Hei hei mitä kuuluu?
Pahoittelen pienestä tauosta. Olin jo aloitellut yhtä kirjoitusta, joka kuitenkin hävisi cyberavaruuteen ( autosaveen ei näköjään kannata luottaa), enkä sitten jaksanut kirjoittaa samaa tekstiä kahteen kertaan. Kirjoitukseni aiheena oli 10x10 haaste, johon päätimme lähteä mieheni kanssa mukaan. Eli valitsimme kymmenen peliä, joista jokaista olisi tarkoitus pelata vuoden aikana kymmenen kertaa. Ollaan päästy ihan mukavasti alkuun, mutta moni peli on vielä pääsemättä pöydälle.
Saimme hankittua Fortune & Glory: the Cliffhanger game:in molemmat saatavilla olevat lisäosat tässä hiljakkoin, ja pääsimme heti pelaamaan niillä viime viikonloppuna. Jopa kolme kertaa.
Fortune & Glory on Indiana Jones -tyyppinen seikkailupeli 30-luvun pulp elokuvien henkeen. Temaattisille peleille tyypilliseen tapaan, pelissä on hyvin paljon nopan heittelyä ja tämän tuomaa onnea. Mutta tarina on joka kerta hieno. Tällaisia ns. ameritrash pelejä ei meillä pelata niin kovin usein, mutta Fortune & Glory on yksi tämän tyypin suosikeistamme. Pelin esille laittaminen on harmiksi melko työlästä, sillä pelissä on todella monta eri tokenia ja läpyskää, ja kymmenkunta eri korttipakkaa.
Kokoelmastamme lähti tällä viikolla CV sekä Qin, toivottavasti sellaisiin koteihin, joissa niitä
arvostetaan enemmän kuin meillä. Qin nyt on ihan ok peli, mutta minulle riittää sen ipad versio. Ja niin kuin aina, tilalle olisi jo pyrkimässä uusia pelejä. Olen silmäillyt lautapelikirppiksellä Thunderstone Advancediä, mutta katsotaan nyt. Pohdin juuri miehen kanssa sitä, miten pelimakuni on parin viimeisen vuoden aikana muuttunut. Ennen en juurikaan välittänyt korttipeleistä, mutta nykyään koen vetoa juurikin niitä kohtaan. Kaiken alku ja juuri oli muutama vuosi sitten ostettu 7 Wonders, joka avasi silmäni. Ja se on edelleen yksi suosikeistani. Ennen en myöskään laittanut suojia peliemme kortteihin, mutta käytin juuri 50€ laatusuojiin suojaamaan Legendary Encountersin kortteja. Vielä vuosi sitten tyydyin halvempiinkin suojiin, mutta nykyään suosin joko Dragon Shieldeja tai saman firman halvempia Boardgame Sleeveja. Penny sleeveihin en edes suostu koskemaan ;)
Pelasimme eilen ensimmäistä kertaa Blood Bowl:Team manageria. Taisi sekin istua vuoden päivät hyllyssä koskemattomana. Pelasimme kolminpelin, Jani, Maiju ja minä. Janin mielestä peli muistutti hyvin paljon Smash Up:ia, mikä on ehkä ihan looginen vertaus. Smash up tosin on mielestäni vielä enemmän köydenvetoa, mikä onkin sen pelin ainoa miinus. Pelin kesto kun voi tästä syystä venyä turhan pitkäksi. Team managerissa jokaisella on kierroksessa kuusi korttia, joidenka jälkeen kierros loppuu, oli tilanne mikä tahansa. Kuitenkin kun kysyin, että haluaisiko mieheni myydä Smash up:in vastaus oli kielteinen. Molemmat saavat siis toistaiseksi jäädä.
Tänään on hieman flunssainen olo, mutta katson jos jaksaisin ottaa Team managerista kuvia, niin voin sitä seuraavassa tekstissäni esitellä hieman tarkemmin.
Saimme hankittua Fortune & Glory: the Cliffhanger game:in molemmat saatavilla olevat lisäosat tässä hiljakkoin, ja pääsimme heti pelaamaan niillä viime viikonloppuna. Jopa kolme kertaa.
Fortune & Glory on Indiana Jones -tyyppinen seikkailupeli 30-luvun pulp elokuvien henkeen. Temaattisille peleille tyypilliseen tapaan, pelissä on hyvin paljon nopan heittelyä ja tämän tuomaa onnea. Mutta tarina on joka kerta hieno. Tällaisia ns. ameritrash pelejä ei meillä pelata niin kovin usein, mutta Fortune & Glory on yksi tämän tyypin suosikeistamme. Pelin esille laittaminen on harmiksi melko työlästä, sillä pelissä on todella monta eri tokenia ja läpyskää, ja kymmenkunta eri korttipakkaa.
Fortune & Glory -peli meneillään.
Kokoelmastamme lähti tällä viikolla CV sekä Qin, toivottavasti sellaisiin koteihin, joissa niitä
arvostetaan enemmän kuin meillä. Qin nyt on ihan ok peli, mutta minulle riittää sen ipad versio. Ja niin kuin aina, tilalle olisi jo pyrkimässä uusia pelejä. Olen silmäillyt lautapelikirppiksellä Thunderstone Advancediä, mutta katsotaan nyt. Pohdin juuri miehen kanssa sitä, miten pelimakuni on parin viimeisen vuoden aikana muuttunut. Ennen en juurikaan välittänyt korttipeleistä, mutta nykyään koen vetoa juurikin niitä kohtaan. Kaiken alku ja juuri oli muutama vuosi sitten ostettu 7 Wonders, joka avasi silmäni. Ja se on edelleen yksi suosikeistani. Ennen en myöskään laittanut suojia peliemme kortteihin, mutta käytin juuri 50€ laatusuojiin suojaamaan Legendary Encountersin kortteja. Vielä vuosi sitten tyydyin halvempiinkin suojiin, mutta nykyään suosin joko Dragon Shieldeja tai saman firman halvempia Boardgame Sleeveja. Penny sleeveihin en edes suostu koskemaan ;)
Suojitusurakka edessä.
Pelasimme eilen ensimmäistä kertaa Blood Bowl:Team manageria. Taisi sekin istua vuoden päivät hyllyssä koskemattomana. Pelasimme kolminpelin, Jani, Maiju ja minä. Janin mielestä peli muistutti hyvin paljon Smash Up:ia, mikä on ehkä ihan looginen vertaus. Smash up tosin on mielestäni vielä enemmän köydenvetoa, mikä onkin sen pelin ainoa miinus. Pelin kesto kun voi tästä syystä venyä turhan pitkäksi. Team managerissa jokaisella on kierroksessa kuusi korttia, joidenka jälkeen kierros loppuu, oli tilanne mikä tahansa. Kuitenkin kun kysyin, että haluaisiko mieheni myydä Smash up:in vastaus oli kielteinen. Molemmat saavat siis toistaiseksi jäädä.
Jenkkifutista fantasiatyyliin.
Tänään on hieman flunssainen olo, mutta katson jos jaksaisin ottaa Team managerista kuvia, niin voin sitä seuraavassa tekstissäni esitellä hieman tarkemmin.
Kommentit
Lähetä kommentti