Roolileikkejä ja pelastustehtäviä.


Itse pidän kovasti syksystä. Ja tämä syksy onkin ollut siitä kiva, että ollaan saatu peliseuraa mieheni kanssa viikottain. Pelihyllykin on saanut hieman lisää täytettä, kun kävimme Lautapelit.fi:n Helsingin pisteen uusien tilojen avajaisissa. Kivalta näytti, vaikka kuulemma aikoivat vielä hieman säätää hyllyjä yms.

Mukaamme tarttui tuolloin hauska palomiesaiheinen yhteistyöpeli Flash Point - Fire Rescue, jonka perään olin jo hieman haikaillut. Tätä onkin tullut jo pelattua moneen otteeseen, etenkin pelailua harrastavien siskontyttöjeni Maijun ja Ainon kanssa. Erityisesti myös aviomieheni Jani tykästyi tähän, enkä yhtään ihmetellyt, sillä yksi hänen lempipeleistään on Pandemia, joka on myös oiva yhteistyöpeli. Flash pointista saa hyvinkin haastavan pelin, nostamalla vaikeustasoa, ja tästä syystä annoimmekin pelille lempinimen VPK= Varmasti Palaa Kaikki. Peliä on myös mahdollista pelata ns. perhesäännöillä, mutta oikeasti en suosittele niitä muuta kuin ihan ensimmäiselle pelikerralle. Edes perheille. Pelin kehittyneemmät säännöt on paljon mielenkiintoisempia, eikä ne nyt niin vaikeita ole, ettei niitä oppisi kuka tahansa parin pelikerran jälkeen. Ilman niitä peli kuitenkin tuntuu todella vajavaiselta ja jopa sangen tylsältä.  Flash Pointiin on myös saatavalla monta lisäosaa, jotka tuovat erilaisia pelilautoja erilaisine palotilanteineen.  Kerron näistä sitten lisää, kun pääsen tutustumaan niihin. Toistaiseksi tyydytään peruspeliin.

      Palomies hommissa.
                                                             
Toinen mukaan tarttunut ostos oli Citadels, joka on jo melkeinpä 15 vuotta vanha peli. Aikanaan se sai kovasti suosiota, mutta ehkä ei nykypäivänä ole enää niin suosittu. Muita samoja mekaniikkoja sisältäviä pelejä on tullut ja kenties antanut potkut Citadelsille, mutta koska meillä ei sitä ollut itsellä, ei siihen ole voinut kyllästyä. Ja toisaalta pidän sen yksinkertaisuudesta. Monet ovat kertoneet korvanneensa Citadelsin merirosvoaiheisella Libertalialla. Citadelsissa on keskeisintä roolien valinta ja niiden hyödyntäminen rakentaessasi keskiaikaista kaupunkiasi. Joo, keskiaika ei ole ihan mun juttu, mutta tässä se ei niinkään haittaa.  Monet valittavat Citadelsin pituudesta, mutta me ollaan kyllä pelattu tätä melko nopeastikin, joten itse en voi siitä valittaa. Ainoa asia, josta napisen hieman, on 
suomenkielisen painoksen järjettömän iso laatikko. Oikeasti aivan älytöntä laittaa korttipeli kolme kertaa liian isoon laatikkoon. 

  
          Huono kännykameralla napattu pikaotos.

Käväisitiin samalla reissulla myös Fantasiapeleillä, ja tarttuihan sieltäkin jotain mukaan. Nimittäin olisin ostanut Lautapelit.fi:ltä The Resistancen ja Coup:n ( lausutaan Cuu:n) mutta nepäs olivatkin loppu, joten päädyin  kilpailijan pelihyllyille. Oikeasti yritetään kyllä tukea molempia kauppoja melko tasaisesti. So, no worries!
Mulla on nyt selkeästi tällainen roolien valinta/bluffauspelien hamstrausvaihe. Edellä mainitut pelit ovat molemmat  nopeita fillereitä, joista varmasti kirjoittelen tänne jossain vaiheessa enemmän.  The Resistancesta löytyy JuuTuubista hauska pätkä, jossa Geek&Sundryn TableTop:pilaiset pelailevat peliä. Kannattaa katsoa, jos on yhtään pelistä kiinnostunut. 
Coup on hieman samankaltainen, äärimmäisen hauska bluffauspeli. En suosittele sitä pelaajille, jotka ottavat nokkiinsa jos lentävät pelistä nopeasti ulos. Peli on kuitenkin niin lyhyt, ettei jäähypenkillä kerkeä kauaa olemaan, ja sitten voidaan pelata pari kolme peliä putkeen. Coup:n nykyinen painos on sijoitettu samaan tulevaisuuden maailmaan kuin The Resistance, mutta sen alkuperäinen versio taisi sijoittua keskiaikaiseen Italiaan tai Ranskaan tai jotain sinne päin. Itse en voi sietää alkuperäisen laitoksen ulkoasua, joten olen äärimmäisen tyytyväinen omistamaani versioon. Mutta makuasia taasen tämäkin.
                                                                        
  
     Pikaotos komponenteista. Oikein tyylikkäitä mielestäni.

  
             Esimerkkejä komponenteista.

Ostin Coup:n lisäosan Coup:Reformation:in samalla kertaa, se taisi maksaa vain 12e, mutta ei olla vielä sen paremmin siihen tutustuttu, kun peruspeli on ollut todella hauskaa pelattavaa. 
The Resistancesta on myös Avalon teemainen versio, mutta itse suhtaudun siihen ainakin toistaiseksi hieman varautuneesti. Pidän Resistancen simppeliydestä, eli olet joko vakooja tai et, kun taas Avalonissa on useampia rooleja, jotka voit olla.  Pyöreän pöydän ritarit on toki mielenkiintoinen aihe, pidänhän esim Shadows ovet Camelotista paljon, mutta ehkä en sotkisi sitä tähän peliin. 

Nyt kun vielä Mascarade palaisi Lautapelit:fin varastoon, niin olisin todella tyytyväinen. Marraskuu lähenee, jolloin on syntymäpäiväni, joten pidetään peukkuja, että saisin sen lahjaksi. 

Palailen pian tarkemmalla katsauksella joihinkin yllämainituista, joten ei muuta kuin pelailemaan!







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pakohuonepelit omassa olkkarissa - Testissä Exit the Game -sarja.

Kevättä näköpiirissä, jospa niitä pelejäkin?

50 lempparipeliäni.