Oon mä juonut viinii Wienissä.

The Voyages of Marco Polo ja Tzolk'in. Näitä kahta yhdistää mies nimeltä Simone Luciani, jonka suunnittelema Grand Austria Hotel herätti mielenkiintoni jo ennen pelin julkaisua, juurikin miehen aiempien teosten perusteella. Virginio Giglin kanssa yhdessä toteutettu itävaltalaiseen hotellimaailmaan sijoittuva Grand Austria Hotel tekikin vaikutuksen, vaikkei täydellinen peli olekaan.

INFOBOKSI:

Suunnittelijat: Simone Luciani & Virginio Gigli

Julkaisija:  Lookout & Mayfair Games

Julkaisuvuosi: 2015

Suositusikä: 12+

Kesto: 60-120min

Pelaajamäärä: 2-4


Grand Austria Hotelissa pelaajat ovat hotellinjohtajia, tehtävänään palvella asiakkaita kiireisessä Itävallan Wienissä. Jokainen pelaaja huolehtii omasta hotellistaan, jota pelaajan oma pelilauta kuvastaa. Pöydällä on myös yhteinen lauta mm. pisteytystä, asiakkaita ja kierrosmittaria varten. Sivussa on myös vielä yksi pienempi lauta noppia ja näiden toimintoja varten. Tavaraa siis riittää.

Asiakkaat odottavat kahvilaan pääsyä.

Jokaisen kierroksen alussa iso läjä noppia heitetään ja asetetaan noppalaudalle, jonka jälkeen pelaajilla on jokaisella kaksi vuoroa per kierros. Jokaisella on mahdollisuus vuoronsa alussa hankkia uusi asiakas hotellinsa kahvilaan, mikäli tilaa löytyy. Sen jälkeen pelaaja valitsee nopan, ja tekee sen osoittaman toiminnon. Ykköset ja kakkoset antavat ruokaresursseja, kolmosilla saa valmistaa huoneita, neloset antavat joko rahaa tai arvostusta keisarin silmissä, viitoset antavat palkata lisää henkilökuntaa ja kuutoset ovat jokereita. Laudalla olevien noppien määrä kertoo kuinka monta kertaa kyseistä toimintoa saa. Esimerkiksi jos kolmosia on neljä, saat valmistaa neljä huonetta. Toki pientä maksua vastaan. Pelaaja voi myös passata, jolloin muiden tehtyä kaksi toimintoaan saa hän heittää jäljelle jääneet nopat, yhtä lukuunottamatta, uudelleen ja valita näistä mieluisensa. Joskus riski kannattaa, joskus ei.

Näistä pitäisi valita, mitä tehdä.

Jokaisella asiakkaalla on tilaus, jonka täytettyäsi saat asiakkaan yöpymään hotellissasi, mikäli olet valmistanut hänelle sopivan huoneen. Huoneita on kolmea väriä ja asiakkaita neljää. Vihreät asiakkaat tyytyvät mihin tahansa huoneeseen, kun taas muut eli sininen, punainen ja keltainen tyytyvät vain omaan väriinsä.  Asiakkaat myös ilmaisevat tyytyväisyytensä päästyään huoneeseensa, palkitsemalla pelaajan jollain pienellä bonuksella. Se voi olla lisää resursseja tai henkilökuntaa, tai vaikka keisarin korvaan kuiskittu ylistyssana. Mikäli pelaaja ei saa kaikkia asiakkaitaan pelin seitsemän kierroksen aikana huoneisiin, tulee näistä närkästyneistä asiakkaista viisi miinuspistettä per nuppi.

Näille herroille näyttää viini maistuvan.

Henkilökuntakortit ovat avuliaita, joskin usein pieni rahareikä. Niistä voi saada kertaluontoisia apuja tai pysyviä bonuksia. Raha voi välillä olla tiukassa, jollet onnistu nappaamaan juuri sellaisia asiakkaita, jotka palkitsevat rahallisesti. Rahaa menee myös huoneiden valmistamiseen, sillä pitäähän siivoojallekin maksaa palkkaa. Nopista neloset suovat pelaajille rahaa, mutta toisaalta valittavana on myös keisarin arvostus, joka myös on välillä äärimmäisen tärkeä.

Sininen huone odottaa yövierasta.

Hotellin pyörittäminen vie usein ajatukset mennessään, mutta itse keisaria ei sovi unohtaa. Nimittäin kolmannella, viidennellä ja seitsemännellä kierroksella keisari arvioi pelaajat, ja mikäli et ole varovainen, pisteitä lähtee ropisten. Keisari on oikeastaan aika mulkero. Pisteytyslaudan keskellä olevalla radalla seurataan pelaajan mainetta keisarin silmissä, ja parhaimmassa tapauksessa keisari jopa palkitsee pelaajan arvoisellaan lahjalla, pahimmassa tapauksessa rankaisee.

Grand Austria Hotel on mielenkiintoinen kokonaisuus erilaisia mekaniikkoja. Vuorojärjestys on toteutettu tavalla, jossa keskellä oleva pelaaja saa tehdä kaksi vuoroaan peräkkäin, aloittava pelaaja taas saa tehdä toisen vuoronsa vasta viimeisenä. Neljällä pelattaessa tästä aiheutuu jo lievää odottelua, mutta kahdella ja kolmella downtime on siedettävä. Kokeneet pelaajat osaavat varautua keisarin arviointiin ajoissa, mutta kokematon  pelaaja voi jäädä vahingossa jälkeen. Keisaripisteytyksessä kierroksesta riippuen tuloksesta vähennetään joko 3,5 tai 7, joten aika paljon saa mielistellä, että  jää plussan puolelle. Pelaajien välinen vuorovaikutus on  kevyttä, mutta välillä kun kaveri ottaa juuri sen asiakkaan, jonka olisit halunnut tai valitsee nelosen juuri sillä hetkellä kun sitä eniten tarvitset, kyllä se vähän kirpaisee. Muuten toisten peliin ei juuri pysty vaikuttamaan.

Keittiössä on struudelia, kakkua ja kahvia tarjolla. Joku on juonut kaiken viinin.

Pelissä on myös aina kolme politiikkakorttia, jotka nimestään huolimatta ovat pieniä sivutehtäviä, jotka suorittamalla saa pisteitä, ja ensimmäinen saa tietenkin aina vähän enemmän pisteitä kuin perässä tulevat. Myös hotellilaudalta voi saada pieniä bonuksia, jos saa tietyt huoneryppäät täytettyä asiakkailla. Pelistä löytyy siis paljon pieniä juttuja, joista yhdessä muodostuu kiva kokonaisuus. Pelin komponentit ovat ihan ok, ruokakuutiot ovat toki vähän tylsät, ei siitä mustasta kuutiosta vain millään tule kahvi mieleen. Pelin väritys on myös itselle vähän epämieluisa, mutta ulkomuoto on muuten hyvin selkeä ja toimiva. Maa ei värise Grand Austria Hotelin alla, mutta mieluisa kokemus se on silti.

Nippa nappa mahtui sohvapöydälle pelaamaan.