tutkia tyyppien muutakin tuotantoa. Aikaa vaan tuppasi olevani vähemmän kuin olin kuvitellut, ja kahden viikon laina-aikana Panamax pääsi pyödälle jopa yhden kerran. Ja sekin oli aika kaoottinen kokemus, lähinnä sääntökirjan sekavuuden takia. Panamaxissa pelaajat kuljettavat rahtilaivoja Panaman-kanaalin läpi kasvattaen samalla omia laivafirmojaan, ja toki myös hankkien osakkeita muiden pelaajien mahdollisesti tuottoisista firmoista.  Peliä ei yleisesti suositella kahdelle pelaajalle, mutta meillä kävi niin, että päädyttiin Maijun kanssa opettelemaan peli kahdestaan tarkoituksena sitten opettaa peli myös miehelleni myöhemmin. Ei näin. ...