Cottage Garden - lautapeli viherpeukaloille?

Vuonna 2014 julkaistiin Uwe Rosenbergin kaksinpeli Patchwork. Peli on sittemmin julkaistu myös älylaitteille, ja on yleisesti ottaen hyvinkin suosittu. Monet ovatkin toivoneet, että pelistä tulisi versio, joka avaisi pelin myös useammalle pelaajalle. 

Hypätään vuoteen 2016. Berliiniläinen lautapelikahvila lähtee lautepelibisnekseen julkaisemalla Uwen Cottage Gardenin, joka kuvien perusteella nostaa monien Patchwork-fanien toiveet kattoon. Onko tämä Patchwork useammalle pelaajalle?

Nyt voitkin sitten unohtaa about kaiken minkä tiedät Patchworkistä. Sillä Cottage Garden on oikeastaan ihan eri peli.

INFOBOKSI

Julkaisija: Edition Spielwiese

Suunnitelija: Uwe Rosenberg

Vuosi: 2016

Pelaajamäärä: 1-4

Pelin kesto: Paketin kyljessä lukee 60min, mikä on ehkä totta neljällä, mutta muilla pelaajamäärillä ei kestä niin pitkään mielestäni.

Ikäsuositus: 8+ (Menee kyllä mielestäni nuoremmiltakin.)

Ihastuttava kansikuva.

Cottage Garden on 1-4 pelaajan puutarhan istutuspeli, jossa jokaisella pelaajalla on edessään kaksi tyhjää 5x5 kokoista palstaa, joita olisi tarkoitus täyttää tetrispalikoita muistuttavilla kukkalaatoilla. Keskellä pöytää on myös yhteinen pelilauta, jolta kukin vuorollaan saa valita yhden laatan, jollei halua passata ja ottaa sen sijaan yhden ruudun kokoista ruukkulaattaa, jolla voi tukkia pieniä hankalia rakoja. Ruukut ovat myös pisteitä palstan täyttyessä. Pelaajalla on myös alussa kaksi kissalaattaa, joilla voi myös tukkia yhden ruudun kokoisia välejä, mutta kissalaatoista ei saa pisteitä, niin kuin ruukkulaatoista. 

Jokaisella pelaajalla on vuorollaan neljän laatan rivi, josta valita yksi laatta omalle palstalleen. Palstoissa on kaikissa jo valmiiksi ruukkujen ja/tai suojakupujen kuvia, joita olisi hyvä olla peittämättä, ne kun tuovat pisteitä.  Toki hankalan paikan tullen ruukun kuvan saa peittää, mutta kannattaa harkita milloin se on sen arvoista.  Jos saat vuorollasi palstan täyteen, pisteytät siinä olevat ruukut ja suojakuvut, ja otat sitten tilalle uuden tyhjän palstan. Näin edetään kunnes peliä on pelattu kuusi kierrosta. 

Puutarhahommat meneillään.

Pelaajalla on palstojensa vieressä pistetyslauta, jossa on sekä oranssi että sininen rata, ja kolme kuutiota kutakin väriä. Ruukuilla siirretään oranssia ja suojakuvuilla sinistä pistekuutiota. Enimmäispistemäärä, jonka yhdellä kuutiolla voi saada on 20. Ensimmäinen ja toinen pelaaja, jotka yltävät kuutioillaan 20:neen pisteeseen saavat vielä mehiläiskennolaatat, jotka ovat kahden ja yhden pisteen arvoiset bonuslaatat. Kahden pisteen mehiläiskennolaatta toimii myös tarpeen tulleen tasapelin rikkojana. Ylittäessään puolessa välissä olevan punaisen viivan pelaaja saa itselleen uuden kisumirrin, joita vuoronsa lopussa saa kullakin pelaajalla olla vain kaksi. Ylimääräiset on pakko asettaa palstalle. Mikäli pelaaja saa kolmannen oranssin kuution liikkeelle, saa hän myös ylimääräisen kukkaruukkulaatan, joka on heti laitettava palstalle. 

Tätä sälää onkin yllättävän paljon jo kaksinpelissäkin.

Pöydän keskellä olevaa pelilautaa kiertää puutarhurinoppa, jonka edestä olevalta riviltä pelaaja saa vuorollaan ottaa laatan. Jos rivissä on kolme tai useampi tyhjä ruutu, täytetään se ennen kuin pelaaja valitsee laattansa. Nopan silmäluku myös näyttää monettako kierrosta pelataan. Valitessa laattaa on myös hyvä hieman vilkuilla, onko kyseiset laatat tulossa seuraavaksi kenen vuorolla hankittavaksi. Toisten peliin ei oikeastaa pysty vaikuttamaan, muuten kuin mahdollisesti viemällä laatan, joka olisi sopinut heille täydellisesti. Loppupeleissä kuitenkin tärkeämpää on yrittää saada täytettyä mahdollisimman monia palstoja, ja täten kerättyä enemmän pisteitä kuin kaverit. Pelin viimeisen kierroksen alussa kaikki palstat, joissa on alle kolme kukkalaattaa poistetaan pelistä, ja jokainen pelaaja menettää kaksi pistettä per vuoro, kunnes on saanut viimeisenkin palstan valmiiksi. Eniten pisteitä kerännyt puutarhuri voittaa pelin.

Tännehän mahtuu vaikka mitä vielä!

Kuten jo ylhäällä totesin, Cottage Gardenilla ja Patchworkillä ei kyllä ole oikeastaan muuta yhteistä kuin palojen muoto. Patchworkissä on vahva ekonominen aspekti, valuuttana napit ja aika. Se puuttuu Cottage Gardenista kokonaan. Jokaisella vuorolla saat laatan, jos niin haluat. Eikä se maksa mitään. Tämä oli itselle aluksi lievä pettymys, sillä juuri tuo nappien ja ajan käyttö Patchworkissä oli niin mielenkiintoista. Toisaalta  Cottage Gardenia nyt useamman pelin pelanneena, on sekin omalla tavalla tyydyttävää, kun saa valmistettua yli kymmenen pisteen palstan. Ja siitä ei nyt päästä mitenkään yli, että peli on vaan todella kaunista katsottavaa. Andrea Boekhoffin kuvitus on yksinkertaisesti upeaa. Mutta jos odotit sen olevan Patchwork neljälle pelaajalle, niin sitä se ei yksinkertaisesti ole. 

Mulla oli muuten lapsena tuollainen oranssi veijari.

Cottage Garden on oikeastaan aika leppoisa peli. Vuorot menevät nopeasti, ja peli etenee ihan passelia tahtia. Pelin komponentit ovat laadukkaita ja näyttävät upeilta pöydällä. Pelistä jopa löytyy pahvinen kottikärry, joka nyt on tavallaan ihan turha, mutta kiva lisä. Itse säilytän siinä pelin aikana kukkaruukkulaattoja. Se, että peliin mahtuu useampi pelaaja, takaa toki sen, että peli on helppo saada pöytään. Se sopii monenlaiseen tilanteeseen, ja on melko helppo opettaa. Pelkäsin pisteytyksen olevan hieman hankala ymmärtää, mutta kun opetin peliä anopilleni, ei siinä sitten ollutkaan mitään vaikeuksia. Cottage Garden on oikein kiva lisä pelihyllyymme, mutta totuus on, että Patchwork on silti parempi peli.