sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Sydämeeni joulun teen ja muita tarinoita joulukuulta.

2016 se tulla jolkotteli melkein huomaamatta. Joulun pyhät menivät perheiden luona oleskellessa, niin kuin kuuluukin. Olin saanut hankittua tarvitsemani lahjat jopa jo aaton aattona (heh heh). Joka vuosi joku lahjoista tuottaa pään vaivaa, mutta tänä vuonna se ei ollut mieheni lahja. Olin nimittäin päättänyt jo kesällä, että hankin hänelle Pandemic: Legacyn. Pandemia on Janin lempparipeli, joten sen uusi inkarnaatio oli lähes itsestään selvä valinta hänelle. Toki pukin konttiin tuli pakattua muutakin, mutta ne eivät olleet lautapelejä. Paitsi ostimme Maijulle Dale of Merchantsin, kehutun suomalaistaustaisen pakanrakennuspelin.

Itse sain mieheltäni lahjaksi toivomani Madeiran sekä Dungeon Petzin lisäosan Dark Alleys. Madeira oli iso yllätys, sillä se on hyvinkin rakas europeli, en ajatellut mieheni innostuvan moisesta, ja hän kyllä tietää kuka sitä joutuu kanssani pelaamaan. Ja niin Madeira pääsi välipäivinä heti pöydälle. 

Madeira on portugalilaisten pelisuunnittejoiden Nuno Bizarro Sentieiron ja Paulo Soledaden suunnittelema peli, jossa pelaajat keräävät viiniä, viljaa, puuta ja leipää muiden tuotteiden lisäksi kauniilla Madeiran saarella. Tuotteet pitäisi saada pakattua laivoihin rahan toivossa, ja työläisetkin pitäisi ruokkia. Viini pitäisi saada kuskattua siirtomaihin, ja tämä kaikki olisi saatava aikaan viidessä kierroksessa. 

Miehet hommissa.

Madeirassa on paljon tavaraa ja huomioon otettavaa. Ajatuksen pitäisi viedä useamman vuoron eteen päin, ja olisi myös hyvä olla se back up suunnitelma, jos homma ei menekään niin kuin Strömsössä. Säännöt itsestään ei ole minusta hankalat, vaikka ohjevihko onkin pitkähkö.  Jos työläisten asettelu on pelimekaniikkana tuttu, tuntuu peli kotoisalta, mutta samalla siltä, että joku olisi mennyt vaihtamaan verhot ja mattokin on uusittu.  

Portugalilaisia herrasmiehiä.


Dungeon Petz: Dark Alleys taas on jotain aivan muuta. Europeliksi Dungeon Petz on todella temaattinen. Sääntöjä on vaikka muille jakaa, mutta ne on kaikki pelin maailmaan sopivia ja loogisia. Dark Alleys tuo lisää sitä hullunkurista maailmaa, millä jo peruspeli meidät ihastutti, mutta se tuo myös paljon paljon uutta. Kokonainen lisälauta, musta pörssi, lisätään alkuperäisen pelilaudan kylkeen. Siellä voit käydä ennustajaeukolla, palkata body guardin, käydä nuppilääkärillä, tai esimerkiksi ostaa hienon uuden rusetin petzillesi, joka tuo sille lisäarvoa. Uudet lemmikitkin ovat hieman astetta vaativampia, ei ihan peruspuudeleita siis. 

Mustan pörssin antia.

Dark Alleysiä en ottaisi heti vasta-alkajille peliin mukaan. Tai jos olisi jotain otettava, niin ehkä vain lemmikit. Itselle se on toki erittäin mieluisa, sillä pidän pelistä erityisen paljon, mutta lisäosalla pelistä tulee hyvinkin monimutkainen. Pelistä on  myös mahdollista tehdä yhden kierroksen pidempi, nyt kun mahdollisia shoppailupaikkojakin on melkeinpä tuplaten. Tämä toki vain niille, joita ei haittaa että pelistä tulee piirun verran pidempi. Kun ei se alkujakaan mikään filleri ollut. 

Maiju pohtii siirtoaan. Liekö viinistä apua?

Joulun ja välipäivien aikana tuli pelattua myös muutamia muita pelejä. Mysterium oli, kuten osasin ennustaa, suuri hitti perhepiirissä. Väittäisin, että suurin osa Cluedoa pienenä rakastaneista, rakastuisi myös Mysteriumiin. Ainoa huolenaiheeni on, tuleeko peliin lisää kortteja saataville lähiaikoina. Lisäkortit tulisivat nimittäin tarpeeseen, kun peliä on vääntänyt samalla porukalla monen monta kertaa. 

Kristallipallot ei-niin-kovin nätissä rivissä.

Maijun kanssa pelailimme monta erää Dale of Merchantsia, valitettavasti minun häviöön useammin kuin toisin päin. Voin suositella tätä kaikille nopeaa korttipeliä kaipaavalle, jolta löytyy englannin kielen taito. Sillä, vaikka peli on suomalaista tuotantoa, on se yksinomaan englanniksi. Kaikki korttien tekstit on siis vain yhdellä kielellä. Ohjeet on tosin ladattavissa suomeksikin Snowdale designin sivuilta. 

Selkeydestä tyylipisteet Dale of Merchantsille.

Älkää antako Dale of Merchantsin söpöjen kuvitusten hämätä. Peli soveltuu erinomaisesti aikuisille, vaikka ensisilmäykseltä saattaa näyttää lapsille suunnatulta. Pelissä on kestoonsa nähden mukavasti pähkäilyä, kortteja voi käyttää usealla eri tavalla, ja niiden ketjuttaminen ja oikeaan aikaan pakasta poistaminen on äärimmäisen tärkeää. Sillä kyseessä on ennen kaikkea kilpajuoksu, jossa kakkosijaa ei palkita. 

Joululahjamme anopille, Carcassonne lasinaluset.

Pelasimme myös mieheni perheen kanssa pelejä jouluvapaina. Annoimme mieheni kehitysvammaiselle siskolle sammakkoaiheisen Hooop! -pelin, joka olikin yllättävä suosikki kaikkien keskuudessa. Hooop!issa sinun tulisi saada sammakkosi ensimmäisenä kavereiden lumpeille, tietenkin tehden muiden matkan mahdollisimman hankalaksi siinä sivussa. Kivat värikkäät komponentit, helpot ohjeet ja selkeät pelimekaniikat, eikä muuta tarvita.  Ehdottomasti voin suositella perheille. Pelin takaa löytyi yllättäen puolalainen pelisuunnittelija Adam Kaluza.

Pienet sammakot, pienet sammakot.

Uusi vuosi meni tuttuun tapaan aaton pelimaratonilla. Pelipöydälle valikoitui Legendary Encountersista, Colorettoon, Huhupuheisiin ja Spyfalliin. Spyfall oli monen suosikki, sitä pelattiin myös seuraavana päivänä. Oma suosikkini oli Mascarade, Bruno Faiduttin sosiaalinen bluffauspeli, hieman Coupin tyyliin. Kaikkien ehdoton suosikki taisi kuitenkin olla One Night Ultimate Werewolf.
Uudenvuodenpäivänä pelasimme myös tuttuun tapaan Taru Sormusten Herrasta -lautapeliä, ja tuttuun tapaan hävisimme. Tämä on perinne, josta ei tingitä. Ei siis niinkään se häviäminen, vaikka sekin tuntuu olevan jo perinne itsessään, vaan yhteen kerääntyminen Sauronin voimia vastaan. 

Alienit hyökkää, iik!

Kaiken kaikkiaan viime vuosi tuli arvoiseensa päätökseen hyvässä seurassa, mutta eiköhän käännetä katseet jo pikkuhiljaa tähän vuoteen. Tiedossa on ainakin paljon Pandemic:iä ja toivottavasti lisää Madeiraa. Tykästyin siihen todella!

Täten toivotan Hyvää Uutta Vuotta kaikille, toivottavasti pelivuotenne tulee olemaan rikas!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti