Noppapotti

Alkuperäinen 7 Wonders on  top10-listallani, muistaakseni se sijaitsee tällä hetkellä sijalla 6. Olin siis alustavasti kiinnostunut kun kuulin tekeillä olevan kaksinpelattava versio suosikistani. En nimittäin ole koskaan sotkeutunut 7 Wondersin kahden pelaajan varianttiin, se ei jotenkin ole vaikuttanut kiinnostavalta, ja monet on sitä ehkä hieman parjanneetkin. Ja aina kun 7W on otettu hyllystä, on pöydän ääreen ilmestynyt vähintään neljä pelaajaa. Tällä viikolla sain vihdoin kokeilla miltä kyseinen uusi versio vaikuttaa. Ja suunnittelijoina  kun sattuu olemaan kaksi suosikkiani, niin odotukset on korkealla. Perustietoja: Suunnittelija: Antoine Bauza & Bruno Cathala Kuvitus: Miguel Coimbra Julkaisija: Repos Productions Pelaajamäärä: Tasan 2 Kesto: n. 30min. Ikäsuositus: 10+ Ohjeläpyskä käteen ja opettelemaan! 7 Wonders: Duel on kahden pelaajan mittelö antiikin ajan herruudesta. Kenen sivilisaatio on kehittyneempi, kauniimpi ja toki m...

Olen intohimoinen lautapeliharrastaja. Ei mene päivääkään, etten lukisi peliaiheisia artikkeleita, katsoisi arvosteluja tai läpipeluuvideoita. Hinku jakaa tätä upeaa harrastusta on kova. Mutta joskus huomaan itselläni, ja joskus myös muillakin, sellaisen inhottavan tavan nostaa nenä kattoon, kun joku kertoo pelanneensa Afrikan tähteä, Monopolya tai Aliasta. Eihän nuo ole ollenkaan samoja pelejä, joita minä pelaan. Meidän pelit on paljon parempia. Huomaan myös joutuvani puolustelemaan itseäni, että en todellakaan pelaa juuri näitä edellä mainittuja, ettei kenellekään jää vain harhaluuloa asiasta. Minä pelaan niitä "oikeita" lautapelejä. Välillä huomaan häpeäväni kyseistä käytöstä, ja välillä taas en voi sille mitään. Jokin aika sitten eräs tuttavani laittoi facebookissa kuvan juurikin tuosta Afrikan tähdestä, häshtägeillä  #lautapeli ja #gamenight. Ja myönnän, ensireaktioni oli: Miksi ihmeessä?! Aikuiset ihmiset pelaavat lasten peliä, ja vielä nykystandardien mukaan ei kov...

Alkuviikko oli aika tuskainen päänsärkyjen takia, joten eipä tullut pelailtua kuin pari erää Splendoria iPadillä. Mutta perjantaista eteen päin olikin sitten pelkkää timangia! Nimittäin Maiju ja minä kaivoimme Imperial Settlersin hyllystä, Janin ollessa lätkämatsia katsomassa perjantai-iltana. Ja kuten varmaan arvasitte,  pääsin vihdoin testaamaan atlantislaisia. Maiju valitsi ylläripylläri egyptiläiset. Koska atlantislaiset eivät saa omista faction korteista yhtään pistettä pelin lopussa, panostin jo varhaisessa vaiheessa kortteihin, joista saisin nyhdettyä pisteitä pitkin peliä. Ja olinkin semmoiset 20 pistettä Maijua johdossa pitkän matkaa peliä. Homma tosin kaatui siihen, että en päässyt tuhoamaan Maijun kortteja ennen kuin vasta neljännellä kierroksella. Atlantislaiset kun eivät saa raze-lätysköjä produktiovaiheessa ollenkaan. Jep jep. Myös nuo uudet teknologia resurssit oli hieman outoja vielä, en ehkä osannut hyödyntää niitä ihan tappiin asti. Mutta ensi kerralla taas hiem...

Oltiin mieheni kanssa suunniteltu pelishoppailua tälle viikonlopulle, ja onneksi ne pahimmat pakkaset hieman hellittivät. Lautapelit.fillä oli nimittäin Mombasa alkukuun tarjouksissa, ja koska olin kyseistä peliä himoinnut koko syksyn, sehän sopi minulle oikein hyvin!  Olisihan tuon pelin voinut tilatakin, mutta päätettiin kuitenkin lähteä ulos reippailemaan, ettei koko päivä olisi mennyt neljän seinän sisällä. Tarkistin vielä ennen lähtöämme, että peliä oli vielä saatavilla, koska jostain syystä pelkäsin, että kaikki muutkin lautapelihullut olisi nähneet kyseisen tarjouksen, ja tarttunut siihen kuin kala syöttiin. Vaan ehkä Mombasa ei muita niin kiinnosta? Sillä niitä oli siellä tarjouspöydällä vielä kolme kappaletta, ja uskoisin varastossa olevan enemmänkin. No hyvä meille! Nappasin sen heti syliini, ennen kuin rupesin katselemaan muita hyllyjä. Kansikuva ja osa pelilautaakin. Silmäni osui hetken kuluttua My Village:en. Tästä olinkin jo kiinnostunut etukäteen, hintakaa...

2016 se tulla jolkotteli melkein huomaamatta. Joulun pyhät menivät perheiden luona oleskellessa, niin kuin kuuluukin. Olin saanut hankittua tarvitsemani lahjat jopa jo aaton aattona (heh heh). Joka vuosi joku lahjoista tuottaa pään vaivaa, mutta tänä vuonna se ei ollut mieheni lahja. Olin nimittäin päättänyt jo kesällä, että hankin hänelle Pandemic: Legacyn. Pandemia on Janin lempparipeli, joten sen uusi inkarnaatio oli lähes itsestään selvä valinta hänelle. Toki pukin konttiin tuli pakattua muutakin, mutta ne eivät olleet lautapelejä. Paitsi ostimme Maijulle Dale of Merchantsin, kehutun suomalaistaustaisen pakanrakennuspelin. Itse sain mieheltäni lahjaksi toivomani Madeiran sekä Dungeon Petzin lisäosan Dark Alleys. Madeira oli iso yllätys, sillä se on hyvinkin rakas europeli, en ajatellut mieheni innostuvan moisesta, ja hän kyllä tietää kuka sitä joutuu kanssani pelaamaan. Ja niin Madeira pääsi välipäivinä heti pöydälle.  Madeira on portugalilaisten pelisuunnittejoiden Nuno...

Marraskuu alkaa olla kohta koluttu läpi, ja on aika keskittyä  jouluvalmisteluihin. Itse aloitin tekemällä lahjatoivelistan, jos vaikka joku (esim. mieheni) keksisi siitä jonkun kivan pelin lahjaksi. Listastahan tulisi helposti kilometrin pituinen, mutta ajattelin pitää sen lyhyehkönä, ja lisäsin vain pelejä, jotka oli oikeasti sillä hetkellä saatavilla. Onhan tässä toki vielä neljä viikkoa aikaa kauppojen täyttää hyllyjään, mutta en aio laskea sen varaan. Listalle pääsi seuraavat onnekkaat ehdokkaat: *Imperial Settlers: Atlanteans. Tätä on odotettu pitkään, ja nyt se näyttää ilmestyneen Fantasiapelien valikoimaan. Lautapelit.fillä ei sitä vielä näkynyt, harmi. Atlanteans tuo uuden kansan Imperial Settlersiin uuden mekaniikan ja lisäkorttien lisäksi. *Bora Bora Stefan Feld ei ole koskaan ollut kovien kiehtova pelisuunnittelija minulle, muun pelikansan ollessa täysin eri mieltä kanssani. Bora bora kuitenkin vaikuttaa hänen peleistään eniten minulle sopivalta. *Concordia K...

Me ainakin nimittäin anopin kanssa otettiin kupposet kuumaa glögiä, kun laittelimme korttisuojia Deukseen ja Elysiumiin. Jaa, että mihinkä? Selitän kohta tarkemmin. Niin ne synttärit siis tuli ja meni, ja arvatkaa muistinko siinä tohinassa ottaa mitään kuvia tänne? Yhden kuvan Dixitin pupuista. Että se siitä sitten. Mutta hauskaa siis oli! Kerrottakoon vielä sen verran että One Night Ultimate Werewolfia tuli pelattua vatsa kippurassa nauraen. Myös Spyfall, Coup, Telestrations, Wits&Wagers ja Colt Express näyttäytyi pöydällä. Lahjaksi sain mm. muutaman lahjakortin Lautapelit.fille, ja nehän piti heti päästä käyttämään.  Hyppäsimme Janin kanssa juhlien jälkeen maanantaina junaan, ja palasimme samaa reittiä kaksi isoa kassia mukana. Ensimmäisenä valitsin The Voyages of Marco Polon, jota olin jo kauan kaihoisasti toivonut itselleni.  Meinasi iskeä paniikki kun en heti meinannut löytää sitä kaupan hyllystä, vaikka olin tarkastanut edellisenä iltana varastosaldon näyttävän v...