Noppapotin noppahaaste 2019
En ole oikein koskaan ollut uudenvuodenlupauksen kannattaja. Kyllähän niitä on hauska heittää ilmaan tyyliin "lupaan että tänä vuonna stressaan vähemmän" tai "tänä vuonna syön enemmän vihreitä kasviksia", mutta kaikki tietää varmasti, miten niiden aina käy. Se on vähän sama, kuin kaikki kuntosalit myy vuosikortteja tammikuussa triplasti enemmän kuin muina kuukausina, mutta maaliskuuhun mennessä kävijämäärät on jo samat kuin aina ennenkin.
Mutta. Elämässä on toisaalta kiva olla jotain tavoiteltavaa, jotain millä haastaa itsensä vaikkei sitä maaliviivaa koskaan ylittäisi. (Okei, tähän loppuu urheiluviittaukset). Oman elämäntilanteeni huomioon ottaen tiedän, etten pystyisi tänä vuonna 10x10 -haasteeseen mitenkään, sillä on sangen epävarmaa kuinka paljon pelejä saan pöydälle ylipäätään. Olen tuota haastetta muutamana vuonna tehnyt, ja onhan se ollut mukava tapa saada myös vanhempia pelejä hyllystä pöydälle. Cult of the new kun on valitettavasti minullekin kovin tuttu käsite. Siispä esittelenkin tässä teille upouuden Noppapotin noppahaasteen, johon toki muutkin saavat lähteä mukaan. Rennolla otteella tai hampaat irveessä, it's all up to you.
Säännöt ovat yksinkertaiset:
Valitse viisi peliä, joissa nopat ovat näkyvässä roolissa mukana. Noppia pitää olla pelissä enemmän kuin kaksi, ja niiden käyttötarkoitus pitää olla muutakin kuin paikasta toiseen liikkumista tai ampumista/hyökkäämistä. Jokaista näitä viittä peliä olisi vuoden aikana tarkoitus pelata viisi kertaa. Jos jonkun pelin kaikki pelikerrat täyttyvät ennen 1.10.2019 valitaan sen tilalle uusi peli. Helppoa!
Näiden sääntöjen mukaan olen valinnut omiksi peleikseni seuraavat pelit ja tässä hieman syitä miksi.
1. Rajas of the Ganges
Kankeat raajat, niin kuin Gangesia meidän ystäväpiirissä kutsutaan, on Inka ja Markus Brandin Intiaan sijoittuva työläisenasettelupeli. Tässä nopat ovat hieman kuin valuuttaa, eivätkä suoraan työläisiä, niin kuin joku saattaa olettaa. Pelissä on vinkeä pisteratasysteemi, josta kerroin hieman enemmän aikaisemmin blogissani. Halu pelata Gangesia lisää on syy, miksi puskin sen omalle listalleni. Tällä pelillä saa myös hyvin kuitattua Tapani Aulun Lautapelihaasteen kohdan numero 2. Naisen suunnittelema peli.
Siellä virtaa Ganges.
2. Roll Player
Jos olet kenties lukenut minun Top-30 lautapeliä -listan, ei Roll Playerin löytyminen myös tältä listalta pitäisi yllättää. Tämä kovimpia uutuuksia meidän pelihyllyssä on valitettavasti saanut syksyllä liian vähän peliaikaa, ja sen lisäosakin on vielä korkkaamattomana. Asia pitää siis korjata pikimiten! Tämän Keith Matejkan pelin teema on vähän hullunkurinen, siinä tehtaillaan pelihahmoa ja sille statseja à la roolipelit. Oikeasti peli on siis abstrakti noppaoptimointipeli, jonka läheisin serkku on ehkä Sagrada. Joka tapauksessa nannaa!
Maaninen haltia on hyvin karismaattinen.
3. Coimbra
Nyt päästiin uutuusosastolle. Ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi Flaminia Brasinin ja Virginio Giglin Coimbran marraskuussa, ja se suorastaan huutaa kaipaavansa lisää huomiota. Se jäi hieman loppuvuoden kiireiden jalkoihin, ja tämä olisi nyt tarkoitus korjata. Tämä Portugaliin sijoittuva peli käyttää noppien draftausta korttien draftaukseen. Noppien silmäluvun suuruus määrittää kuka saa valita kortin ekana, mutta toisaalta se vaikuttaa myös kortin hintaan.
Joko mainitsin kuinka kaunista Coimbran kuvitus on?
4. The Voyages of Marco Polo
No kuinkas sattuikaan, onnistuin ujuttamaan oman suosikkipelini tälle listalle. Päätin, että tämä on hieno tapa varmistaa, että saan oman lempparini pöydälle useammin. Marco Polo on noppatyöläisenasettelua idän silkkitien varrella. Minulta löytyy tähän kaikki lisäosat ja aika varmasti en ole edes niillä kaikilla pikkulisäreillä vielä edes pelannut. Peli pääsee pöytään myös anoppilassa, joten mahdollisuudet tämän pelaamiseen monissa eri tilanteissa on kieltämättä hyvät. Tästä pelistä olen puhunut niin monta kertaa, että mitä on vielä sanomatta?
Peli voi alkaa.
5. Bora bora
Stefan Feldin Bora bora, tai banaanipeli niin kuin mieheni on sen nimennyt. Pelissä ei edes ole banaaneja, joten se on hieman hämmentävä nimitys, mutta sillä se nyt on kulkenut jo useamman vuoden. Tämä peli jos mikä on hieman riskimpi veto, sillä peli on aika raskas ja takuita sille, että sen oikeasti saan pöydälle viisi kertaa, ei yksinkertaisesti ole. Mutta ajattelin kuitenkin antaa sille mahdollisuuden. Bora bora on niitä harvoja Feldejä joista pidän, ja kun eteeni tuli mahdollisuus hankkia se todella huokeaan hintaan käyttämättömänä, en voinut vastustaa. Kaunis ja värikäs kuin mikä, mutta toisaalta myös aivoja kuumentava Bora on melkoinen pakkaus, ja luulen etten uusille pelaajille jaksa tätä opettaa, joten tyydyn pelailemaan tätä kotioloissa. Pelaajilla on kolme noppaa, jotka heitetään kierroksen alussa, ja vuorotellen sitten laitetaan haluttujen toimintojen laatoille, hieman työläisenasettelumaisesti. Peli ei todellakaan ole niin simppeli, siinä on sitten tuhat ja yksi tapaa tienata pisteitä, mutta ajattelin pitää tämän esittelyn lyhyenä ja ytimekkäänä. Pidemmän selityksen pelistä voitte käydä vaikka lukemassa ystäväni Joonaksen blogista Puutyöläinen.
No missäs ne nopat onkaan?
Siinä minun valintani #noppahaaste2019:aan Jos lähdet mukaan, niin heitä toki kommenttia omista peleistäsi!
Ps. 4.2 julkaistavassa Lautakunnan-jaksossa puhutaan lisää näistä haasteista, joten muista kuunnella!
Miira!
VastaaPoistaHaluan välittää sinulle kiitokseni erittäin mainiosta blogista. Itse lautapeliharrastajana, jota vain pääsee liian harvoin harrastamaan, nautin kovasti laadukkaista julkaisuistasi. Muutoinkin pidän näkökulmistasi ja ajatuksistasi, tekstiä on blogissasi juuri sopivan paljon että kutsuisin sitä määrältään mehukkaaksi.
Täytyy myöntää, että blogiasi olen jo pitkään seurannut, mutta tämä on ensimmäinen kommenttini tänne - jotenkin sitä vain nauttii sisällöstä, itsellä ei ehkä ole niin lisättävää tai sanottavaa, mielummin nauttii pohdintojesi jälkihöyryistä, näkökulmista jotka saavat ajattelemaan.
Matkasin pohjoisesta kotikontuja kohden, kyllähän tuossa tunteja kestäneella matkalla oli hieno viettää aikaa muunmuassa Lautakunnan parissa, hienoa että olette lähteneet tuollaista tekemään. On jotenkin todella etuoikeutettua että omasta harrastuksesta pystyy kuuntelemaan muiden harrastajien laadulla toimittamaa sisältöä. Satuit juuri kuulemissani jaksoissa olemaan äänessä Tuomon ja Annikan kanssa.
Muutenkin pelimakusi resonoi mukavasti omani kanssa, minäkin kun nautin siitä että peli tarjoaa haastetta ja pähkäiltävää, ei päästä pelaajaansa helpolla. Oli sitten kyse yhdessä (co-op) tai yhdessä erikseen (versus) pelattavasta pelistä. Noh, intoasi noppiin en niin tulisesti jaa, ei minulla kyllä mitään niitä vastaankaan ole, olen vain vähemmän pelannut tämän koulukunnan pelejä.
Kaikkea hyvää ja tsemppiä lautapeliharrastukseen sekä blogin sisältöön, sillä tahdilla millä sitten ehditkään julkaisemaan - aina innolla odotetaan ja luetaan!