Indigo indeed.

Tapanani on joskus ihan huvin vuoksi käydä markettien lautapelihyllyt läpi siinä toivossa, että sieltä löytyisi jotain kivaa halvalla. Näin tein myös menneellä viikolla Anttilassa, jossa oli sattumoisin jotkut alet. Yllätyksekseni huomasin poistolaarissa Reiner Knizian Indigon 14 eurolla. Olin jo aikaisemmin nähnyt sen samaisessa kaupassa kahdella kympillä, mutta jostain syystä en ollut valmis siitä sitä hintaa maksamaan.  

Indigo on abstrakti polkujen rakennuspeli, jossa pelaajien on tarkoitus viedä jalokiviä omiin poistumisreitteihinsä ja estää vastapelaajia saamasta kiviä itselleen. Mutta jotkut poistumisreiteistä pelaajat joutuvat jakamaan toisten pelaajien kanssa, ja näihin viedyt kivet pitää jakaa toisten kanssa.  Pelin pelaa helposti 20 minuutissa, eikä alkuvalmisteluihinkaan mene kuin pari minuuttia. Abstraktien pelien ystävänä tykästyin peliin heti. Peli on nopea, hyvä valinta esim. filleriksi isojen pelien väliin, tai perheen kesken vaikka iltapäiväkahvin kanssa nautittuna. Säännötkin oppii todella nopeasti. 

Muita peliuutisia ei nyt oikeastaan ole. Ostettiin Mister Monster samaisesta alelaarista, sukulaislapsia ajatellen. Ja jos joskus on niitä omia. Pelattiin yksi harjoituspeli anopin kanssa, ihan vitsi mielessä tietenkin. Eiköhän tuotakin tule sukulaisten kanssa pelattua, onhan se ihan hauska näppäryyspeli. Ei siis mitään maatamullistavaa aivotyöskentelyä, mutta ei mikään Afrikan tähtikään. 




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiatukselta paluu Top50-listan muodossa.

Kuva
 Heipä hei lukija! Kuten moni on varmaan ihmetellyt, on tässä tullut pidettyä sellainen vuoden mittainen tauko... Anteeksi siitä. Arki on todella ollut hektistä ja voimavaroja vievää, ja se on näkynyt kirjoitusinnossa. Yleensä julkaisen toplistaukseni lokakuussa, ja sen kyllä silloin kasasin valmiiksi, en vain saanut aikaiseksi kirjoitettua sitä ulos. Kuten viimeksikin, latasin läjän pelejä Pubmeepleen ja aloin sorteeraamaan. Joten tässä pärähtää! (Suluissa edellisen vuoden sijoitus, jos sellainen löytyy) 50. Hadrian's wall (-) Hadrian's wall hieman jopa yllättävästi on noussut listalle. Taisin sitä sen verran ahkerasti sooloitella viime vuonna, joten tänne se nyt komeasti ilmestyi listan viimeiselle sijalle. Bobby Hillin suunnittelema peli on jättimäinen kupongintäyttöpeli, joka on oikeasti aika lihaisa genrensä edustaja.  Hadrian's wallin molemmat kupongit. 49. Broom service (31.) Andreas Pelicanin ja Alexander Pfisterin Broom service on löytynyt listaltani jo monen monta...
Lue lisää

Pakohuonepelit omassa olkkarissa - Testissä Exit the Game -sarja.

Kuva
Mikäli ette ole sattuneet huomaamaan, ovat pakohuoneet nyt kuuminta hottia. Oikeastaan ne ovat olleet sitä jo muutaman vuoden, joten ei oikeastaan yllätä, että lautapelienkin saralla ollaan saman trendiaallon harjalla.  Näitä pakohuonepelejä löytyy jo aika monen moista sorttia, mutta itse päädyin testaamaan tänä vuonna suomennettuja Exit - the Game -sarjan kolmea ensimmäistä peliä. Inka ja Markus Brand pokkasivat  Exitillä jopa himoitun Kennerspiel des Jahres palkinnon vuonna 2017, joten ei nämä nyt ihan susia voi olla, vai voiko? Lomakauden ykköshitit. Kolme ensimmäistä suomennettua Exitiä ovat Hylätty mökki, Salainen Laboratorio ja Faaraon hautakammio. Näistä ensisilmäyksellä Faarao kiinnosti eniten, mutta myös Hylätty mökki vaikutti  mielenkiintoiselta. Päätimme mieheni kanssa ottaa pelit mökille mukaan anopin kanssa pelattaviksi, koska kuitenkin sataa. Enkä ollut ihan väärässä, keli oli tyypillinen juhannussää; välillä satoi ja tuuli paljon. Päätimme korkata...
Lue lisää

Paluu Galzyrin maille eli ensikatselmus Dreams and Mysteries -lisäosaan.

Kuva
 Kun sähköpostiini kilahti Snowdale Designin Sami Laaksolta viesti, jossa hän kyseli haluaisinko tutustua ennakkoon Lands of Galzyrin ensimmäiseen lisäosaan Dreams and Mysteries,  ei mennyt kahta minuuttia kauempaa, kun olin Samille jo vastannut että totta maar! Tein peruspelistä  ensikatsauksen kolmisen vuotta sitten, voit käydä pikaisesti lukemassa sen, jos Lands of Galzyr ei ole entuudestaan tuttu. Lisäosan romppeet mahtuvat hyvin peruspelin laatikkoon. Avoimen maailman tarinaseikkailu Lands of Galzyr ihastutti minua ja eritoten miestäni, sen helpolla lähestyttävyydellä ja nerokkaalla pelin säilytysjärjestelmällä, jonka avulla pelin voi korjata koska tahansa pois, ja jatkaa seuraavalla kerralla helposti siitä mihin jäätiin. Minuun vetosi myös söpöt eläinhahmot, jotka seikkailevat ensiksi omien tarinoidensa kautta, ja myöhemmin vain taivas on rajana, mihin hahmot päätyvät. Galzyr tarjoilee meille sellaista kevyttä, mukavaa yhdessäoloa, joka on välillä kiireisessä arjes...
Lue lisää