tag:blogger.com,1999:blog-55162347059903266872024-03-13T04:57:40.654-07:00NoppapottiMiirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.comBlogger119125tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-64140200535303067782024-02-27T08:18:00.000-08:002024-02-27T08:19:15.590-08:00Hiatukselta paluu Top50-listan muodossa.<p> Heipä hei lukija! Kuten moni on varmaan ihmetellyt, on tässä tullut pidettyä sellainen vuoden mittainen tauko... Anteeksi siitä. Arki on todella ollut hektistä ja voimavaroja vievää, ja se on näkynyt kirjoitusinnossa. Yleensä julkaisen toplistaukseni lokakuussa, ja sen kyllä silloin kasasin valmiiksi, en vain saanut aikaiseksi kirjoitettua sitä ulos. Kuten viimeksikin, latasin läjän pelejä Pubmeepleen ja aloin sorteeraamaan. Joten tässä pärähtää! (Suluissa edellisen vuoden sijoitus, jos sellainen löytyy)</p><p><br /></p><p><b>50. Hadrian's wall (-)</b></p><p>Hadrian's wall hieman jopa yllättävästi on noussut listalle. Taisin sitä sen verran ahkerasti sooloitella viime vuonna, joten tänne se nyt komeasti ilmestyi listan viimeiselle sijalle. Bobby Hillin suunnittelema peli on jättimäinen kupongintäyttöpeli, joka on oikeasti aika lihaisa genrensä edustaja. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn7vdKA8tHwefl5XE4wSqPai8JFYl8hyphenhyphenX2HPfc1HCMR0Z2QcbD3SpkAmOh1HSvQ3rEKmJHk5zHFGe6swRCiwibUOMqA5qb6lceCczRJhP3pILP3U3YSmUVIqTELaBIEKwdYEgEIvIx4QBnjPHehJLxRnV7WVAQO9ITE26Y8oaTIEaq00OXIiK8U26uKO0/s4032/IMG_0285.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn7vdKA8tHwefl5XE4wSqPai8JFYl8hyphenhyphenX2HPfc1HCMR0Z2QcbD3SpkAmOh1HSvQ3rEKmJHk5zHFGe6swRCiwibUOMqA5qb6lceCczRJhP3pILP3U3YSmUVIqTELaBIEKwdYEgEIvIx4QBnjPHehJLxRnV7WVAQO9ITE26Y8oaTIEaq00OXIiK8U26uKO0/w640-h480/IMG_0285.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hadrian's wallin molemmat kupongit.</i></div><br /><p><b>49. Broom service (31.)</b></p><p>Andreas Pelicanin ja Alexander Pfisterin Broom service on löytynyt listaltani jo monen monta vuotta. Sijoitus listalla aina vähän vaihtelee vuosittain, mutta tästä on tullut meidän taloudessa sen verran kestosuosikki, että mihinkäs se täältä häviäisi. Pelin arkajalka vs. rohkea -korttimekaniikka on vain niin toimiva, ja se saa minut pitämään pelistä, vaikka se onkin nouda ja toimita -peli, joka taas ei ole mikään suosikkini.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj-CEC7CE7VdhDQ-Nt12Y6lBM8JzbZnO4S2xSUmsZd4UjOgWiquvUPQsJyN83QJzLfHw6WHNM89VaFQMBLv8WMkSRttLmPV16AmQXuUNUfpJgCLK-S3EmZm4w7BeBy3LjV-Z9qtSiuPSy43_bNr95XxwsuYdaXZ-joJ1GtKC3K0djEnmeAeckXPJ2plzQ/s4032/IMG_4782.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj-CEC7CE7VdhDQ-Nt12Y6lBM8JzbZnO4S2xSUmsZd4UjOgWiquvUPQsJyN83QJzLfHw6WHNM89VaFQMBLv8WMkSRttLmPV16AmQXuUNUfpJgCLK-S3EmZm4w7BeBy3LjV-Z9qtSiuPSy43_bNr95XxwsuYdaXZ-joJ1GtKC3K0djEnmeAeckXPJ2plzQ/w480-h640/IMG_4782.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Broom servicen värikkäät kortit.</i></div><br /><p><b>48. The Lost expedition (-)</b></p><p>The Lost Expedition nousee myös uutena listalle. Tinttiä muistuttava kuvitus vetosi minuun, ja hankin pelin alunperin yhteen Miiran Ja Annikan Hyvin Draftattujen Korttien -jaksoon, mutta pelistä tulikin nopeasti mieheni ja minun lemppari. Peli on haastava ja koukuttava, mutta samalla myös yksinkertainen opettaa ja menee pieneen tilaan hyllyssä. </p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg438wGBhfPbVtjNU811zPRWc9Wh-JzXZGrCJ8Zhu7W5TquSxnTtUkn389s2i3my4CDk5ufxieMw8dBCsOXPbbe1CmvtWBCtbJyDH-A9uwusaAg-HgU4VMDADWQYep_VNk8Vm-gzkbA-gCPq5bj8JWmtlv4iJ8bHjdTGENLGd4_BOo0ppryG7t0AJneISM/s4032/IMG_1977.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg438wGBhfPbVtjNU811zPRWc9Wh-JzXZGrCJ8Zhu7W5TquSxnTtUkn389s2i3my4CDk5ufxieMw8dBCsOXPbbe1CmvtWBCtbJyDH-A9uwusaAg-HgU4VMDADWQYep_VNk8Vm-gzkbA-gCPq5bj8JWmtlv4iJ8bHjdTGENLGd4_BOo0ppryG7t0AJneISM/w640-h480/IMG_1977.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>The Lost expeditionin kuvitus on hienoa ja sarjakuvamaista.</i></div><br /><p></p><p><b>47. Rococo (40)</b></p><p>Rococo on myös yksi niistä peleistä, joka löytyy listaltani lähes aina. Se on yksi mieheni lemppareista, ja meiltä löytyy hyllystä sekä alkuperäinen Pegasus Spielen julkaisu, että uudempi Rococo Deluxe Eagly-Gryphonilta. Pidämme molemmat pakanrakennuksesta yhdistettynä muihin elementteihin, ja siksi varmasti Rococo on meille niin rakas.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRBzjBGRx_ztUui-ehFAEIkC_t9NU0Mk36J9nQifJv4WM0AKZgqJCZmoOO430wfr0e2lqUS6YaKbhaBdrUCfGpRjk6oc76kSG7hKLUm9gE7MjxSa-jV6aBD50d5mywrWS1cyUOCcmu0lD0a1YQJ0YzTby9bMUwwbtuuEr3anEspGaOMltOmDJ9vPOeeJg/s4032/IMG_3647.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRBzjBGRx_ztUui-ehFAEIkC_t9NU0Mk36J9nQifJv4WM0AKZgqJCZmoOO430wfr0e2lqUS6YaKbhaBdrUCfGpRjk6oc76kSG7hKLUm9gE7MjxSa-jV6aBD50d5mywrWS1cyUOCcmu0lD0a1YQJ0YzTby9bMUwwbtuuEr3anEspGaOMltOmDJ9vPOeeJg/w480-h640/IMG_3647.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Uuden painoksen kortteja.</i></div><br /><p><b>46. Carpe diem (35)</b></p><p>Stefan Feldin Carpe diem on peli, johon palaan aina uudelleen. Siinä on nerokas pisteytysjärjestelmä, ja ehkäpä juuri siksi pidän siitä paljon. Laatanasettelupelit ovat useasti vähän hitti tai huti -osastoa, mutta Carpe diem on aina ollut hitti minulle. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijPGP-msC00ExKJoTMGzobpQnhpXpPGOHnYvfj9BiNJQgEuRaHZyXCxtEhS5nq_GQE6x2gF6c8x2rNiFzN_GcdqdmPqkt5IrL1lm-aT3w6rCa2dNSOrjwGHSxCphfpdh0TKmvS5N5ci_BV90tyhyyruyDebnJTjm4rEa_LbYU3TCpQh0OcoFdafxXLTDk/s4032/IMG_0098.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijPGP-msC00ExKJoTMGzobpQnhpXpPGOHnYvfj9BiNJQgEuRaHZyXCxtEhS5nq_GQE6x2gF6c8x2rNiFzN_GcdqdmPqkt5IrL1lm-aT3w6rCa2dNSOrjwGHSxCphfpdh0TKmvS5N5ci_BV90tyhyyruyDebnJTjm4rEa_LbYU3TCpQh0OcoFdafxXLTDk/w640-h480/IMG_0098.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Laattoja noukitaan meeplellä ja asetellaan omalle pelilaudalle.</i></div><br /><p><b>45. Picture perfect (-)</b></p><p>Vähän ihmettelin, miten Picture perfect ei ollut edellisellä listallani, mutta taisikin olla niin, että ostin sen hetki listan valmistumisen jälkeen. Picture perfectissä pelaajat ovat valokuvaajia, jotka yrittävät saada niuhot asiakkaat mahdollisimman monia tyydyttävään istumajärjestykseen. Täti ei halua istua meluavan lapsen vieressä, serkkuneiti ei halua että kukaan tuijottaa hänen kasvojaan, ja se eräs nainen haluaa olla ehdottomasti eturivissä huomion keskipisteenä. Kukaan pelaajista ei tiedä pelin alussa kaikkien asiakkaiden toiveita, ja tietoa saa pelin aikana lisää mutta joutuu myös sitä jakamaan muille. Todella viihdyttävä peli.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSbPlJM9f-pwu-bnIUBojPGCDDVmR-0n9Jh-J3qV7NJxk5yZfFTnSE8SAFITvJ29MItf9G6pi5MbEyQaqzYBkJtQSYmyvPG_AgvOqfC2_WjFOG1kYEYfl_rv_FqG6Ah9rpTR-PrTP52yZt7YagbAEm3t1HvDd5SL91a40euw5uApQUkPxI0j8hArcyl5M/s4032/IMG_9800.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSbPlJM9f-pwu-bnIUBojPGCDDVmR-0n9Jh-J3qV7NJxk5yZfFTnSE8SAFITvJ29MItf9G6pi5MbEyQaqzYBkJtQSYmyvPG_AgvOqfC2_WjFOG1kYEYfl_rv_FqG6Ah9rpTR-PrTP52yZt7YagbAEm3t1HvDd5SL91a40euw5uApQUkPxI0j8hArcyl5M/w640-h480/IMG_9800.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Takarivin riiviö halusi ehdottomasti viherkasvin eteen.</i></div><br /><p><b>44. Paint the Roses (-)</b></p><p>Sain Pant the Rosesin tehtyäni Hyvin draftatut kortit -kaverini Annikan kanssa vaihtarit. Tämä Liisa Ihmemaassa-aiheinen päättelypeli on ollut täysiosuma meille. Pelissä on yhtälailla tärkeä huomioida mihin vihjelaatan laittaa, ja mihin nimenomaan ei. Olen pelannut sitä myös BGA:ssa videochätin välityksellä, ja pelille onkin kertynyt kivasti pelikertoja. Hyllyssäni on myös lisäosa, jonka moduuleilla saa kivaa vaihtelua peliin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKTMmUib3JAT-aMzuJYX2CxzlogSY1Nv7_fCYyw-g-GCvus7C3dyztuQHCGoGDjalZBA0Za6ofioxdnQBkeyPJFYbr65imefzNJM3E_YnFFPiOu_fkzfv9f4XGIRhjDvNOhYK-qfwo1M8KUxZWQishVghyOEfS2KHYDT04s2qmTlk9qLf8PhSg6WYxyiw/s1800/AE7AD681-82C4-4EEF-936B-AB8C22717E1F.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1800" data-original-width="1440" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKTMmUib3JAT-aMzuJYX2CxzlogSY1Nv7_fCYyw-g-GCvus7C3dyztuQHCGoGDjalZBA0Za6ofioxdnQBkeyPJFYbr65imefzNJM3E_YnFFPiOu_fkzfv9f4XGIRhjDvNOhYK-qfwo1M8KUxZWQishVghyOEfS2KHYDT04s2qmTlk9qLf8PhSg6WYxyiw/w512-h640/AE7AD681-82C4-4EEF-936B-AB8C22717E1F.jpg" width="512" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Neljän pisteen kortit ovat vaikeampia.</i></div><br /><p><b>43. So clover! (-)</b></p><p>So clover! vaikuttaa peliltä, joka uhkaa monen muun partypelin asemaa meidän perheessä. Se nousee pöydälle aina kun kokoonnutaan suvun kanssa yhteen, oli paikalla ketä tahansa. Se on jopa ohittanut Just onen listallani, ja varmasti vetoaakin samoihin pelaajiin kuin Just one. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-V0Ov-jWPeyv2nPfL1vq8HtliLkOD6kAhrsbELDviBk_UiavoCZDnOcxbzBP50b9tWb3hvUuWMn-prhDcpkIE4G0bmehSKjJ4q7qGPDmCaJliymoM7oEvnjeJCuoRqCqkDBpCL0rou4yiLRZiVZ9SFri4PznsU5M9zFCcV-j3fFR6RZ9jWeLtSg1diI4/s4032/IMG_9772.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-V0Ov-jWPeyv2nPfL1vq8HtliLkOD6kAhrsbELDviBk_UiavoCZDnOcxbzBP50b9tWb3hvUuWMn-prhDcpkIE4G0bmehSKjJ4q7qGPDmCaJliymoM7oEvnjeJCuoRqCqkDBpCL0rou4yiLRZiVZ9SFri4PznsU5M9zFCcV-j3fFR6RZ9jWeLtSg1diI4/w640-h480/IMG_9772.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Keskittyneet naamat kaikilla.</i></div><b><p><b><br /></b></p>42. Viscount of the West kingdom(-)</b><p></p><p>Rakastan koko West Kingdom -trilogiaa, ja Viscounts on niistä minulle vielä vierain, kun sitä ei omasta hyllystä löydy. Pääsin kuitenkin keväällä pelaamaan sitä ja kyllähän tämä nyt omastakin hyllystä pitäis löytyä. Jos et tässä kohtaa ole huomannut, niin olen aikamoinen Garphill-fani.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwtPP2RHjm8ce0jpYFURPeGCthl_UsYrb_3i2iFAk1yyeed3IcGec1XNgjhzyp6s6yWpWmkd_Nm9pm7CgQFQrZViQ0yi9pjwvBIxDX_gH_GrKLySbiZ_e6t2Pu4lleJpqMLWoYoShXMLvgUZQ7aJf60p-79dBbZGW7OZVPqxFDX52wIABymbSd0WGYhoU/s4032/IMG_0924.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwtPP2RHjm8ce0jpYFURPeGCthl_UsYrb_3i2iFAk1yyeed3IcGec1XNgjhzyp6s6yWpWmkd_Nm9pm7CgQFQrZViQ0yi9pjwvBIxDX_gH_GrKLySbiZ_e6t2Pu4lleJpqMLWoYoShXMLvgUZQ7aJf60p-79dBbZGW7OZVPqxFDX52wIABymbSd0WGYhoU/w480-h640/IMG_0924.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Joku taisi pilata Kaitsun suunnitelmat. En ollut minä.</i></div><br /><p><b>41. Grand Austria Hotel (28)</b></p><p>GAH valitettavasti ei ole pöytääntynyt hetkeen, joten se ymmärrettävästi hieman sukelsi listalla. Siitä huolimatta peli on taattua italoeuroa, ja suosittelen sitä jatkuvasti. Hotellin asiakkaiden saaminen huoneisiin, keisarin tyydyttäminen ja noppien kanssa puleeraus, siinäpä peli pähkinänkuoressa. Omassa hyllyssä makoilee pelin deluxe versio.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5Ph_KEFDxfbjcFWkj4ASpv5AMqpA2O-ZFPKekUFNCMftBeGE30IyUPKIFMGFbb_rubQRSxARZnPeQGsB5c9msQVQDp2EsrjnDzbZnlfY9hiMBDrIiAPFu28HK4wsZwmVePWrc6MvbfcmSOH0L005b1isItpQCsaLGcLiMmy97CZIA-5HnuVQx2Yalmm8/s3264/IMG_5933.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5Ph_KEFDxfbjcFWkj4ASpv5AMqpA2O-ZFPKekUFNCMftBeGE30IyUPKIFMGFbb_rubQRSxARZnPeQGsB5c9msQVQDp2EsrjnDzbZnlfY9hiMBDrIiAPFu28HK4wsZwmVePWrc6MvbfcmSOH0L005b1isItpQCsaLGcLiMmy97CZIA-5HnuVQx2Yalmm8/w480-h640/IMG_5933.JPG" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Maistuisiko struudeli?</i></div><br /><b><br /></b><p></p><p><b>40. Seasons (17)</b></p><p>Tästä tulee varmasti sanomista, mutta kestosuosikki Seasons tipahti yli 20. sijaa. Jostain syystä olen kyllästynyt pelaamaan vain netissä, ja koska mieheni ei halua tätä pelata, on mahdollisuudet fyysisesti pelin pelaamiseen pienentyneet. Sinänsä harmi, koska peli on minulle tuttu ja turvallinen, ja sen parissa on tullut vietettyä tuntikausia.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5LSlPDHwNxR064o9gY1r1aw86lCAM8MQup2YnewnXT2RCfzRlNAKXc29jMwnBhb9P4MAgGlcu-n7brg5mDHkmm_SdWp69lsjJAbZsWqWJtV1KHhu41-mpNh1t6RL32mD4UJS9gCC_3F8KWxe2q-0O5_a_m0hN_aCVUYF9_od89lAs2tW-9YqBMuVCSSk/s3024/68A9DA85-93C8-467F-AA9B-22668CB27F39.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5LSlPDHwNxR064o9gY1r1aw86lCAM8MQup2YnewnXT2RCfzRlNAKXc29jMwnBhb9P4MAgGlcu-n7brg5mDHkmm_SdWp69lsjJAbZsWqWJtV1KHhu41-mpNh1t6RL32mD4UJS9gCC_3F8KWxe2q-0O5_a_m0hN_aCVUYF9_od89lAs2tW-9YqBMuVCSSk/w640-h640/68A9DA85-93C8-467F-AA9B-22668CB27F39.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Seasons on yksi listani veteraaneista.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p><b>39. One night ultimate werewolf (-)</b></p><p>One night ei ollut edellisellä listalla ollenkaan, mikä on kyllä todella suuri ihme. Kenties sitä ei oltu pelattu vähään aikaan. Tämä on kuitenkin koko suvun suosikki partypeli, ja se otetaan aina pikkujouluissa esille. Pelaamme äpin avulla, joka ohjaa peliä pelaajien ollessa silmät kiinni. Pienten lasten hyöriessä vieressä, on ymmärrettävää ettei tätä niin herkästi tule ehdotettua. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDm2CJ0uQ1EViQx50PxOSHvDnCza8ZZ_YM8LKLxX2vbGMTmv_FdYMZWhNjnS1XMiq17n9rWg7gotT_xmUjTTiIzRdB10HyAzjhZompglQMs_2vsIc3dDhAAx7qzaBkWF9S-SsfJBA9X58VTjdgXBYBPw-GxpnI1UhM6HGIRR5m_3DOEOZCcM-V7ti9Jv4/s3264/IMG_5002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDm2CJ0uQ1EViQx50PxOSHvDnCza8ZZ_YM8LKLxX2vbGMTmv_FdYMZWhNjnS1XMiq17n9rWg7gotT_xmUjTTiIzRdB10HyAzjhZompglQMs_2vsIc3dDhAAx7qzaBkWF9S-SsfJBA9X58VTjdgXBYBPw-GxpnI1UhM6HGIRR5m_3DOEOZCcM-V7ti9Jv4/w480-h640/IMG_5002.JPG" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Minä olenkin susi!</i></div><br /><p><b>38. Wayfarers of the South Tigris(-)</b></p><p>Joululahjaksi saatu Wayfarers ei kerennyt edelliseen listaukseen, mutta täällä se nyt on. Garphill gamesin kolmas peli listalla, eikä ole viimeinen. Tässä on todella paljon kaikkea, on noppia, kortteja, pelilautaa yms. Wayfarers on hieman raskaampi peli, kuin West Kingdom -trilogian pelit, mutta sille on selkeä paikka hyllyssäni. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnwJzrBrqferEqpDbLJnxk1_2n4Lyq1ZXArGMbBFMpzFBB_9tznYDnObD178bx3X2PgB0cLDTNqxJ4tXm3Lu-7kVIy-R_8QeTQpDMZDVCOsUyq6_lVoUQDG1iF__fJF6u9QLmfM1NSD1TdMTF8KMEmWmy2YfrV8s546buT_R-BuyKLT9twosP_mceiWz4/s4032/IMG_3874.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnwJzrBrqferEqpDbLJnxk1_2n4Lyq1ZXArGMbBFMpzFBB_9tznYDnObD178bx3X2PgB0cLDTNqxJ4tXm3Lu-7kVIy-R_8QeTQpDMZDVCOsUyq6_lVoUQDG1iF__fJF6u9QLmfM1NSD1TdMTF8KMEmWmy2YfrV8s546buT_R-BuyKLT9twosP_mceiWz4/w480-h640/IMG_3874.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Olen ehkä vähän omituinen, kun pidän sääntövihkojen pläräämisestä.</i></div><br /><p><b>37. Potion explosion (18)</b></p><p>Potion explosion on myös kokenut vaikeuksia päästä pöydälle fyysisesti. Kännykällä tulee kyllä pelattua paljon. Suosin peliä The Fifth ingredient --lisärin kanssa, koska silloin peli on täyteläisempi. Varsinkin ne professorit tuo kivasti vaihtelua ja haastetta peliin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglIICn-PtN08dgV860EtmJKoJX7fSMdAXdgnjZQ-IFcaCrotTXdA-pEpax_VUJMhflYzcAGPBPCQ7SMm60xSiklZY3YcRB6PatlPEz7r19n4bnUyrND2hybh0NVZkvpIvLoXuxSVUbcFsm9wgq0WCGvOYHB6DfaGQGixtHRL2nSthq9tIwIefVX5iG9yk/s1440/9F2CFE32-5C9E-4D54-8EC8-0CAA0298867E.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1439" data-original-width="1440" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglIICn-PtN08dgV860EtmJKoJX7fSMdAXdgnjZQ-IFcaCrotTXdA-pEpax_VUJMhflYzcAGPBPCQ7SMm60xSiklZY3YcRB6PatlPEz7r19n4bnUyrND2hybh0NVZkvpIvLoXuxSVUbcFsm9wgq0WCGvOYHB6DfaGQGixtHRL2nSthq9tIwIefVX5iG9yk/w640-h640/9F2CFE32-5C9E-4D54-8EC8-0CAA0298867E.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Mistä nappaisit kuulan?</i></div><br /><p><b>36. The Grimm Masquerade (30)</b></p><p>The Grimm Masquerade on myös yksi niistä peleistä, joka ei ole partypeli, mutta meidän klaanilla sitä käytetään monesti samanlaisissa tilanteissa. Pikkujoulut, kissanristiäiset ja synttärit. Peliin sisältyy meillä myös sisäpiirivitsejä, jotka eivät tässä nyt kauheasti aukeaisi muille. Mutta sanotaanko, että jos joskus kuulet minun käyttävän termiä "tehdä Jonnat", sen juuret ovat vahvasti tässä pelissä ja itsensä pussiin pelaamisessa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4rrtpWv0m-icfX265gvVnV47ssDopVNOgsdrHqKp_u4Eqr0aMJO6mmt5HugTzwb6EvqJR0B1YfUtkqsaMnIBswXBQ38n6HigTGeCsyk3imUxZsYXDDbPArzIzonj9J2AaXwmMFnwvPtpPkh3Dogb8W2vSOmTbANtnvyBMj63033bZ4ai0sq28JHt9hh0/s4032/IMG_8092.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4rrtpWv0m-icfX265gvVnV47ssDopVNOgsdrHqKp_u4Eqr0aMJO6mmt5HugTzwb6EvqJR0B1YfUtkqsaMnIBswXBQ38n6HigTGeCsyk3imUxZsYXDDbPArzIzonj9J2AaXwmMFnwvPtpPkh3Dogb8W2vSOmTbANtnvyBMj63033bZ4ai0sq28JHt9hh0/w480-h640/IMG_8092.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tuhkimo toivoo saavansa lasikenkiä, mutta ei halua kelloja.</i></div><br /><p><b>35. The Quacks of Quedlinburg (10)</b></p><p>Räävelin Rohtotohtorit ovat näköjään myös sukeltaneet, mutta väitän sen olevan vain päivittäistä liikehdintää. Huomenna peli varmasti saattaisi olla 15 sijaa ylempänä. Pussinrakentelu on suosikkimekaniikkani, ja se vetoaa minuun lähes pelissä kuin pelissä. Räävelit on näistä kevyimpiä ja helpoimmin pöydälle otettavimpia. Onnenkoetus koukuttaa ja pelissä on aina se yksi pelaaja, joka ei vaan millään malta lopettaa ajoissa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIHwr92FDcA3BSOClRMtKS2tlPcp2zFu7d4ul3MxUkEbULoVQc9w1tK2QataoxKE48_EedibKIyBhTg3_X1PL_G4CoxqLTYsgOtuBxfWth9ALF58ZzEQ0eDmA0Cyb-GspEhSJ7mZUAooLwCNJEw42Rgfxlu7SW-d5_KxF6_dIqHpJgJDXN5fW7RHvlpQA/s4032/IMG_6802.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIHwr92FDcA3BSOClRMtKS2tlPcp2zFu7d4ul3MxUkEbULoVQc9w1tK2QataoxKE48_EedibKIyBhTg3_X1PL_G4CoxqLTYsgOtuBxfWth9ALF58ZzEQ0eDmA0Cyb-GspEhSJ7mZUAooLwCNJEw42Rgfxlu7SW-d5_KxF6_dIqHpJgJDXN5fW7RHvlpQA/w640-h480/IMG_6802.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>No johan on valkoista!</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><br /></i></div><p><b>34. Paladins of the West Kingdom (-)</b></p><p>Paladins löytyy vihdoin omasta hyllystä, mutta saisi vielä ansaita enemmän pöytäaikaa. Jotenkin uskon tämän tästä vielä nousevan ylemmäksi, mutta ihan kelpo sijoitus toki tämäkin. Paladins of the West Kingdom on hyvin omalaisensa kokemus, vaikka pelissä on paljon tuttuja elementtejä. Paljon erivärisiä meeplejä! <3</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgOrCIHpGXJ6ztSlJl8EZU7S4KmuP4fb1gYyCbimSc2EVgDtoDAVr1fV2afHQmR1FFpx7Rb6lvEme0aiEuTlwFwPZ7HZBKlWDT7VMxVfXga8NQVZO7Hd9aKyTe7smuZFpBlQCJl001x6hhu8QZUlK3MMvlsNBsULOZH0xhwYJ5aBvHED-LguB49vEV-G4/s4032/IMG_0904.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgOrCIHpGXJ6ztSlJl8EZU7S4KmuP4fb1gYyCbimSc2EVgDtoDAVr1fV2afHQmR1FFpx7Rb6lvEme0aiEuTlwFwPZ7HZBKlWDT7VMxVfXga8NQVZO7Hd9aKyTe7smuZFpBlQCJl001x6hhu8QZUlK3MMvlsNBsULOZH0xhwYJ5aBvHED-LguB49vEV-G4/w480-h640/IMG_0904.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tämä lisäosakin pitäisi korkata!</i></div><br /><p><b>33. Detective club(-)</b></p><p>Detective clubia en edelliseltä listaltani löytänyt, ja luulen olleeni hitusen tiukempi partypelien kanssa. Koska ihmiset eivät halua lukea niistä. Mutta Detective club on suosikkini. Yksi pelaajista on vakooja, joka ei saa tietää salaista aihetta. Vihjeen antaja pelaa ensimmäisen Dixitmäisen kortin pöytän ja muut pelaajat vuorotellen omansa. Vakooja yrittää pelata muiden mukana, tietämättä kierroksen aihetta. Lopussa kukin perustelee korttejaan, ja pelaajat äänestävät kuka on joukostaan vakooja. Jatkuvaa naurua ja uskomattomia selityksiä. Suosittelen tätä kaikille, jotka pitävät luovista partypeleistä. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtbI-Zf9FF7axeLGYSgbyixIcj15tgYLteBh3OppUSWOzK9ffGO3s_vupRAeAVjXm-pdOUaLIws2qBSXBzE6bHHz8abikU7gNiwCPqBrvI4yprfwuOSX8dYDFhAPeBxAoRrpvGWq0cZXpdXailbENslSXcqu2yELCsjylbAsbLuEQsSbCtLIc5f-DO0PA/s3780/ECA4FA91-8BBE-48A0-9EA3-357AD683E916.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3780" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtbI-Zf9FF7axeLGYSgbyixIcj15tgYLteBh3OppUSWOzK9ffGO3s_vupRAeAVjXm-pdOUaLIws2qBSXBzE6bHHz8abikU7gNiwCPqBrvI4yprfwuOSX8dYDFhAPeBxAoRrpvGWq0cZXpdXailbENslSXcqu2yELCsjylbAsbLuEQsSbCtLIc5f-DO0PA/w512-h640/ECA4FA91-8BBE-48A0-9EA3-357AD683E916.jpg" width="512" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kuten tästä pikkujoulukuusestä näkyy, Detective club on vakio partypelimme.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><b>32. First rat (-)</b><p></p><p>Saa nähdä miten First ratin jatkossa käy, sillä peliä en omana omista, mutta onpas hauska astronauttirottailu. Pelaajat kuljettavat rottiaan läpi kaatopaikan, keräten kaikkea tarpeellista tilpehööriä, ja yrittävät saada rottansa raketteihin. Tästä tuntuu kaikki tykkäävän, vaikka peli on lopulta melko kevyt. Ja italoeurohan tämäkin, joten selittäähän se suosion meillä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwNchgSMSek6RKvxZWdplku13XmsZVi43hdJOvTy9dZAnlwKqypBrT9zhLVkKMh8TKrF4_UGD5trFJC8GpFLDyp6WLEnU6w4hioEbP9laBUF_iov-O_A1T9usgFS-Dgo2pF0PLd2yngPRPuDs4oKvetW19Tp6uB6xdliaal9ftPTAwbhWxtI2L4gySGHo/s4032/IMG_0009.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwNchgSMSek6RKvxZWdplku13XmsZVi43hdJOvTy9dZAnlwKqypBrT9zhLVkKMh8TKrF4_UGD5trFJC8GpFLDyp6WLEnU6w4hioEbP9laBUF_iov-O_A1T9usgFS-Dgo2pF0PLd2yngPRPuDs4oKvetW19Tp6uB6xdliaal9ftPTAwbhWxtI2L4gySGHo/w480-h640/IMG_0009.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tämä rakettimme hetkessä valmistuu ja sen määränpää on kuu.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p><b>31. Tekhenu: Obelisk of the Sun (21)</b></p><p>Oikein ärsyttää, kun Tekhenua en ole hetkeen päässyt pelaamaan. Pidän pelin teemasta ja noppamekaniikasta, jossa yrität tasapainoilla hyvien ja pahojen noppien kanssa. Pelissä on monta minipeliä yhdessä, ja tekemistä riittää. Lisäosa Time of Seth on myös erinomainen etenkin kahden pelaajan peleihin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikXw1IrhhAQNaBjJwgR6pceeZDHtqqGI7SbF3IjippCtj78-TG61S31z7Cc4j0iHDi1AuBaVM2vmdX9JOZzqyEcv155dp_d2oT-CUTOWritS4Y3CPFaJDSFxantQKY49iAW9sEb4yE1QtVsz44DpmXZOHT23WG-c1TfiBz9F1JGilirWRXRIEdjRiEpHI/s1440/AC8A3E88-1BFB-41FC-B786-BC7147015968.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1440" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikXw1IrhhAQNaBjJwgR6pceeZDHtqqGI7SbF3IjippCtj78-TG61S31z7Cc4j0iHDi1AuBaVM2vmdX9JOZzqyEcv155dp_d2oT-CUTOWritS4Y3CPFaJDSFxantQKY49iAW9sEb4yE1QtVsz44DpmXZOHT23WG-c1TfiBz9F1JGilirWRXRIEdjRiEpHI/w640-h640/AC8A3E88-1BFB-41FC-B786-BC7147015968.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tekhenu on yksi niistä monista peleistä, joihin minulta löytyy Folded spacen insertti.</i></div><br /><p><b>30. Architects of the West Kingdom (-)</b></p><p>Architects of the West Kingdom on peli, johon meillä on ehkä eniten hankittu sisältöä. On lisäosaa, metallikolikkoa, inserttiä ja pelimattoa. Pelaajan täytyy pitää tarkkaa huolta meeplejensä lukumäärästä, ettei aja peliään pussiin ja joudu hukkaamaan aikaa. Toiset pelaajat voivat myös viedä vastustajan meeplejä vankilaan, josta niitä sitten täytyy käydä hakemassa. Mieheni pitää tästä pelistä todella paljon ja se heijastuu omassa sijoituksessanikin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxkUCacSlFzV0VimcD3Rm7ixBCsedF97nyhPE-LWXN6pRZppvztx9oq5P4se1Hx9JB1PkIk1TkoDm93Qpvgx4Brg8J3ROrT5oXQUMpGzqBaGxvGAMmq0VLEBFkrAYx30LmrDmPm4vnP8uWsP9VX3laCxqglUEotcXzzJImoRiA10-KlsddAb6aS42K7uM/s4032/IMG_0277.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxkUCacSlFzV0VimcD3Rm7ixBCsedF97nyhPE-LWXN6pRZppvztx9oq5P4se1Hx9JB1PkIk1TkoDm93Qpvgx4Brg8J3ROrT5oXQUMpGzqBaGxvGAMmq0VLEBFkrAYx30LmrDmPm4vnP8uWsP9VX3laCxqglUEotcXzzJImoRiA10-KlsddAb6aS42K7uM/w480-h640/IMG_0277.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Arkkitehdeissä pitää tietenkin myös rakentaa erilaisia rakennuksia.</i></div><br /><p><b>29. Bitoku (11)</b></p><p>Väsymys ja yleinen kiire on kerryttänyt pölyä Bitokun päälle, ja ai että se harmittaa minua. Peli on kaunis kuin mikä ja sen japanilainen teema on minulle mieluisa. Myös noppien käyttö pelissä on mielenkiintoista, ja yleisesti rakastan pelin komponenttejä. Se ei kuitenkaan ole ihan kevyt peli, joten väsyneenä pienlapsiarjessa ja ruuhkavuosissa tuntuu hieman haastavalta raivata tälle pelille aikaa. Tosin sitten kuin sellainen ihme pääsee tapahtumaan, niin se on kyllä sitten kaiken sen vaivan arvoista.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz0zxifOoAy95j1gD-JRqgpCCT-ep0VxszUk4Cqvkeq3z8Qe4W09YqBtwvbHnbFWWV6ucOiJoZ4syT5sd80G1rzy1AgoNc0bhmPrsIQi-Qz-KE9ReCNLMqntpDMBAVWk4eUi8KZiK8vTnX9HJEt4rKHJy8aP2qJ4X1frUUkRmT26TYeO_-HrBQfALyzX4/s3449/69517E88-2F71-468B-8B9D-8A11978E5805.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3449" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz0zxifOoAy95j1gD-JRqgpCCT-ep0VxszUk4Cqvkeq3z8Qe4W09YqBtwvbHnbFWWV6ucOiJoZ4syT5sd80G1rzy1AgoNc0bhmPrsIQi-Qz-KE9ReCNLMqntpDMBAVWk4eUi8KZiK8vTnX9HJEt4rKHJy8aP2qJ4X1frUUkRmT26TYeO_-HrBQfALyzX4/w562-h640/69517E88-2F71-468B-8B9D-8A11978E5805.jpg" width="562" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Korttien suojitus ja insertin rakentaminen on minulle tärkeä osa tätä harrastusta.</i></div><br /><p><b>28. Ultimate Railroads (42)</b></p><p>Ultimate Railroads taasen onkin noussut ihan tuntuvasti. Joku tässä pelissä siis selkeästi miellyttää, ja huomaankin ajattelevani sitä usein pelien välissä. Työäisenasettelu on myös yksi suosikkimekaniikoistani, ja tässä se on sujuvaa ja mielenkiintoista. Raiteiden rakennus ja päivittäminen on mielenkiintoista, ja eri lisäosat ovat kaikki kivasti hieman erilaisia. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieDK-ko2Z5ljr-lQLzG2ehOqNX6rHCc02g0QYQMkjchImtkgjRgFqWjcahUIvh0f-e-639r0NnoSR7Z4y9agaE9O-6xL7lxj6SQIbuGzJf7OIXzU6RkCpg1WZsdlXqhYoyRCONMbRRmADzHabkSGNZGHdAsflPCboGtvyvh5mJANre7_FwTsZ5KixgafQ/s3088/IMG_7775.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3088" data-original-width="2316" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieDK-ko2Z5ljr-lQLzG2ehOqNX6rHCc02g0QYQMkjchImtkgjRgFqWjcahUIvh0f-e-639r0NnoSR7Z4y9agaE9O-6xL7lxj6SQIbuGzJf7OIXzU6RkCpg1WZsdlXqhYoyRCONMbRRmADzHabkSGNZGHdAsflPCboGtvyvh5mJANre7_FwTsZ5KixgafQ/w480-h640/IMG_7775.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ultimaattiset junaradat ovat viihdyttäneet minua jo pitkään.</i></div><br /><p><b>27. Endangered (-)</b></p><p>Ihan hirveän montaa yhteistyöpeliä ei listaltani löydy, mutta eläintensuojeluteemainen Endangered pääsi aika korkealle. Omistamme peliin sekä New species että Panda -lisärit, joten vaihtelevuutta peliin löytyy. Jokaiseen peliin valitaan suojeltava eläinkohde, ja peli on sen mukaan aina hieman erilainen. Aika näyttää jaksaako peli innostaa vuodesta toiseen, mutta toistaiseksi olen viihtynyt sen parissa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj50Dhs8Hy_k-B0WvG6i8-dbgUhMk_3qg7U6SxsagF8j9oUZiARC3RnHG07aTB-o4SWNPPhmVCTT33-ljNNnj_k5jE3r7gt4P4f7M6De7K0NSeDCE41AE3ShyphenhyphenxMg0vrcTs5KmIlZi6RfFpE9Elyh-a-Id0EyyS2rwZ4O_05VzHmrRBMxrzGSpvQdNeLvds/s4032/IMG_1867.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj50Dhs8Hy_k-B0WvG6i8-dbgUhMk_3qg7U6SxsagF8j9oUZiARC3RnHG07aTB-o4SWNPPhmVCTT33-ljNNnj_k5jE3r7gt4P4f7M6De7K0NSeDCE41AE3ShyphenhyphenxMg0vrcTs5KmIlZi6RfFpE9Elyh-a-Id0EyyS2rwZ4O_05VzHmrRBMxrzGSpvQdNeLvds/w480-h640/IMG_1867.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Noppatyöläisiä eläintensuojelun merkeissä.</i></div><br /><p><b>26. Tapestry (29)</b></p><p>Tapestry on pysytellyt melko samoilla sijoilla, ja onkin nähnyt peliaikaa melko säännöllisesti. Se ei ole täydellinen peli, mutta jotenkin huomaan palaavani siihen uudelleen ja uudelleen. Sivilisaation rakentaminen, radoilla eteneminen ja välissä vastustajan tontille tunkeminen on kaikki läsnä juuri oikealla tavalla. Ei liian ilkeä, mutta ei kuitenkaan vuorovaikutukseton.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4dXEf77x1rmFsk_k8mwvx2biI2iXLC1jn7sxlxUU87WjDzlsiChtC0dFZhyA437Z_MawmPHSm_9bRCQI5B9CLY1ECugTRxAUw0sYgKGvUV9A4Q9w5tfDo1XONqE3jU8NYAJUI5elJW_O6UzIURE4g8qMFLWY17HhzwM1mNUqxzLlJTyiRm-ZGZbzq64s/s4032/IMG_6925.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4dXEf77x1rmFsk_k8mwvx2biI2iXLC1jn7sxlxUU87WjDzlsiChtC0dFZhyA437Z_MawmPHSm_9bRCQI5B9CLY1ECugTRxAUw0sYgKGvUV9A4Q9w5tfDo1XONqE3jU8NYAJUI5elJW_O6UzIURE4g8qMFLWY17HhzwM1mNUqxzLlJTyiRm-ZGZbzq64s/w480-h640/IMG_6925.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Panostin vakoiluun.</i></div><br /><p><b>25. Honey Buzz (33)</b></p><p>Honey Buzz on pysytellyt melko lähellä aikaisempaa sijaansa. Pelikokemukset ovat olleet yhtä mieluisia kuin ennenkin. Työläisenasettelu, laatanasettelu ja kevyt markkinanhallinta sujuvasti yhdessä paketissa. Söpö teema auttaa ja peli on kivan värikäs näkymä pöydällä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKQOjkBPHXEwAWsAcr8EkOW-Zh9vJdH04ogRPQaGQRN26BEulrBXpQ8zIepkfcsjzJVqKzHLTnOP6E4oUZmQZjUZhPO0-3T7PB0WEtRI5-Zd6LBRo_I_YVLiYAzEZ5GvM8fXC4khDTqBvzmP9NW_8UZno4UVDVnidk2v4Nhoj5WwaCpBynYnBwQXAw8uw/s4032/IMG_5858.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKQOjkBPHXEwAWsAcr8EkOW-Zh9vJdH04ogRPQaGQRN26BEulrBXpQ8zIepkfcsjzJVqKzHLTnOP6E4oUZmQZjUZhPO0-3T7PB0WEtRI5-Zd6LBRo_I_YVLiYAzEZ5GvM8fXC4khDTqBvzmP9NW_8UZno4UVDVnidk2v4Nhoj5WwaCpBynYnBwQXAw8uw/w480-h640/IMG_5858.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Paljon hunajaa valmiina.</i></div><br /><p><b>24. Merchants of the Dark Road (7)</b></p><p>Hieman yllätyin miksi Merchants of the Dark Road tippui näinkin alas, mutta toisaalta, emme ole hetkeen kerenneet sitä pelaamaan. Pelin rondelli ja loisimismekaniikka on kiinnostavia, ja vaikka pelissä onkin jonkun verran tuuria, olen viihtynyt sen parissa aina. Pelin tumma talvinen Andrew Bosleyn kuvitus on myös kaunista.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGnDXqay5dpuBwlR9pV-Nnb7rsKYoec9irek5qaVgzjEC2dknzJVZppMeD7A6flz2bq2W2vjYmpq7EwDuhpjJ7wCjLx_ERE3sl33GFnbnolsec7xV4rp_1lSPOOATpR9gXV4bWTDX_XStRCVm1uwX0CyNOQKkQHPKN6KQZm5S2zYtCKBTV3oSkGitrbOw/s4032/IMG_9513.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGnDXqay5dpuBwlR9pV-Nnb7rsKYoec9irek5qaVgzjEC2dknzJVZppMeD7A6flz2bq2W2vjYmpq7EwDuhpjJ7wCjLx_ERE3sl33GFnbnolsec7xV4rp_1lSPOOATpR9gXV4bWTDX_XStRCVm1uwX0CyNOQKkQHPKN6KQZm5S2zYtCKBTV3oSkGitrbOw/w640-h480/IMG_9513.HEIC" width="640" /></a></div>Nelinpeli käynnissä kahvin kera.</i></div><b><p><b>23. Concordia (26)</b></p></b><p></p><p>Concordiaa on tullut pelattua tabletin välityksellä paljon. Tämä on näitä kestosuosikkeja, joista suurin osa on jo varmaan kyllästynyt kuulemaan. Joku Mac Gerdtsin tavassa suunnitella pelejä vetoaa minuun. Ja tämän pelin korttimekaniikka, jossa pelaajalla on kaikki korttinsa kädessä, ja pelattuaan ne saa takaisin vain pelaamalla siihen vaaditun Tribune-kortin, on aina timanttista.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLOh8bdP_ycLYgm2sQyEXBn96Y0fEhcCC04PWZ1A8s1Ym1Unbp114Qbi08530275XuMK8SfIM-hoKaKHgh98q9iRtn5EC045b_cSV2DP2TQ9-5VlbXXC7UqByveiTMtR1E22Rftx8CWT8-RrtAG2GzmTkkaoqKppAxYhCXktIK-nPVGQLGfgJEOAeykrM/s4032/IMG_0600.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><i><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLOh8bdP_ycLYgm2sQyEXBn96Y0fEhcCC04PWZ1A8s1Ym1Unbp114Qbi08530275XuMK8SfIM-hoKaKHgh98q9iRtn5EC045b_cSV2DP2TQ9-5VlbXXC7UqByveiTMtR1E22Rftx8CWT8-RrtAG2GzmTkkaoqKppAxYhCXktIK-nPVGQLGfgJEOAeykrM/w480-h640/IMG_0600.HEIC" width="480" /></i></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tällä lisäosalla Concordiaa voi pelata myös yhteistyöpelinä kahdella pelaajalla.</i></div><br /><p><b>22. Tzolk'in: The Mayan calendar (19)</b></p><p>Tzolk'in on peli, jossa en pärjää ollenkaan mutta jota rakastan silti. Aikaa kuvastavat radat ovat mielestäni edelleen nerokkaita, ja tätä peliä pelaa mielellään hävitessäänkin. T-sarjan pelejä on meillä hyllyssä monta, ja suosikkini niistä vaihtelee aina vähän fiiliksen mukaan. Tzolk'inia tulee myös pelattua BGA:ssa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5l_QXmC01q4tmPQx7GSrz_4-ShPMdzTKEGfVSikj2X0IWLPYtX9Qy7LJht8fPZFC8_2vCQtW8PKaz7QyFmwie8NO94ZwGEz0FtgY_hzmlBlQ7yt4mcujvv5VCaukhg3qhuYGIs5CrRh1aW6Uex_4a8JIzdsqU6PNowRhYuOVk7REtNIpFOeeX_aRRzMU/s1242/IMG_4865.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1223" data-original-width="1242" height="630" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5l_QXmC01q4tmPQx7GSrz_4-ShPMdzTKEGfVSikj2X0IWLPYtX9Qy7LJht8fPZFC8_2vCQtW8PKaz7QyFmwie8NO94ZwGEz0FtgY_hzmlBlQ7yt4mcujvv5VCaukhg3qhuYGIs5CrRh1aW6Uex_4a8JIzdsqU6PNowRhYuOVk7REtNIpFOeeX_aRRzMU/w640-h630/IMG_4865.PNG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kristallikallot tuovat helposti paljon pisteitä.</i></div><br /><p><b>21. Altiplano (22)</b></p><p>Reiner Stockhausenin toinen kahdesta pussirakentelusta tuntuu vakiinnuttaneen paikkansa tässä kahdenkympin paikkeilla. Alpakkapeliin olen hankkinut lisäosan, pelaajavärien mukaiset pussukat, mini korttilisärin ja kolikkosuojat. Minulta monesti kysytään kummasta pidän enemmän, tästä vai Orléansista, ja vastaus vaihtelee aina sen mukaan kumpaa olen viimeksi pelannut. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgrk4wguP9Y6otC6g8pcw2_LAF-d7DMv4_b6BisBn4pkukfz2IKr4r5DwvzwOAZkupl2DOqS3fyOpyTpT_r5Ld4ZEPV3syvz6Xx4FpMkm1O548Y5Sz6RgUvJ6wbWMPJpIDV4UDMczFgLNJcH4ZgIty7ITgzKSaWXxgayuhYt2S322ZovffBjngSQrtX8A/s4032/IMG_6391.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgrk4wguP9Y6otC6g8pcw2_LAF-d7DMv4_b6BisBn4pkukfz2IKr4r5DwvzwOAZkupl2DOqS3fyOpyTpT_r5Ld4ZEPV3syvz6Xx4FpMkm1O548Y5Sz6RgUvJ6wbWMPJpIDV4UDMczFgLNJcH4ZgIty7ITgzKSaWXxgayuhYt2S322ZovffBjngSQrtX8A/w640-h480/IMG_6391.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Fimotehtailin myös Altiplanoon omatekemät nappulat.</i></div><br /><p><b>20. Orléans (23)</b></p><p>Ei oletettavasti yllätä, että Orléans löytyykin tästä listan seuraavalta sijalta. Toinen Reiner Stockhausenin pussinrakentelupeleistä tuntuu kulkevan lähes käsi kädessä serkkunsa kanssa. Siinä missä yleensä ehkä pidän Altiplanossa tietyistä mekaanisista piirteistä enemmän, on Orléans viimeksi päässyt pöydälle ja siksi nykyisen suosikin asemassa. Tähän löytyy myös monta lisäosaa hyllystä, ja suosittelen tätä peliä kaikille. Ihan kaikille. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXB9R-Fc77G4wp0hTdDUwhkBxHVzkQwLKlDWJcJPqHbpypvEA0FaRQfuXPDDd1ySKJismqULHmzcpZxPWucPwgJPTLe6e5DptYK43b1bTPQNiO1MzWuXYK2S8EOQ5FrhdYyiGvc5J7PJb1WntE33TexUWzYs64UTzP5M5WFpL1Hp2pKAoDmIIFTdQhPsE/s4032/IMG_3873.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXB9R-Fc77G4wp0hTdDUwhkBxHVzkQwLKlDWJcJPqHbpypvEA0FaRQfuXPDDd1ySKJismqULHmzcpZxPWucPwgJPTLe6e5DptYK43b1bTPQNiO1MzWuXYK2S8EOQ5FrhdYyiGvc5J7PJb1WntE33TexUWzYs64UTzP5M5WFpL1Hp2pKAoDmIIFTdQhPsE/w640-h480/IMG_3873.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Stockhausen-hylly Kallaxissa.</i></div><br /><p><b>19. Teotihuacan: City of the gods (20)</b></p><p>Teotihuacan on päässyt pöydälle säännöllisesti kiitos BGA:n, ja tulipa siihen myös Potkustartattua uusi deluxe versio. Sen pitäisi tulla loppuvuodesta ja myönnetään, sitä odotetaan aika innolla. Teotihuacan on noppavetoinen rondelli, mutta noppia ei heitetä. Tiettyjen toimintojen jälkeen pelaaja saa nostaa nopan lukua ylöspäin, mikä on samalla hyvä mutta isommat noppaluvut vievät myös enemmän ruokaa. ruokapäivinä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZKZooudBBmYHxmq1eMQCG_P1HZGOoRDmbchYx0Yw1VAFpMWFS-CaJTVDgnxYsvk5kxCya41w7n8c_Y_7E5zL1zZ9z_PAogpFqvEnVy_qIKQqPbTfGlOBm8ChZwuC7QTyAlJ0s__TsS0Yvo06402XhdrvlONKHO4v8WxTEPlM1hxFPxvbpVvdedojMzZA/s4032/IMG_8598.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZKZooudBBmYHxmq1eMQCG_P1HZGOoRDmbchYx0Yw1VAFpMWFS-CaJTVDgnxYsvk5kxCya41w7n8c_Y_7E5zL1zZ9z_PAogpFqvEnVy_qIKQqPbTfGlOBm8ChZwuC7QTyAlJ0s__TsS0Yvo06402XhdrvlONKHO4v8WxTEPlM1hxFPxvbpVvdedojMzZA/w480-h640/IMG_8598.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kaksi Teoa.</i></div><br /><p><b>18. Istanbul (25)</b></p><p>Mikäköhän lienee nostanut Istanbulin sijoitusta? Kenties se, että peli sattuu olevan yksi mieheni top5 -peleistä, ja se on siksi helppo saada pöydälle. Meiltä löytyy pelin Big Box, jossa on molemmat lisäosat mukana. Suosikkimme niistä on Mocha and baksheesh eli kahvilisäri. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDWBEzMx6GiZqLtPUJ3srJVTSQ3iT_i_WMUNxKMWfuQLgGP1lxYDqkqBRDveLJZGil2DpVLFr_kQdy4in9ZPQo9oY6ycjlb3VUJi7htIdjFlNd_7aHkfSaNHgULqVX_C6p_Pcrsan8ddXWxPgMN9BGr9RJkN314XLeatX1hP625qkBxcecAJ2n-6C9JAQ/s4032/IMG_6455.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDWBEzMx6GiZqLtPUJ3srJVTSQ3iT_i_WMUNxKMWfuQLgGP1lxYDqkqBRDveLJZGil2DpVLFr_kQdy4in9ZPQo9oY6ycjlb3VUJi7htIdjFlNd_7aHkfSaNHgULqVX_C6p_Pcrsan8ddXWxPgMN9BGr9RJkN314XLeatX1hP625qkBxcecAJ2n-6C9JAQ/w640-h480/IMG_6455.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pelissä yritetään saada ensimmäiseksi kärry täyteen rubiineja.</i></div><p><br /></p><p><b>17. Sagrada (14)</b></p><p>Blogin nimestäkin voi päätellä, että nopat vetoavat minuun. Varsinkin Sagradan malliin modernisti noppien käyttäminen on äärimmäisen lähellä sydäntäni. Sagrada on koukuttava ja ihanasti aivonystyröitä hierova pähkinä. Nopat pitää saada täydellisesti omaan ikkunaan ja pisteitä kertyy sekä henkilökohtaisesta salaisesta pistekortista että kolmesta julkisesta pistekortista.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxtCnfjcX7vLRbcrzT1dH-tVp4zHLbw-d95s2HL7T1VY15ZdHpP3-MuqHo8pATtwuA4jz6jISvHnr4gb6FHqEcDsiMpFLdijqXRfg3sMn32pbXP3lBjAKWp-_wS1qgNx-QU0UDuP044wjcmZqa0LZvhXCUVFqPNPIPLQowAqOfgshaHReMne41GPWaopE/s1440/9D884486-B578-49AC-ADE0-B2322CCD195D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1439" data-original-width="1440" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxtCnfjcX7vLRbcrzT1dH-tVp4zHLbw-d95s2HL7T1VY15ZdHpP3-MuqHo8pATtwuA4jz6jISvHnr4gb6FHqEcDsiMpFLdijqXRfg3sMn32pbXP3lBjAKWp-_wS1qgNx-QU0UDuP044wjcmZqa0LZvhXCUVFqPNPIPLQowAqOfgshaHReMne41GPWaopE/w640-h640/9D884486-B578-49AC-ADE0-B2322CCD195D.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kauniita läpikuultavia noppia.</i></div><br /><p><b>16. Nidavellir (8)</b></p><p>Nidavellir porskuttaa edelleen. Kolikoilla bidaaminen ja niiden jatkuva päivittäminen on toimivaa ja peliin saa myös kivasti lisämaustetta joko Thingvellir tai Idavoll -lisäosilla. Thingvellir meillä on aina pelissä mukana, se on todella helppo lisätä jopa uusien pelaajien ollessa pöydän äärellä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBpsmHDT41jnuexxCH9N2VmSotmJiE8YwHG3jjftJA_SSehW_8DbgrhdG5EpZhnphYHf3ppddo9sOqSCMqPcni5D9ytsucOEOngK2_I25D9OlL0ybP0z-vUPolm5Rysyw-sSBg1rvQLMV7jHBlUBnuU_hmGRLxkmhAaHzlt-6FiljVNF8eIgyLsvdxa_s/s4032/IMG_5056.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBpsmHDT41jnuexxCH9N2VmSotmJiE8YwHG3jjftJA_SSehW_8DbgrhdG5EpZhnphYHf3ppddo9sOqSCMqPcni5D9ytsucOEOngK2_I25D9OlL0ybP0z-vUPolm5Rysyw-sSBg1rvQLMV7jHBlUBnuU_hmGRLxkmhAaHzlt-6FiljVNF8eIgyLsvdxa_s/w640-h480/IMG_5056.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Thingvellir-lisäosan kortteja.</i></div><br /><p><b>15. Abyss (27)</b></p><p>Merkillinen on myös Abyssin hurja nousu, mutta se selittyy varmasti pelimäärillä. Tämä Bruno Cathalan peli on jo vuosia ollut kestosuosikki ja toimii minulla ja siskontytöllä vakiona illan lopetuspelinä BGA:ssa. Oma pelilaatikko on jo hieman kulunut, niin paljon peliä on meillä pelattu.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIQp9ThZNoUwm_476RjrLt6JyCN5jez1Kpa9xnJ7K0qLg8W5xWIGsvJ9IavOkhbcr4z735GITXc3Hroxxv3HWb5yBfqCQIol1PACF_GhMIi4ZmPQXd4qPVmPxpSxTf_AYVFeIUA5Eni80jy4CRQliv8P-zjbZawLSuP5jy_3PWs2hc5yZoQl9fy1xVP4E/s2448/IMG_4283.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="2448" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIQp9ThZNoUwm_476RjrLt6JyCN5jez1Kpa9xnJ7K0qLg8W5xWIGsvJ9IavOkhbcr4z735GITXc3Hroxxv3HWb5yBfqCQIol1PACF_GhMIi4ZmPQXd4qPVmPxpSxTf_AYVFeIUA5Eni80jy4CRQliv8P-zjbZawLSuP5jy_3PWs2hc5yZoQl9fy1xVP4E/w640-h640/IMG_4283.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Lokaatiolaudoilla pelaaja saa vaikuttaa siihen, mistä saa pisteitä pelin lopussa.</i></div><br /><p><b>14. Aquatica (12)</b></p><p>Aquatica on eräänlainen lohtupeli minulle. Siinä on riittävästi asioita, mutta ei kuitenkaan liikaa päästäkseen pöydälle myös hektisten arkipäivien iltoina. Viimeksi pikkujouluissa päädyimme pelaamaan tätä ja peli oli kaikille mieluisa, myös uusille pelaajille. Aquaticassa on Concordiasta tuttu korttimekaniikka, ja se on yksi isoin syy sille, miksi pidän pelistä niin kovin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgClJVP5BsEGKs3rxoKs1GBEZtsO46DyQJrIXSaTX7Y2Owz4aDh-278YMpUrcLzQdKOdeywoqh0dJK0xPhb47RqUK25PjSmyuw2x2sy-v7aoyQjH8XCGDqkJy0eJZvHP0CgAt1S6CzQafjnnINlCbC8I_twY9xahTajVkIWpmgNXHxKm_LYvWx6dwezgEw/s4032/IMG_4814.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgClJVP5BsEGKs3rxoKs1GBEZtsO46DyQJrIXSaTX7Y2Owz4aDh-278YMpUrcLzQdKOdeywoqh0dJK0xPhb47RqUK25PjSmyuw2x2sy-v7aoyQjH8XCGDqkJy0eJZvHP0CgAt1S6CzQafjnnINlCbC8I_twY9xahTajVkIWpmgNXHxKm_LYvWx6dwezgEw/w480-h640/IMG_4814.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Aquatican pelilauta ja kortteja.</i></div><br /><p><b>13. Tiletum (-)</b></p><p>Hieman yllätävästi Tiletum nousi lähes topkymppiin ensimmäisenä vuotenaan! Tämä on T-sarjan peli, joka on helposti lähestyttävä, siinä on jotain Voyages of Marco Polomaista tuttuutta, mutta myös selkeästi seisoo omilla jaloillaan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgE3TpZ1GqI5JJKRjJMoCuXjv1xSGftJ2W9m2ZH6GBy85JB8JQp3ON3rTfGBj0rEV5Hom8Aj8Iw-YwLyGOsvOSfy58GIc9OR3X6oTx47PlnodD20goq1QxjBqORBg6LTdK7uqzV_08eiWZlarUJBpO6ni9azVRafgxEktv9G7E9mvD7RFcDsK8EDlBRDNw/s3780/850804F4-D8CD-4109-9969-57BB7CED1FC9.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3780" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgE3TpZ1GqI5JJKRjJMoCuXjv1xSGftJ2W9m2ZH6GBy85JB8JQp3ON3rTfGBj0rEV5Hom8Aj8Iw-YwLyGOsvOSfy58GIc9OR3X6oTx47PlnodD20goq1QxjBqORBg6LTdK7uqzV_08eiWZlarUJBpO6ni9azVRafgxEktv9G7E9mvD7RFcDsK8EDlBRDNw/w512-h640/850804F4-D8CD-4109-9969-57BB7CED1FC9.jpg" width="512" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Äitienpäivälahjaksi saatu Tiletum on osoittautunut oivaksi italoeuroksi.</i></div><br /><p><b>12. The Castles of Burgundy (15)</b></p><p>Suosikki-Feldini The Castles of Burgundy pitää paikkansa täällä top20:n sisällä. Varsinkin kahdella pelaajalla tätä on tullut tahkottua paljon, ja miksei toki muillakin pelaajamäärillä aina silloin tällöin. Oman pelilaudan täyttäminen on miellyttävä haaste ja vuorot, jolloin nettoaa isoja pisteläjiä tyydyttävät sisäistä kilpaviettiäni. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ1V-ACsyf8cXrBiMcXP7LIH1owWSAK994BMRIWIdHz22QcVwQ9e75Q008cqMhy4m2bCE9U-YR41x4yqRckLWewP9Oy6nOW-x7ZYv4eZxSoYIlLfQSpzX4W4eYMmn2oVGSZ0pR7Yyuq0qMAtfZuftG_6C4D7r6ozsbi90qRCMQ5QUEJmDL7yZVgzfG6pY/s4032/IMG_0042.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ1V-ACsyf8cXrBiMcXP7LIH1owWSAK994BMRIWIdHz22QcVwQ9e75Q008cqMhy4m2bCE9U-YR41x4yqRckLWewP9Oy6nOW-x7ZYv4eZxSoYIlLfQSpzX4W4eYMmn2oVGSZ0pR7Yyuq0qMAtfZuftG_6C4D7r6ozsbi90qRCMQ5QUEJmDL7yZVgzfG6pY/w640-h480/IMG_0042.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Burgundyn linnat.</i></div><br /><p><b>11. Dungeon Petz (5)</b></p><p>Vlaada Chvatilin Dungeon Petz on myös kerännyt säännöllisiä pelikertoja edelleen. Pikkupirujen eläinkauppabisnes on hauska teema, ja työläisenasettelu tuntuu vuodesta toiseen yksinkertaisesti toimivan minulle. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh0CxoPRsigSGfOzyp8Q9tzErq-brMCLnl92myINLS5R6Gthzlmr_hUucqg7r8Vbx9gt6v06v9Bj7TsaBGiZkzfmVjSQ-dauG7EzdU_PhoxaXxmEUwmLq1_OuwnF5_VLj3JuSbmALOt7PkhC37GJAHgnsIz6x0caHECp6D6zLmhLEhwFOWaoYxkAM82gc/s3264/IMG_4871.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh0CxoPRsigSGfOzyp8Q9tzErq-brMCLnl92myINLS5R6Gthzlmr_hUucqg7r8Vbx9gt6v06v9Bj7TsaBGiZkzfmVjSQ-dauG7EzdU_PhoxaXxmEUwmLq1_OuwnF5_VLj3JuSbmALOt7PkhC37GJAHgnsIz6x0caHECp6D6zLmhLEhwFOWaoYxkAM82gc/w480-h640/IMG_4871.JPG" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Dungeon Petzissä on mukavan paljon ajateltavaa.</i></div><br /><p><b>10. Five Tribes: The Djinns of Naqala (6)</b></p><p>Lisää Bruno Cathalaa, tällä kertaa tutun ja turvallisen Five Tribesin muodossa. Olen varmaan yksi niistä harvoista, joidenka Top10:ssä tämä peli edelleen sijaitsee, mutta näidenkin vuosien jälkeen voin vain todeta, että ollaan Five Tribesin kanssa jo BFF-tasolla. Rikottu Mancala-mekaniikka on toimiva ja edelleen kutkuttava. Lisäosilla saa maustetta, mutta peli toimii myös erinomaisesti pelkällä peruspelillä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6PqPeoioPEEaBzmLS_jZfcuLUq0Og2Qm29Mop7fYqqVrfoG9x-zcn8thoZ22pKh8AqPEK2JwciDMHiDV2OBjtZREwZ5nTOzY7AuM7keMagv_E_86FokggNHXOdpVXp1e6eU_q-MkivxOfvSsKLC9xZqD5DYcvBRR5KrdZ7zGGWatiFNBO0Uw7C8Wn3LU/s3264/IMG_4399.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6PqPeoioPEEaBzmLS_jZfcuLUq0Og2Qm29Mop7fYqqVrfoG9x-zcn8thoZ22pKh8AqPEK2JwciDMHiDV2OBjtZREwZ5nTOzY7AuM7keMagv_E_86FokggNHXOdpVXp1e6eU_q-MkivxOfvSsKLC9xZqD5DYcvBRR5KrdZ7zGGWatiFNBO0Uw7C8Wn3LU/w640-h480/IMG_4399.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tuhannen ja yhden meeplen tarinat.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><b>9. Viticulture (World) (37)</b></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Siinä missä vuosi sitten voivottelin Viticulturen jäänyt turhan pitkäksi aikaa pölyyntymään, on Viticulture Wolrd -lisäosa nostanut sen eturiviin ja toistustavasti pöydälle. Yhteistyölisäosa Viticulture World on ihanan haastava ja skenaariot vaihtelevia ja mielenkiintoisia. Pelissä on todella paljon tuttuja juttuja mutta tarpeeksi myös lisähaastetta ja erilaisuutta.</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwVA6nDc96BHZensdiSBrUqE4Ai3ALqfOCitPkx0QMd983HU_wTeLoY-_hIfnRWvGciCCN9TbJqeePCV1MX_jIelYNeLOvOhRee5XGP9lODXPjQgeJhEkyxUE9kJ5JsxnhuUSn_-1AGU3RxS3kF9eA1hBoG5Qp4c5eit64xao38Im1jq_VgagxpCdGclA/s4032/IMG_0020.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwVA6nDc96BHZensdiSBrUqE4Ai3ALqfOCitPkx0QMd983HU_wTeLoY-_hIfnRWvGciCCN9TbJqeePCV1MX_jIelYNeLOvOhRee5XGP9lODXPjQgeJhEkyxUE9kJ5JsxnhuUSn_-1AGU3RxS3kF9eA1hBoG5Qp4c5eit64xao38Im1jq_VgagxpCdGclA/w480-h640/IMG_0020.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Viticulture Worldin parissa viihtyy viinin kera tai ilman.</i></div><br /><p><b>8. Wonderland's war (9)</b></p><p>Jos minulta kysytään, mikä on suosikkini pussinrakentelupeleistä, on vastaus Wonderland's war. Liisa Ihmemaassa -teema, avoin draftaus ja aluehallinta yhdessä paketissa. Aluehallinnasta en yleensä välitä, mutta tässä pelissä se maistuu. Potkustarttasin siihen myös Shards of Madness -minilisärin, joka on osoittanut oikein mainioksi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiiKRNMIMpUTqgTCa4zWuSZUaYcj-Iyg7S-1pXtxEfBOYTOCGcblEhcRrx2oCGwxc7AyawLFdDGwlhlMQZEVHeAbhAXKntI4tpKTV594QlSr99RJCv2ago8FtHgdz6YVBuPmSXfrAtMYGSVfqZGmh8wIm7vhgkNE9AU8htS_n46RFJvOEf-LqRwVVfLGM/s4032/IMG_3773.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiiKRNMIMpUTqgTCa4zWuSZUaYcj-Iyg7S-1pXtxEfBOYTOCGcblEhcRrx2oCGwxc7AyawLFdDGwlhlMQZEVHeAbhAXKntI4tpKTV594QlSr99RJCv2ago8FtHgdz6YVBuPmSXfrAtMYGSVfqZGmh8wIm7vhgkNE9AU8htS_n46RFJvOEf-LqRwVVfLGM/w480-h640/IMG_3773.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Lisäosan pieni, mutta tehokas paketti!</i></div><br /><p><b>7. Wingspan (16)</b></p><p>Lohtupeleistä puhuttaessa, Wingspan on oiva esimerkki. Sen pelaaminen on tuttua ja lämmittää mieltä. Erityisesti Wingspan Asia on minulle mieluisa tapa pelata, sen kahdenpelaajan duet-lauta on mielenkiintoinen ja oiva ero peruspeliin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijLN74spqPbG5kUZqLuRbkpQUGNb8oy6CJDX8uVOuuxMlGw7Px2sdZcqBDUSgWHo9Y22mSppPtzbwroR7t9mxMELRzcfGb5_hYYILfaqePm8JlI1BA4AReywuId1Si7-C-PatK3m3FB3_LxC05cgdbssORBpyNnkbtbUDk7wBQrRlH3439CJW7KcHpc94/s4032/IMG_0262.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijLN74spqPbG5kUZqLuRbkpQUGNb8oy6CJDX8uVOuuxMlGw7Px2sdZcqBDUSgWHo9Y22mSppPtzbwroR7t9mxMELRzcfGb5_hYYILfaqePm8JlI1BA4AReywuId1Si7-C-PatK3m3FB3_LxC05cgdbssORBpyNnkbtbUDk7wBQrRlH3439CJW7KcHpc94/w480-h640/IMG_0262.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Wingspan Aasian lintuja.</i></div><br /><p><b>6. Marco Polo 1&2 (4)</b></p><p>Luciani & Tascini kaksikon Marco Polot ovat edelleen suosikkejani. Näiden myötä syttyi rakkauteni noppatyöläisenasetteluun. Minulta löytyy kaikki lisäosat ja promot. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioKIRsl6-SlOflg2O5XY_8yFXjoQ6Kau8-8KLNiJ1d_sAV2OtvMHBo6B8A66iwv5DUIco108Do26_E5VDXD1g4JpL83-W5ppzWtZgXSa_KYx5DWCd_E_1jc1VZzdeaICUQlmZozMN_50Hcnd9jDIoZFRL3yMEYTl6p-nGR29iFzGJGPjo8juf9y9JQ2oo/s1440/E50669F5-B8A6-4F56-A58B-3E44555F3318.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1440" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioKIRsl6-SlOflg2O5XY_8yFXjoQ6Kau8-8KLNiJ1d_sAV2OtvMHBo6B8A66iwv5DUIco108Do26_E5VDXD1g4JpL83-W5ppzWtZgXSa_KYx5DWCd_E_1jc1VZzdeaICUQlmZozMN_50Hcnd9jDIoZFRL3yMEYTl6p-nGR29iFzGJGPjo8juf9y9JQ2oo/w640-h640/E50669F5-B8A6-4F56-A58B-3E44555F3318.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Marco Polo 2:n lauta eroaa edeltäjästään aika paljon.</i></div><br /><p><b>5. Ark Nova (38)</b></p><p>No näinhän siinä kävi, että Ark Novasta tuli minun vuoden pelatuin pelini. Marraskuussa syntymäpäiviltäni en odottanut mitään muuta, kuin että saan pelata Ark Novaa. Näin ovat synttärit iän myötä hieman muuttuneet. Toiveeni toteutui, ja peli onkin päässyt vähintään kerran kuussa pöydälle. Postisetä toi vähän aikaa sitten Merimaailmat-lisäosan, joka toivottavasti on myös tämän kirjoituksen julkaisuvaiheessa jo päässyt pöydälle. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg98L3esGh5Nd3Qq22EZo7OFnDqVcKHHFGLz_ca_HnjdIjp7fwRlBB1O_QMGXsFkWBPcVlK6KwQWHzXLuWfD7nxY8OxK-S36-sftX2Ih3CWt2cwV_Ily8EsC9Z4itkKe1nwAlulFJjk4iCCe_IPW9otPaoJQsv5HpAdWr9xluZowKpMHCUNB7E40Syale4/s4032/IMG_1437.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg98L3esGh5Nd3Qq22EZo7OFnDqVcKHHFGLz_ca_HnjdIjp7fwRlBB1O_QMGXsFkWBPcVlK6KwQWHzXLuWfD7nxY8OxK-S36-sftX2Ih3CWt2cwV_Ily8EsC9Z4itkKe1nwAlulFJjk4iCCe_IPW9otPaoJQsv5HpAdWr9xluZowKpMHCUNB7E40Syale4/w640-h480/IMG_1437.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Olen erittäin ihastunut tähän E-raptorin inserttiin.</i></div><p><b>4. Lost Ruins of Arnak (3)</b></p><p>Arnakki myös pitää pintansa Top5:ssa. Kuten aikaisemmin mainitsin, pidän pakanrakennuksesta yhdistettynä muihin mekaniikkoihin, tässä tapauksessa työläisenasetteluun. Lisäosat ovat erittäin hyviä, varsinkin ensimmäinen lisäosa Expedition leaders tuo toivottua asymmetriaa peliin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvO5Y8chCWRM5UNFgEj7NAUjlwG9HgE0n7F_yHKED7hYYEoBTdz1yU_h1KTZ21jRT5eHKEAP8ufxnfvqdrv83JjbOMcTfd2An9ivgf4ZrSD6hfZ9VP9tdgQ3hJfpy0RfkDlXwHX7BQ-k5LXWDuGNTsxg9YD9DYgJqo-SCrLA0Le8UokV3L1DPbYDcShr0/s4032/IMG_4369.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvO5Y8chCWRM5UNFgEj7NAUjlwG9HgE0n7F_yHKED7hYYEoBTdz1yU_h1KTZ21jRT5eHKEAP8ufxnfvqdrv83JjbOMcTfd2An9ivgf4ZrSD6hfZ9VP9tdgQ3hJfpy0RfkDlXwHX7BQ-k5LXWDuGNTsxg9YD9DYgJqo-SCrLA0Le8UokV3L1DPbYDcShr0/w640-h480/IMG_4369.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Fimoilin Arnakkiin pelaajille omat nappulat.</i></div><br /><p><b>3. Crusaders: Thy will be done (-)</b></p><p>No mitä ihmettä? Kovin nousija tälle vuodelle osoittautui olevan Crusaders: Thy will be done tai tuttavallisemmin Crusset. Todellisuuspakolaiset opettivat pelin minulle ja miehelleni viime keväänä, ja sen jälkeen peli ja sen lisäosa saapuivat hyllyymme erittäin nopeasti. Yhdistelmä rondellia ja mancalaa on yksinkertainen mutta toimiva. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOrBUw8grWZvR1gG5EHdxb3HbUOIPEFO8bM-YW-ez51MambZCG9jR0dTzypZwwwrZBMt_61_NJxa_Jigu9v0r5AnfOveFlznXh7t0BTJdmFm0GxcxN_xH4Q6FElSQr8gKLtOGzdAjvRetc69tj-x6nI9KW7drrK-f1SN0UgZAT_iaApw1SAwX8Qbjq10U/s4032/IMG_1226.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOrBUw8grWZvR1gG5EHdxb3HbUOIPEFO8bM-YW-ez51MambZCG9jR0dTzypZwwwrZBMt_61_NJxa_Jigu9v0r5AnfOveFlznXh7t0BTJdmFm0GxcxN_xH4Q6FElSQr8gKLtOGzdAjvRetc69tj-x6nI9KW7drrK-f1SN0UgZAT_iaApw1SAwX8Qbjq10U/w480-h640/IMG_1226.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Crusaders lisäosalla on todella herkku!</i></div><br /><p><b>2. Everdell (1)</b></p><p>Hyvät ihmiset, meillä on käynyt vallanvaihto. Nimittäin edellisen ja sitäkin edeltäneen vuoden ykkönen Everdell on tipahtanut kakkossijalle. Peli on kyllä edelleen suosikki, ja pelaan koska tahansa kysyt minua sitä pelaamaan. Hyllystäni löytyy kaikki lisäosat, joten pystyn vaihtelemaan pelin kokoonpanoa mieleni mukaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNC2XU5YJNapalD7YGKsxX9ysBsa20FJKR3LhC1vwNVHZUaiWJNz2N5uf0CaVH2_Fn3RYhL41A0-In2PWYgUbUzF8BFWqOobF2g0zVx2AYSc2v9UdeKsQ58s1lQSoGFTA3-46TRkWrhGrBsDDRXTHswnrZ-01GVZXpc9uFxchkbJDYo7eWWzC4rt890ks/s4032/IMG_6094.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNC2XU5YJNapalD7YGKsxX9ysBsa20FJKR3LhC1vwNVHZUaiWJNz2N5uf0CaVH2_Fn3RYhL41A0-In2PWYgUbUzF8BFWqOobF2g0zVx2AYSc2v9UdeKsQ58s1lQSoGFTA3-46TRkWrhGrBsDDRXTHswnrZ-01GVZXpc9uFxchkbJDYo7eWWzC4rt890ks/w480-h640/IMG_6094.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Everdellin pelilauta on omalaatuisen muotoinen.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p><p><b>1. Dune: Imperium (2)</b></p><p>Jostain syystä Dyyni matkasi ykkössijalle, vaikka pelasinkin sitä vähemmän kuin Everdelliä viime vuonna. Ilmeisesti nuo pelikerrat olivat niin timanttisia, että peli kiilasi kärkeen. Ja onhan tämä Paul Dennenin peli todella herkku. Pidän siitä, että pelissä pitää tarkkailla muiden peliä, ja olla todella kärppänä keräämässä pisteet aina kuin mahdollista. Uusinta Uprisingia en omaksi yllätyksekseni vielä omista, koska joulupukki varmaan unohti sen minulle tuoda. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKPCbyAluSv6ZfD7nqD4uUoA3IvzmXB2WiXy9AFRSYPIqj5cM4jhD_ljoB7iQUBNWGkSj4uZ2nVPTkcL2pIbRUXNf5zPnUzAIbeTNFeEJPsS9Z0lgCSgE1XB9nC5BCpZK1jhhED3VSW5pupItbtq-d-VRBwXXAutzTq5Fi1w1IYWAqzCQiYiMV5ZXIwwA/s4032/IMG_4441.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKPCbyAluSv6ZfD7nqD4uUoA3IvzmXB2WiXy9AFRSYPIqj5cM4jhD_ljoB7iQUBNWGkSj4uZ2nVPTkcL2pIbRUXNf5zPnUzAIbeTNFeEJPsS9Z0lgCSgE1XB9nC5BCpZK1jhhED3VSW5pupItbtq-d-VRBwXXAutzTq5Fi1w1IYWAqzCQiYiMV5ZXIwwA/w480-h640/IMG_4441.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Dune: Imperiumin kortit ovat monikäyttöisiä.</i></div><br /><p>Näin meni listani tällä kertaa. Oliko yllätyksiä? Puuttuiko listalta joku peli, jonka olen mielestäsi vääryydellä tiputtanut? Entä löytykö täältä omia suosikkejasi tai saitko kenties pelivinkkejä joita kokeilla?</p><br /><br /><br />Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-66592614263876769372023-03-14T02:33:00.000-07:002023-03-14T02:33:13.139-07:00Kevättä näköpiirissä, jospa niitä pelejäkin?<p> Tässä istun tietokoneen ääressä, teemuki vierelläni katselen ikkunasta ulos tuota hehkeää loskasäätä, eiliset ripsarit poskilla, enkä voi muuta kuin todeta, että olisipa jo huhtikuu ja kevät saisi edetä kunnolla. On meinaan ollut aikamoinen vuoden aloitus; kaksi vatsatautia, vauvan hampaiden tulot ja esikoisen painajaiset ja kiukuttelut. Harrastuksille on siis ollut melko vähän aikaa, mutta peliostelua se nyt ei tietenkään ole ennenkään estänyt. Aloitin vuoden alussa stressittömän aakkoshaasteen, eli pelaan pelejä, jotka alkavat jokaisella aakkosella, poislukien ä, ö ja å. Lähinnä siis omaksi iloksi seurailen tätä, ei se nyt niin kovin vakavaa ole. Tämän hetkinen suoritusprosentti on 35% eli ihan hyvällä mallilla. Tiedän jo nyt, että X-kirjain tulee tuottamaan vakavia ongelmia.</p><p>Vuoden ensimmäinen pelailu oli reippaasti heti tammikuun ensimmäinen päivä ja pelinä sai kunnian olla First Rat. Italoeuro kevyemmästä päästä, jossa pelaajat lähettävät rottanautteja avaruuteen, kerättyään ensin tarvikkeita jätemaalta. Tämä peli osoittautui hitiksi ja olenkin välillä yrittänyt seurailla josko tätä saisi lautapelikirppikseltä tai jostain alelaarista halvalla, vielä tosin onnistumatta. Nyt kun Saksan Amazonkin nosti postikulurajan sataseen, eipä tule sieltäkään enää sitten tilattua mitään. Ehkä sitten Philibertistä, siellä kun on alle vitosen postit.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEBLMNMAnbU7-If09c-ZeeNLxqx-xizF8k911HSRbRj9vVcnfmKUey3PQy9WIqDrELpFHdzGmHHmoCXksMjeR4RCZ0hOyYigJ-clvm6ZO5YMzDnfyP5yZA8CMRr_wni-myFB2skn5RoBfyaEtOu5bjYTqOKP_4r1PznruKRORul237TVbecFIUgLZu/s4032/IMG_0009.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEBLMNMAnbU7-If09c-ZeeNLxqx-xizF8k911HSRbRj9vVcnfmKUey3PQy9WIqDrELpFHdzGmHHmoCXksMjeR4RCZ0hOyYigJ-clvm6ZO5YMzDnfyP5yZA8CMRr_wni-myFB2skn5RoBfyaEtOu5bjYTqOKP_4r1PznruKRORul237TVbecFIUgLZu/w480-h640/IMG_0009.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kuopus pääsi mukaan rottakisaan.</i></div><div><br /></div>Toinen alkuvuoden suuri hitti on ollut Viticulture world. Tämä lisäosa tekee Viticulturesta haastavan yhteistyöpelin, ja voi että, kun ollaan tykätty tästä! Olin salaa haavellut, että saan mieheni koukuttumaan Vitistä tällä lisäosalla ja sehän toimi kuin Koneen hissi. Viticulture worldissä erilaiset tehtäväskenaariot tuovat lisämaustetta peliin, mutta se on toisaalta sitä tuttua ja turvallista viinin kasvattamista ja viinien pullottamista. Haasteen peliin tuo voittoehto, jossa vaikutusvaltamittari on saatava tappiin, sekä jokaisen pelaajan on ylitettävä 25:n pisteen rajapyykki. Olemme nauttineet eri skenaarioiden tuomista haasteista, ja tätä tulemme pelaamaan tänä vuonna paljon enemmänkin. Uskoisin Viticulture worldin nostavan itse peruspelin sijoitusta omalla toplistallani huomattavasti <div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXPzGJmRWBno2QFcNGJhPybUlosFq0cnvPjRObuG_eyGHboXmwkyWwlmhQeys-AIr6G8IbqITmGkQfMa-xs9XbYF1ZbAGJ0rNGQUIEjfYp9-QFVjtubdTEgYYy8az5XLCLDJf5L9JNcVOy42dWWyFmPI17oPNwhi6cSCdbCL4Ln8_ZnEx9G_91F2Ta/s4032/IMG_0186.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXPzGJmRWBno2QFcNGJhPybUlosFq0cnvPjRObuG_eyGHboXmwkyWwlmhQeys-AIr6G8IbqITmGkQfMa-xs9XbYF1ZbAGJ0rNGQUIEjfYp9-QFVjtubdTEgYYy8az5XLCLDJf5L9JNcVOy42dWWyFmPI17oPNwhi6cSCdbCL4Ln8_ZnEx9G_91F2Ta/w640-h480/IMG_0186.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>VW mukana tulee kokonaan uusi pelilauta.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div>Siskontyttöni kanssa olemme pelailleet jouluna hankkimaamme Wingspan Asia-lisäosan Duet moodia. Siipiväli on meille sellainen nopea, tuttu ja turvallinen peli, joka nakataan pöydälle kun halutaan jotain nopeeta mutta riittävän euroista. Hankittuamme Aasian, emme ole muilla korteilla malttaneet edes pelata, on se ollut niin mieluisa kokemus. Ja ennen kaikkea nopea ottaa esille, kun ei tarvitse edes peruspelin laatikkoa avata. Wingspan Asia on itsenäinen peli, mutta se toimii myös pelkkänä lisäosana, jos niin haluaa. Mukana tulee myös 6-7 pelaajan flock mode, mutta en ole sitä kokeillut, ja pohdin, koska sellainen mahdollisuus edes tulee eteen. Duet Mode tuo peliin pienen oman lisämausteen pienellä sivulaudalla, jonne pelaajat saavat pelata merkkejään pelatessaan lintuja omalle laudalle. Tältä uudelta laudalta voi saada bonuksia, mutta se suoraan vaikuttaa loppupisteytykseen, joka on duet moodissa täysin oma. Tätä on kiva päästä pelaamaan lisää, ja olen enemmän kuin tyytyväinen siitä, miten se virkistää Wingspaniä kokemuksena.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcjRzPPQ_0zLPQHKZ79iKHvIzuI1FWRwaaNb5m-XrvOcRIvLQ5LktsriC35rR_yQAX8LZQTQknD2QJi7w3U7TgpBxxNTGmpjVraQpj5X9ibKo0kD3ySNZAOT4l9Aqrnn8dTiRFeKPMVnsc_xMGEwMJf3ejMZfuTfeKM52P-3Qte7pCtbzMMaMqeBWt/s4032/IMG_0046.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcjRzPPQ_0zLPQHKZ79iKHvIzuI1FWRwaaNb5m-XrvOcRIvLQ5LktsriC35rR_yQAX8LZQTQknD2QJi7w3U7TgpBxxNTGmpjVraQpj5X9ibKo0kD3ySNZAOT4l9Aqrnn8dTiRFeKPMVnsc_xMGEwMJf3ejMZfuTfeKM52P-3Qte7pCtbzMMaMqeBWt/w480-h640/IMG_0046.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Syntisesti pelattiin ilman korttisuojia.</i></div><i><br /></i><div><br /></div><div>Tammikuussa tein vaihtarit ystäväni Annikan kanssa, meille tuli hänen Paint the Roses ja hän otti mukaansa meidän Coimbran. Kumpikin osapuoli taisi olla tyytyväinen vaihtariin, meillä ainakin Paint the Roses on osunut makuhermoon, ja olen sen opettanut siskontytöllenikin BGA:ssa ja hän myös päätyi hankkimaan oman kappaleensa. Paint the Roses on yhteistyö-deduktiopeli, jossa täytetään herttakuningattaren puutarhaa ruusulaatoilla, ja yritetään arvata muiden pelaajien käsikortteja, joissa on vaihtuvia kuningattaren päähänpistoja siitä, haluaako hän valkoisia vai pinkkejä ruusupuskia , ja haluaako hän ne sydämen muotoisina vai ruudun, tai kenties padan. Pelaajien tulisi selvitä pelissä loppuun asti ilman, että herttakuningatarnappula saa heidät kiinni. Väärät arvaukset jouduttavat kuningattaren matkaa, ja oikeat vastaukset taas pelaajien nappulaa. Hankin peliin myös modulaarisen lisäosan Escape the Castle, joka tuo peliin vaihtuvat hahmokortit. Kunkin hahmon moodi on toisistaan hieman poikkeava, mutta niissä kaikissa pelaajien pitää saada myös puutarhan portti auki, löydettyään ensin siihen kuuluvat viisi avainta. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhrNNrRBhEA9Lt3NTXSF79jQU6garxLVPVHuU10wZMHhKzf6SnW3HjKffszCZJBgFlwC7GywVRvkuAjrDYcK70epGyLGlHAtSPVAgKv5uGRY19Q6B3lsJ1iyk8ZICKxVNxKpxVBWJGj2jm1utsV-QYdrTmPmUlAFaD9EEguDVNtsKFgRRMYTooVbWP/s1800/AE7AD681-82C4-4EEF-936B-AB8C22717E1F.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1800" data-original-width="1440" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhrNNrRBhEA9Lt3NTXSF79jQU6garxLVPVHuU10wZMHhKzf6SnW3HjKffszCZJBgFlwC7GywVRvkuAjrDYcK70epGyLGlHAtSPVAgKv5uGRY19Q6B3lsJ1iyk8ZICKxVNxKpxVBWJGj2jm1utsV-QYdrTmPmUlAFaD9EEguDVNtsKFgRRMYTooVbWP/w512-h640/AE7AD681-82C4-4EEF-936B-AB8C22717E1F.jpg" width="512" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Otin vaikean kortin, katsotaan arvaako mieheni sinne päinkään?</i></div><div><br /></div>Tämä alkuvuosi on saanut minut aktivoitumaan soolopelaajana. Kuten olen ennenkin sanonut, en ole kovin kummoinen sooloilija, mitä nyt joskus silloin tällöin jotain näperrellyt pahimpaan pelinälkään. Board Game Arena on vähän vienyt tarvetta varsinaisesti sooloilla, mutta nyt jostain syystä koin tarvetta päästä siirtelemään ja koskettelemaan komponentteja hiiren klikkauksen sijaan. Yksi tämän hetken lemppareista soolottavista peleistä on Hadrian's wall. Bobby Hillin suunnittelema harrastajan kupongintäyttöpeli Hadrian's wall oli pitkään minun to do -listalla, ja viimein nappasin sen lainaan kirjastosta, enkä pettynyt. Olen ollut jo pidempään täysin loppuunpalanut kupongintäyttöpeleihin, sillä en vain useimmiten koe saavani niistä tarpeeksi vastetta ajankäytölleni. Kepeät roll&writet jättää minut kylmäksi, ja flip&writet nyt tuntuu olevan sitä samaa, vaikka esim Welcome to:sta pidän. Olin siis oikeastaan hylännyt ajatuksen minulle sopivasta kupongintäyttelystä, mutta Hadrian's wall osoittautui olemaan tarpeeksi lihaisa, jotta viihdyn sen parissa, jopa yksin. Pelaaja saa eteensä kaksi isoa kuponkia, jotka kieltämättä näyttää aluksi häsmäisiltä virityksiltä. Jokaisen kierroksen aikana pelaaja valitsee kahdesta käsikortista toisen loppupisteytystavoitteekseen, ja toisesta nappaa resursseja. Lisää resursseja saa pelin fate deckistä, josta nostetaan aina yksi kortti edustamaan sen kierroksen anteja. Napattuaan nämä pelaaja saa alkaa omaan tahtiin raksimaan ruutuja lappusistaan, yrittäen saada resurssit kestämään kierroksella mahdollisimman pitkään. Joistain ruuduista saa lisää resursseja ja jotkut taas kasvattavat resurssipottia, jonka pelaaja seuraavalla kierroksella saa. Pientä koneistonrakentelua siis tässäkin. Jokaisen kierroksen jälkeen piktit hyökkäävät, ja toivottavasti pelaaja on saanut muurian rakennettua, ettei hyökkäys onnistu. Peli on ultimaattisen <i>combotastic, </i>jossa ei muita pelaajia tarvita. Saa niitä olla, pelissä tulee komponentit kuudelle, mutta minulle tämä on ollut sopiva juuri näin. Yksin nautittu pelihetki kupillisen teetä lomassa. Tämän voisin hankkia omaksikin, mutta onhan se vähän tyyris. Tästä innostuneena, olen hieman silmäillyt Orléans-pelin kupongintäyttöversiota Joan of Arci - draw and writea, jos sitä saisin hieman halvemman soolotettavan kuponkipelin.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRhFOdQ50c5S-D-gyCquObM28eviEFmfBT4YseLslrz8x0PzveaUoavsnMdDSWsXZEano1lz4gM1wIIHMABFHxuoStXtT_787vw4NyPXaHmRJajPqV6NcERxM7OolcGHtyB7d3FLfR9O_92Gz9xAFMzt-RFz0H6McDAq9rwNHZSUNPtgwRxCLhrl3s/s4032/IMG_0285.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRhFOdQ50c5S-D-gyCquObM28eviEFmfBT4YseLslrz8x0PzveaUoavsnMdDSWsXZEano1lz4gM1wIIHMABFHxuoStXtT_787vw4NyPXaHmRJajPqV6NcERxM7OolcGHtyB7d3FLfR9O_92Gz9xAFMzt-RFz0H6McDAq9rwNHZSUNPtgwRxCLhrl3s/w640-h480/IMG_0285.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hetki omaa aikaa.</i></div><br /><div>Tämän alkuvuoden suurin projekti on ollut West Kingdom -sarjan hankinta. Tai siis sen aloittaminen, jos nyt tarkkoja ollaan. Nimittäin minähän olen näitä kinunut jo vaikka kuinka pitkään, mutta mieheni on jostain syystä nihkeillyt, vaikkei ollut niitä edes kokeillut. Hohhoijaa, ennakkoluulot jne. Hän itse meni avaamaan oven hankkimalla minulle Wayfarers of the South Tigrisin joululahjaksi, ja minä tietty haistoin mahdollisuuteni tulleen, ja vaivihkaa heitin ilmoille, "tämä on muuten sen saman suunnittelijakaksikon peli, kuin ne West Kingdom-pelit". Aijaa, oli vastaus ja siitä sitten parin kirjastolainan jälkeen tilanne on se, että meillä on nyt omana Architects of the West Kingdom molempien lisäosien, Tomesagan, Collector's boxin ja metallikolikkojen saattelemana. Vain pelimatto puuttuu, mutta sekin on kohta plakkarissa. Onnistuin myymään tämän ajatuksen miehelleni vinkkaamalla, että Tomesagalla voimme pelata peliä yhteistyöpelinä. Hän kun niin pitää yhteistyöpeleistä. Mutta, emmepä ole edes vielä sitä kokeilleet, olemme pitäneet Arkkitehdeistä ihan tavalliseen tyyliin. Architects of the West Kingdom on työläisenasettelupeli, jossa sinulla on kaikki 20 työläistäsi heti saatavilla, mutta et saa niitä laudalta takaisin, jollet tee erillistä toimintoa hakeaksesi niitä, tai vastustaja vangitse niitä, jolloin voi hakea ne takaisin vankilasta. Seuraavaksi hankintalistallani on Paladins of the West Kingdom, mutta se on tällä hetkellä meillä kirjastosta lainassa, joten ei paniikkia sen suhteen. Saatavuuskin on siinä vähän heikko, jostain syystä lähes kaikkialta loppua ja muualla se on kallis. </div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRY5tc-f9jlMuVJafGfGmj0pjbeTcyumGyXh7DHRgi2O4vn7H2sSbumNkfRRdOy9pHfyhBuF2l0lm6eHNO3SNAuhXBsM23QXhY91f8QTUGJsOpTy4lW_nH2aUERl7hGlfe8phu3Pf6SZ6xmL2ndY7RX4A-Vs2D4YsLmDrje7K3NCBAiCjt7tx0xP6q/s4032/IMG_0506.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRY5tc-f9jlMuVJafGfGmj0pjbeTcyumGyXh7DHRgi2O4vn7H2sSbumNkfRRdOy9pHfyhBuF2l0lm6eHNO3SNAuhXBsM23QXhY91f8QTUGJsOpTy4lW_nH2aUERl7hGlfe8phu3Pf6SZ6xmL2ndY7RX4A-Vs2D4YsLmDrje7K3NCBAiCjt7tx0xP6q/w480-h640/IMG_0506.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kiva vihdoin omistaa tämä peli.</i></div><br /> <br /><div>Kirjastosta lainasin myös Uwe Rosenbergin Atiwan, joka osoittautui ihan mukavaksi, jokseenkin kevyeksi työläisenasetteluksi. En nyt juokse tätä ostamaan, mutta oikealla hinnalla varustettuna miksipä toisaalta ei. Uwe-keräilyni on hidastunut huomattavasti, joten en ihan jokaista hänen peliään ole hyllyyn hankkinut. Ghanalaiset hedelmälepakot ja niiden suojeleminen puiden varjelemiseksi on ihan mielenkiintoinen teema, siitä kyllä peli saa plussaa. En nyt jaksa tähän tarkemmin kirjoitella pelistä, kannataa kokeilla jos se eteen tulee, sanotaan vaikka näin.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgD3H-rXch42tQqP8hrCAuFm3a3dcOZrrIkailE3oxrbPU8OeMJvqx4UeN8C6cx2SViXJ-Y_GRNPHRe7NmzJuIVU5w0Kyx-69xQma4pTldR-edJGaqOr9fBfFF3saInBx1LugEXbxq3q24qB7ERz2FrJfB5WKp2mndfd3Cj-gzJLdsJHabAQjmM-_s2/s3780/1BBDBC4A-8749-46BD-A4C6-DDCA7DDDF63D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3780" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgD3H-rXch42tQqP8hrCAuFm3a3dcOZrrIkailE3oxrbPU8OeMJvqx4UeN8C6cx2SViXJ-Y_GRNPHRe7NmzJuIVU5w0Kyx-69xQma4pTldR-edJGaqOr9fBfFF3saInBx1LugEXbxq3q24qB7ERz2FrJfB5WKp2mndfd3Cj-gzJLdsJHabAQjmM-_s2/w512-h640/1BBDBC4A-8749-46BD-A4C6-DDCA7DDDF63D.jpg" width="512" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Atiwassa oli ihan kivasti kaikkea kilkettä.</i></div><br /><div><p>Hyllyymme on eksynyt myös Orléans Invasion, Concordia Solitaria ja Nidavellir Idavoll -lisäosat. Ollaan mieheni kanssa nautittu uudesta oivalluksesta, että voimme yhdistää minun eurohimot ja hänen yhteistyöpeli-intonsa, joten hankinnatkin on ehkä painoittuneet siten. Aina ei vaan ikävä kyllä jaksa setupoida mitään pitkän päivän päätteeksi. Onneksi minulla on ipadillä mm. Concordia ja Everdell, jotka pitävät minut viihdytettynä silloinkin, kun mieheni haluaa pelata änäriä Xboxilla. Tai sitten pelaan Mario Kartia, näinhän se menee...</p><p>Nyt kun tässä katson tätä tekstiä, niin onhan tässä itse asiassa tullut pelattua aika paljonkin. Miten jotenkin kuvittelin meillä olleen pelien kuiva kausi päällä. Arvostelukappaleina Asmodee Nordicsilta saadut Heat, Ticket to Ride: Northern Lights ja Splendor Duel on tällä hetkellä arvosteltavana, joten ainakin niistä on tulossa juttua tässä kevään aikana. Splendor Duelista puhuinkin jo <a href="https://www.youtube.com/watch?v=GEXEgfRSQYM&t=1174s" target="_blank">Miiran ja Annikan Hyvin draftatuissa korteissa </a>, voitte käydä kuuntelemassa sieltä lisää, mutta lyhyesti sanottuna se on mielestäni parempi kuin normaali Splendor. Sellaista nyt siis ainakin tulossa keväällä. Nyt sitten metsästämään sitä Paladinsia!</p></div></div>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-21786856857367810582023-01-24T03:49:00.002-08:002023-01-24T03:49:39.615-08:00Star Wars: The Clone Wars - Pandemia galaktisessa sotatilassa.<p> Matt Leacockin suunnittelema Pandemic-pelisysteemi sen kuin jatkaa eloaan, Leacockista huolimatta. Näitä uudelleen teemoituksia on tullut jo jonkun verran, mutten ihan kauhean moneen ole jaksanut tutustua. Uusin niistä, Alexandar Ortloffin suunnittelema ja Z-MAN Gamesin julkaisema Star Wars: The Clone Wars kuitenkin kiinnosti teemansa puolesta. Mieheni ja minä olemme Tähtien sota -faneja, ja olemme yhdessä katsoneet koko The Clone Wars -animaatiosarjan, johon tämä versiointi nyt perustuu. Ortloff suunnittelijana oli tuttu nimi Infinity Gautlet: A Love letter -pelistä, josta en liiemmin välittänyt. Enpä siis oikein tiennyt mitä tältä peliltä odotan. Taloudessamme ollaan perinteisen Pandemicin ystäviä, ja ihan mikä tahansa kyhäelmä käyttäen samoja mekaniikkoja ei mene meillä läpi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzeIzrJphwXGw3UlJ63OWHvEiZIEbRFn1PSlh2jTJsHxZKDHVi--9GMSDqhU6DhoubIBQ0ylhrQyDauwXY4si291bIjlFdLSKopu5KMzvkydn5vxohWEjRLqm_tUvUuIgknBB8pLETE70hRmu9BJgP33SUEbHNRe_imXX3Tkgoger5fLq0GJvoRP96/s4032/IMG_9525.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzeIzrJphwXGw3UlJ63OWHvEiZIEbRFn1PSlh2jTJsHxZKDHVi--9GMSDqhU6DhoubIBQ0ylhrQyDauwXY4si291bIjlFdLSKopu5KMzvkydn5vxohWEjRLqm_tUvUuIgknBB8pLETE70hRmu9BJgP33SUEbHNRe_imXX3Tkgoger5fLq0GJvoRP96/w640-h480/IMG_9525.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Rylothilla räiskitään.</i></div><br /><p>Pelaajat ovat jediritareita, joidenka tehtävä on taistella separatistien droidiarmeijaa vastaan. Peliin valitaan myös aina yksi pääpahis, joka heittää kiviä rattaisiin pelin aikana oman korttipakkansa kautta. On Asajj Ventress, kenraali Grievous, Dooku ja tietenkin Darth Maul. Nämä vaihtuvat pahikset tuovat kyllä kivaa vaihtelua peliin, osa on helpompia vastuksia kuin toiset. Pelin rakenne on pitkälti peruspandemiccia. Pelaajat tekevät toimintoja, sitten katsotaan minne pahikset leviävät ja jos peliä ei ole hävitty, pelataan uusi kierros. Sen lisäksi, että pelaajien pitää taistella aina vaan ilmestyviä droideja vastaan, on pelissä myös tehtäväkortteja, joita pitää vaikeustasosta riippuen suorittaa tietty määrä. Helpoimmalla tasolla kolme riittää, mutta jos haluaa Jedi Grandmasterin tittelin, tehtäviä täytyy suorittaa jo kuusi. Mikään ei estä laittamasta näitä kortteja vielä enemmän mukaan, jos haluaa haastetta tätäkin enemmän. Omalla vastuulla, sanoisin. </p><p>Pelilauta kuvaa kaikille faneille tuttuja planeettoja kuten Tatooine, Kamino ja Alderaan. Kauniiksi lautaa ei mielestäni voi kutsua, mutta se on toimiva. Viivat planeettojen välillä on erittäin selkeät ja tekstit riittävän isoja, että planeetat löytää nopeasti sellainenkin, jolle niiden nimet ei entuudestaan ole tuttuja. Mikään Star Wars -fanaatikko ei tarvitse olla voidakseen pelata tätä peliä. Mutta on siitä jotain hyötyä. Esimerkiksi mieheni ja minä koimme temaattisesti hauskaksi pelata Obi-wanilla ja Anakinilla yhdessä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcY6ONi0-ErJfMHqqZ3BU1bcsMQl8SSjMVeNEZHAUYl_KLsrTonjoFbMouFyiVgxXM4oqJ_DlJqKUGAB0I9Uq2SJINqu0R9upq86FcVXvYsQA2pogfAt0F--jZTDPmjH_XU2BOUjPllUaW-6G3Ij1X8Pu6FJ1Bk1siLdusBFiz9z-svdY_r9lziWGk/s4032/IMG_9524.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcY6ONi0-ErJfMHqqZ3BU1bcsMQl8SSjMVeNEZHAUYl_KLsrTonjoFbMouFyiVgxXM4oqJ_DlJqKUGAB0I9Uq2SJINqu0R9upq86FcVXvYsQA2pogfAt0F--jZTDPmjH_XU2BOUjPllUaW-6G3Ij1X8Pu6FJ1Bk1siLdusBFiz9z-svdY_r9lziWGk/w480-h640/IMG_9524.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Nuori Anakin, vielä hyvis tähän aikaan.</i></div><br /><p>Parissa asiassa Star Wars: The Clone Wars poikkeaa tavan Pandemicista selkeästi. Pelaajat itse valitsevat milloin hankkivat lisää kortteja käteensä, ja niitä voi käyttää uudelleen pelin aikana. Kerran vuorossa kuitenkin. Pidin tästä lisäyksestä paljon, sillä meillä pelit monesti Pandemicissa päättyi aina siihen, että käsikorttipakka loppui kierroksen liian aikaisin. Toinen hyvin eroava asia, on nopan käyttö taisteluissa ja tehtävien suorittamisessa. Tästä en nyt ole oikein varma, pidänkö loppujen lopuksi, mutta onneksi noppa ei itsessään ratkaise mitään, vaan pelaajat voivat korteillaan vaikuttaa esimerkiksi hyökkäysten kulkuun. Mutta hyvätkään kortit eivät takaa voittoa. </p><p>Vuorollaan pelaajalla on neljä toimintoa käytettävänään; liikkuminen, kortin nosto korttipakasta, taistelu ja tehtävän suorittamisen yritys. Suorittaakseen tehtävän pelaajan tai pelaajien on oltava tehtäväkortissa vaaditulla planeetalla, ja heitettävä noppaa sekä pelattava kyseisen tehtäväkortin vaatimia symboleita käsikorteistaan. Jos tehtäväplaneetalla on pahis tai saartomerkki, ei tehtävää voi suorittaa. Epäonnistuessaan pelaaja ottaa vauriota jokaisesta tähtimerkistä heitetyssä nopassa eli menettää käsikorttejaan, ja tehtävä jää odottamaan seuraavaa yritystä. </p><p>Pelaajan vuoron jälkeen aktivoidaan pahis nostamalla kortti tämän omasta pakasta, joka kertoo mitä pitää seuraavaksi tehdä. Jos pakasta nousee Planeetta hyökkäyksen alla -kortti, droidit lisääntyvät kartalla, ihan niin kuin tavallisessa Pandemicissa tapahtuisi Epidemia-kortin kohdalla. Hyökkäyspakan pohjalta otetaan planeettakortti, jota vastaavalle planeetalle lisätään kolme droidia, sitten poistopakka sekoitetaan pakan päälle, ja pelaaja sen jälkeen nostaa hyökkäysmerkkiä vastaavan numeron kortteja hyökkäyspakasta. Tämän tuntee varmasti kaikki Pandemicia pelanneet. Peli voitetaan, jos pelaajat saavat kaikki tehtäväkortit suoritettua ja selviytyvät sen jälkeen pahiksen finaalista, joka on jokaisella hieman erilainen. Monesti pitää suorittaa lisää tehtäviä ehkä hieman muuttuneilla säännöillä. Peli hävitään, jos uhkamerkki etenee radallaan viimeiseen ruutuun. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_98eafY7Oi3zfm2-1x4mOySsuii77uBxD9b23FluKLtcI7lfQ-lqhGttG9Jju_3pFPBj7WSzcVYNmhX0r4pe2cKJcSGvBi2VpnxOLSh21FPmo4zEQwO0PnJtf7VsjoJFLaei7l8zV7tN2xAbsKfRgAnLuPftDDOOVllUbDq4hVi39UAGQfhYuNpJn/s4032/IMG_0182.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><i><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_98eafY7Oi3zfm2-1x4mOySsuii77uBxD9b23FluKLtcI7lfQ-lqhGttG9Jju_3pFPBj7WSzcVYNmhX0r4pe2cKJcSGvBi2VpnxOLSh21FPmo4zEQwO0PnJtf7VsjoJFLaei7l8zV7tN2xAbsKfRgAnLuPftDDOOVllUbDq4hVi39UAGQfhYuNpJn/w640-h480/IMG_0182.HEIC" width="640" /></i></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Valittavana on neljä pahista.</i></div><br /><p>Millaisen tuomion Star Wars: The Clone Wars sitten minulta lopulta saa? Varovaisen hyväksynnän. Muovisista miniatyyreistä en juuri välitä, joten tässäkin pelissä ne jää minulla statistin virkaan. Pidän kyllä peliin tehdyistä muutoksista. Pandemic-systeemi näkyy ja tuntuu, mutta silti ote on tarpeeksi erilainen. Kuitenkin vierastan pelissä käytettävää noppaa hieman, ja koen sen vähiten kiinnostavaksi elementiksi tässä pelissä. En saa sen heittämisestä mitään jänniä väristyksiä, lähinnä tulee todettua että voi heitinpä huonosti, noh, ei voi mitään. Muuten peli kyllä on oikein toimiva ja muutokset pelisysteemiin itsessään on oikein freshit. Kuitenkin pieni ääni olkapäällä sanoo, että olenko pelannut liikaa näitä pelejä, vai mikä on, kun en jaksa oikein innostua? Itse teema on kyllä minulle mieluisa, joten kyllähän tätä pelaa jos pyydetään. Arvostan kyllä, että pelin vaikeustasoa on helppo muunnella omaan makuun sopivaksi. Pidän yhteistyöpeleistä, jotka oikeasti pistää hanttiin kunnolla. Star Wars: The Clone Wars on hyvin toimiva paketti, ja kelpo suositella esim jos alkuperäisen Pandemicin teema ei oikein nappaa. </p><p><br /></p><p>Arvostelukappale saatu Asmodee Nordicsilta, suuri kiitos siitä. </p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-5636750707369181122022-11-15T01:50:00.000-08:002022-11-15T01:50:33.185-08:0050 lempparipeliäni.<p> No niinhän se syksy sieltä tulla jolkotteli, ja tuli taasen aika laittaa pelejä paremmuusjärjestykseen. Tämä on jokavuotinen ihanan tuskallinen tehtävä, sillä oikeasti haluaisin mahduttaa kaikki lempparit listalle. Tänä vuonna päätin olla vielä tiukka, ja sakottaa nostalgiaa. Eli vaikka joku peli olisi itselle nostalginen ja rakas, mutta ei ole päässyt pöydälle pöyristyttävän pitkään aikaan, sai se ns. sakkopisteitä rankingissä. Siksi jotkut edellisen vuoden listalta tippui törkeästi pois, kyynelten saattelemana. Joten päätin sitten ( taas) kasvattaa listaa perinteisestä kolmestakymmenestä jopa viiteenkymmeneen.</p><p>Tänä vuonna laitoin Pub meeplen laulamaan, ja tein parin sadan pelin listan, josta nyt sitten esittelen kuumimmat viisikymmentä parasta. Harmillisesti listan ulkopuolelle jäi paljon hyviä, kuten Le Havre, Newton, Lorenzo Il Magnifico, Trickerion, Navegador ja Merv. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJCmvGGJZ9Yp8EsHRCMsU3Axah3C8-juToLTEiZM-gWkaIU1Da75jZ9ltyjCDoapE8ehaB9-NjxLzvxEComiFidPybFDgN1rBBCk0ZWe6_r91AoFWQ5vDrljqya1rLWgtTckQs-XNz9KsUVcSkkWM0aEwEybGrVLmBx254iF6hYiM01ztDLH-S-HXH/s4032/IMG_7626.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJCmvGGJZ9Yp8EsHRCMsU3Axah3C8-juToLTEiZM-gWkaIU1Da75jZ9ltyjCDoapE8ehaB9-NjxLzvxEComiFidPybFDgN1rBBCk0ZWe6_r91AoFWQ5vDrljqya1rLWgtTckQs-XNz9KsUVcSkkWM0aEwEybGrVLmBx254iF6hYiM01ztDLH-S-HXH/w640-h480/IMG_7626.HEIC" width="640" /></a></div><br /> <p></p><p><br /></p><p><b>50. Caverna: The Cave Farmers</b></p><p>Vaikka olenkin tunnustautunut Uwe-fani, on myönnettävä, että hänen pelit eivät ole päässeet pöydälle toviin. Joten siksi vanha tuttu Cavernakin löytyy täältä listan häntäpäästä. Luolakääpiöt on toki yksi mieluisimmista uweista, mutta jotenkin ei vaan ole huvittanut setupoida sitä lähiaikoina. On myös pitänyt hankkia tähän ne lisäosat, mutta jostain syystä en vain ole saanut painettua liipasinta.</p><p><b>49. Gùgōng</b></p><p>Andreas Stedingin Gugong on kuin monta pientä peliä yhdessä. Tasapainoittelu näiden välillä, sekä mielenkiintoinen korttienvaihtomekaniikka tekee pelistä mieluisan. Vähän jäänyt taas paitsioon, mutta ei se tee pelistä sen huonompaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEih455qPt4Lg7hr5Zqo-qD2YSbz0pvpmVrcV8Wxii5zNJDFqOzxKJ8DtUDh8y-6WS0Ub9vqtjTybPNYRWV3H_n3S8tue6ZsNwpRZz5yjsruoUBGr0BiuqHrJuZeCOiA9-PWOWYaHFO4mSw2qXWTM5CsQq5cjbTl-9bDbrZzK0AoahH3SoJjoMKhyHw0/s3024/C5B8D166-DC08-4D99-871D-2CD8AE4E3978.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEih455qPt4Lg7hr5Zqo-qD2YSbz0pvpmVrcV8Wxii5zNJDFqOzxKJ8DtUDh8y-6WS0Ub9vqtjTybPNYRWV3H_n3S8tue6ZsNwpRZz5yjsruoUBGr0BiuqHrJuZeCOiA9-PWOWYaHFO4mSw2qXWTM5CsQq5cjbTl-9bDbrZzK0AoahH3SoJjoMKhyHw0/w640-h640/C5B8D166-DC08-4D99-871D-2CD8AE4E3978.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Lahjusten antoa antiikin Kiinassa. </i></div><br /><p><b>48. Hallertau</b></p><p>Uwen ehkä yksi viimeisistä isoista bokseista? Ken tietää, mutta ainakin yksi viimeisimmistä hyllyyni eksyneistä uweista. Hallertau on samalla erittäin tuttu mutta toisaalta erottuu muista viljelypeleistä tarpeeksi. Toivoisin tämän saavan enemmän pöytäaikaa. Ehkä jos hankkisin tähänkin folded spacen insertin, olisi setuppi tarpeeksi nopea myös arki-iltoihin. </p><p><b>47. Alchemists</b></p><p>Alchemists on kyllä vinkeän hauska aivohieronta. Harmillisesti vähän hankala opettaa, mutta toisaalta sen vaivan arvoinen. Pelissä käytettävä sovellus toimii todella hyvin, ei ole millään tapaa pääosassa, mutta poistaa sen, ettei kenenkään tarvitse toimia pelkkänä tietokoneena. </p><p><b>46. Alien Frontiers</b></p><p>Alien frontiersia nyt hieman sakotettiin, kun en ole sitä kerennyt pahemmin pelailla. Pidän silti tästä avaruusteemaisesta noppatyöläisenasettelusta, ja harvoin kieltäydyn sitä pelaamasta. Meillä on pelin big box -versio, jossa pelattavaa riittää. </p><p><b>45. Tawantinsuyu: The Inca Empire</b></p><p>Dávid Turczi on suunnittelija, jonka töihin pitäisi paneutua tarkemmin. Omasta hyllystä löytyvä Tawantinsuyu on raskas mutta ihana. Symbolihirviö, tai siltä se aluksi vaikuttaa, mutta on kyllä erittäin hyvä. Harmittaa, kun tämä on niin vaikea saada pöytään. Juuri julkaistu lisäosakin vaikuttaa niin herkulliselta, mutta en tiedä kannattaako hankkia, jollei peruspeli jo saa tarpeeksi pöytäaikaa. </p><p><b>44. Flamecraft</b></p><p>Manny Vegan upouusi peli sujahti tänne listallekin, mutta jää nähtäväksi miten sen käy jatkossa. Pidän kyllä tästä kevyestä lohikäärmepelistä ja se onkin sopinut sellaiseksi passeliksi arkipeliksi, kun ei jaksa esim edellisen numeron kaltaista iso peliä. Söpö kuvitus tuo mieleen Ni no Kuni -videopelin ja siitä peli saa plussaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjO0ykRJXfz_Va6nOAdzA6HauXfaGY5tBqJ9BsjQRDNEbf5kbdTOS_YrKcXVARyURJfN5E8Ujfxb8_CvMLmFbvlDi0c8yPvdQjxlk-Rd-advghYdJa9BOvNIZiIHcdBKwNglYD_UlEzFo0hWFa3tumSonZWXM2NDI7GJ8iP7q0sNJoW9RlHPOXjrBOF/s4032/IMG_9508.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjO0ykRJXfz_Va6nOAdzA6HauXfaGY5tBqJ9BsjQRDNEbf5kbdTOS_YrKcXVARyURJfN5E8Ujfxb8_CvMLmFbvlDi0c8yPvdQjxlk-Rd-advghYdJa9BOvNIZiIHcdBKwNglYD_UlEzFo0hWFa3tumSonZWXM2NDI7GJ8iP7q0sNJoW9RlHPOXjrBOF/w480-h640/IMG_9508.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Flamecraft on söpöjälohikäärmeitä pullollaan.</i></div><br /><p><b>43. Azul-sarja</b></p><p>Kieslingin Azulit on lähellä sydäntä. Paitsi Sintra... Hämmentävästi ovat tippuneet näinkin alas, ehkä minulla ei ollut abstraktien pelien fiilis listaa tehdessä. Uusi Queen's garden on mainio, tosin hyvin vähän azulmainen lopulta.</p><p><b>42. Ultimate railroads</b></p><p>Ultimate railroads on yhtäkuin Russian railroads lisäosineen. Peli on mainio ja onpa ollut kiva palata sen pariin monen monen vuoden jälkeen. Kivasti tämä löytyisi BoardGameArenastakin, joten täytyy varmaan tutkailla sitä sielläkin, jos saisi lisää pelikertoja alle.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAdO_4b9e0SZ55FavevHymqOFI9cE18XX1k4dNdqO3uCnhi7HRWlZmlN3CtyzfEe0nuku26gWqFCGfLKIxMPQGtz68LBpPJIXPOAMnCoISpJLtvio73ePG5WsrBfEWryZwDICvHXeuTWNeEPhMWx67tgiTDZShjNxerde49-bRUpfHvILZFQwu-rHQ/s3088/IMG_7775.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><i><img border="0" data-original-height="3088" data-original-width="2316" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAdO_4b9e0SZ55FavevHymqOFI9cE18XX1k4dNdqO3uCnhi7HRWlZmlN3CtyzfEe0nuku26gWqFCGfLKIxMPQGtz68LBpPJIXPOAMnCoISpJLtvio73ePG5WsrBfEWryZwDICvHXeuTWNeEPhMWx67tgiTDZShjNxerde49-bRUpfHvILZFQwu-rHQ/w480-h640/IMG_7775.HEIC" width="480" /></i></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Väsynytkin kotiäiti ilahtuu, kun saa postista tällaisen paketin.</i></div><br /><p><b>41. Trains</b></p><p>Hisashi Hayashin Trains on kyllä mainio pakanrakennuspeli. Käytännössä se on kuin kopio Dominionista, mutta pidän tähän lisätystä kartasta ja sen yhdistämisestä korttien toimintoihin.</p><p><b>40. Rococo</b></p><p>Rococo on yksi pitkäaikaisista kestosuosikeista, mutta valitettavasti se ei ole päässyt nyt hetkeen pöydälle. Pidän pelin omalaisesta teemasta ja yleisesti pakanrakennuksesta yhdistettynä muihin mekaniikkoihin. Meillä on pelistä vielä molemmat versiot, sekä alkuperäinen Pegasus spielen että uusi Deluxe Eagle-Gryphon gamesin versio. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgMH7FZPNWMq2_QypEfVEVBpxUaIQqZ0l_3q1cnSIvcNivD154ydynFmYOJlRxfOuWXmPsvv6vW_8ZbRu5DARUfzrd_oyL_1nuIN84bNlz3Exo_pQ7OJqNwPBs6lu4YN5PXrlDWAsd2y2TD8jiZDJzOyRv1M3YTj6N34hzFbgUG11d4V2lrAl5pMqj/s4032/IMG_3648.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgMH7FZPNWMq2_QypEfVEVBpxUaIQqZ0l_3q1cnSIvcNivD154ydynFmYOJlRxfOuWXmPsvv6vW_8ZbRu5DARUfzrd_oyL_1nuIN84bNlz3Exo_pQ7OJqNwPBs6lu4YN5PXrlDWAsd2y2TD8jiZDJzOyRv1M3YTj6N34hzFbgUG11d4V2lrAl5pMqj/w480-h640/IMG_3648.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Deluxe edition kauniit kortit.</i></div><br /><p><b>39. Disney Villainous</b></p><p>Onkohan tässä nyt tämän vuoden pahin putoaja? Villainous ei ole päätynyt pöydälle tänä vuonna ilmeisesti kertaakaan, enkä ole uusinta lisäosaakaan vielä hommannut. Edelleen pidän kyllä kaksinpelimatseista, mutta useammalla pelaajalla peli ei oikein maistu. Liikaa odotusaikaa ja vaikea pysyä kartalla kaikkien edistymisestä. Tuleva Star Wars Villainous voi nostaa pelin taas pöydälle, jahka saan sen jostain käsiini.</p><p><b>38. Ark Nova</b></p><p>Ark Nova on poistanut Terraforming Marsin listaltani. Näin se vaan on. Oma kappale on vielä preorder statuksella Lautapelit.filtä tulossa, mutta se menee vuoden vaihteeseen. Pidän eläintarhateemasta (vai onko se enemmän eläintensuojelualue...?) ja pelin hauska pisteratamekaniikka on lähes rikollisen aliedustettu peleissä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzmQvdoT5ktKlN_7_b7yuCuN04vbym9KRnsT-LLtMYU9qVBkgtYflWhSn187tnStDvSHFGo0pQhqtZJKKH2QMz04krwu1EPBciKxo57mGK0v07wgNKSRR04sZwt0qynQZtxCI508iaaqzCvaqnzwATqVjv8_3NmC_oxiOjG_9TwrT3YmErsYbhva1w/s4032/IMG_8431.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzmQvdoT5ktKlN_7_b7yuCuN04vbym9KRnsT-LLtMYU9qVBkgtYflWhSn187tnStDvSHFGo0pQhqtZJKKH2QMz04krwu1EPBciKxo57mGK0v07wgNKSRR04sZwt0qynQZtxCI508iaaqzCvaqnzwATqVjv8_3NmC_oxiOjG_9TwrT3YmErsYbhva1w/w480-h640/IMG_8431.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Joku näistä eläimistä pääsee asuttamaan puistoani.</i></div><br /><p><b>37. Viticulture</b></p><p>Viinipeli on kanssa kärsinyt peliajan vähyydestä, mutta juuri hankkimani Viticulture world -lisäosa toivottavasti korjaa tämän. Pidän pelin teemasta ja palaan sen pariin aina mieluusti. Toivon myös mieheni innostuvan pelistä enemmän tuon yhteistyölisäosan myötä, niin peli päätyisi helpommin pöydälle. </p><p><b>36. Bunny Kingdom</b></p><p>Riku Karvisen pupupeli yhdistelee kivasti aluehallintaa ja draftausta, ja on ollutkin vakkari pääsiäispeli jo useampana vuotena. Jostain syystä se vain tuppaa muulloin unohtumaan hyllyyn, vaikka pidänkin pelistä kovasti.</p><p><b>35. Carpe Diem</b></p><p>Tässä on yksi Stefan Feldin peleistä, johon en koskaan kyllästy. Pelin ulkonäkö ei ole kummoinen, mutta se tarjoaa niin mielenkiintoisia juttuja, että en voisi kuvitellakaan myyväni peliä pois. Tosin, omistan pelin ensimmäisen edition, ja välillä pyörittelen ajatusta sen uudemman hankkimisesta. Mutta oli kumpi tahansa, peli on mainio laattojenasettelupeli. </p><p><b>34. Chronicles of Crime</b></p><p>Mieheni Janin lempipelisarja Chronicles of Crime saa meillä peliaikaa melko säännöllisesti. Omasta hyllystä löytyy kaikki paitsi se Millenium-sarjan yhdistävä Chronicles of Time. Monta keissiä on vielä pelaamatta ja ollaan pelailtu myös niitä fanien tekemisiä skenaarioita. Yhdessä rikosten ratkominen on mainio romanttinen peli-ilta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGD8bWtlIY_Dc87-siHfJ93KyrGzl1J1RmcadULDsxQqQv8yOsFZ18rsB5us41bHPh8QAic-SooqqI6WmeAqMgiRj_MUC5DHzMuQgZ4WrNam5Ld-ZGu_hej5-91aTLWKB31_VGf9LIbImBBEk4v2IMLAhY9vmXEt4stIUJFLqSLyHpY5wM8mQ9htTs/s4032/IMG_9579.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGD8bWtlIY_Dc87-siHfJ93KyrGzl1J1RmcadULDsxQqQv8yOsFZ18rsB5us41bHPh8QAic-SooqqI6WmeAqMgiRj_MUC5DHzMuQgZ4WrNam5Ld-ZGu_hej5-91aTLWKB31_VGf9LIbImBBEk4v2IMLAhY9vmXEt4stIUJFLqSLyHpY5wM8mQ9htTs/w480-h640/IMG_9579.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Isänpäivälahjaksi annettu 2400 päätyy varmasti pöydälle useammankin kerran.</i></div><br /><p><b>33. Honey Buzz</b></p><p>Paul Salomonin Honey buzz on veikeä laattojenasettelupeli, jossa on hauska työläisenasettelumekaniikka. Paikat ovat kaikille avoinna, mutta jokaisen pitää aina lisätä yksi työläinen enemmän kuin edellisen pelaajan. Tähän olen potkustartannut lisäosankin, jonka pitäisi tulla alkuvuodesta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwNlGjNe2Y9RXsNgKoFdS3tpIjwIP2NbMhN9JtrJ1wgAqhDBX-kEHyuRgDayKoNPgNWfuwmq6r_w-PeasNn1E84cRfXaUq_nXcptRvlE1tptZBZmLBIKrfiUtAnsrdmYXNanwdJLbN3HHPfwlBa7LHjE-W9llc7aDwEJcKaG2udSV82BlWoKUTYmJy/s4032/IMG_4939.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwNlGjNe2Y9RXsNgKoFdS3tpIjwIP2NbMhN9JtrJ1wgAqhDBX-kEHyuRgDayKoNPgNWfuwmq6r_w-PeasNn1E84cRfXaUq_nXcptRvlE1tptZBZmLBIKrfiUtAnsrdmYXNanwdJLbN3HHPfwlBa7LHjE-W9llc7aDwEJcKaG2udSV82BlWoKUTYmJy/w480-h640/IMG_4939.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kaunis, ihana Honey Buzz.</i></div><br /><p><b>32. Deus</b></p><p>Deus oli parisen vuotta pois listaltani, mutta on tehnyt paluun päästyäni pelaamaan sitä paljon BGA:ssa. On se vaan hyvä. Tähän on ollut kiva palata ja löytää se ilo, mikä minulla on alunperinkin ollut pelin kanssa. Tableau-rakentelu on aina lähellä sydäntäni, ja jotenkin erityisesti tässä se tuskainen päättely, että milloin kortti kannattaa pitää itsellä, ja milloin taas luopua siitä on herkullinen.</p><p><b>31. Broom service</b></p><p>Kikin lähettipalvelu the Board game toisin sanoen. Pfister-Pelikan kaksikon noitapeli on edelleen yksi suosikeistani. Pelin arka noita - rohkea noita -mekaniikka on vaan todella hauska. Säännöiltään peli on helppo oppia ja suosittelenkin sitä monesti eri tilanteissa. Ja Vincent Dutrait'n kuvitus!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZu_HHSFdSV-R31LKXvfj-HU3HX3wvwSJGsejFzx-y5G5CK2NJnBIwrUn15OgL3ZLjfgcTdyzlH-qfP8OTpxsuGsn2zwq0bqykSmeHLai6zojZ2h6cDvbIbKbT2UDr_yfs4GuGz4gS37F2IuBK4pEdsKaLX6e5jV9GskDo0_qBpE9QDMGAlVKClity/s4032/IMG_4782.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZu_HHSFdSV-R31LKXvfj-HU3HX3wvwSJGsejFzx-y5G5CK2NJnBIwrUn15OgL3ZLjfgcTdyzlH-qfP8OTpxsuGsn2zwq0bqykSmeHLai6zojZ2h6cDvbIbKbT2UDr_yfs4GuGz4gS37F2IuBK4pEdsKaLX6e5jV9GskDo0_qBpE9QDMGAlVKClity/w480-h640/IMG_4782.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Dutraittia taas.</i></div><br /><p><b>30. The Grimm Masquerade</b></p><p>Aina kun perheeni kokoontuu peli-iltaan, on todennäköistä että Grimm Masquerade päätyy pöydälle. Tämä kuvankaunis peli on ollut jo useamman vuoden listallani, ja näin se on varmasti jatkossakin. Pelissä on tarkoitus pitää oma identiteetti salassa ja yrittää pelata muut pelistä pois arvaamalla heidän salaiset identiteetit.</p><p><b>29. Tapestry</b></p><p>Kuutioiden työntöä neljällä eri radalla. Siinä on Tapestryn ydin, mutta ai että, se on vaan tyydyttävää. Pelissä pelaajat kehittävät omia kansojaan mutta käytännössä pelin teema on melko päälleliimattu. Minua se ei haittaa, sillä pelin mekaniikat on ne mitkä minua pelissä kiehtovat.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiThQJVKwCOwN2Whue9qLmzMurYGU0HRcTv9BuWPZ2DlEca0TYNUEKSwFG-goJ_V4j-mQKt7ED-tYZhZQIhlbHPZR1PXmUEjL-GHBQpAkFYGA98XGDsDmHysZE6z0cEcb-NxW4QXjPZOyhf6-14LoeQPTrQqSao4_yYy5V1c1jP5lW_P9c71MORWvWS/s3780/5B3CE62B-D669-485F-87D7-FA2EC6F502A0.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3780" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiThQJVKwCOwN2Whue9qLmzMurYGU0HRcTv9BuWPZ2DlEca0TYNUEKSwFG-goJ_V4j-mQKt7ED-tYZhZQIhlbHPZR1PXmUEjL-GHBQpAkFYGA98XGDsDmHysZE6z0cEcb-NxW4QXjPZOyhf6-14LoeQPTrQqSao4_yYy5V1c1jP5lW_P9c71MORWvWS/w512-h640/5B3CE62B-D669-485F-87D7-FA2EC6F502A0.jpg" width="512" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tapestry on näyttävä ilmestys pöydällä.</i></div><br /><p><b>28. Grand Austria Hotel</b></p><p>Hotellin pyörittämistä Itävallassa Gigli-Luciani kaksikon toimesta. GAH on oikein mainio noppiendraftauspeli, jonka deluxe versio löytyy omasta hyllystä. Siitä on vuosin aikana tullut yksi suosikeistani ja se on osoittanut ansainneensa pysyvän paikan hyllyssämme. </p><p><b>27. Abyss</b></p><p>Bruno Cathalan Abyss on myös ollut listallani pitkään, ja koska se saa ihan säännöllisesti peliaikaa, ei se ole sieltä mihinkään karannut. Harmillisesti viimeaikoina pelit ovat keskittyneet BGA:han, mutta peli löytyy toki myös omasta hyllystä lisäosineen. </p><p><b>26. Concordia</b></p><p>Mac Gerdtsin Concordia on sinnikkäästi listallani. Tänä vuonna olen pelannut sitä paljon pädillä, sillä siitä julkaistiin myös pelisovellus. Vaikka pelin teema on tylsä trading in the Mediterranean, josta en yleensä välitä, mutta tämän pelin kohdalla se ei haittaa. Toiminnon valitseminen kädessä olevasta koko pakasta on mielenkiintoinen ja strateginen, ja pelin kartat ovat kauniita pöydällä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhmPf35hCpfZXWPFvjD2AAaoK9_fO5ZKQA_kNZUgD6mj6S07AOPtn35W66TLYsIhgNvuqqLN0s-HRRmG4X2WqNPJv1aNmfzjY1oeUhODgWU7kuLmDIIr0zKVJR2B1jmRbLDoYdAD-zu4oCEhW3lXUF1oSyqlR1rQGe-AYkjElIQQTS7YONKLA0q2KV/s3264/IMG_5497.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhmPf35hCpfZXWPFvjD2AAaoK9_fO5ZKQA_kNZUgD6mj6S07AOPtn35W66TLYsIhgNvuqqLN0s-HRRmG4X2WqNPJv1aNmfzjY1oeUhODgWU7kuLmDIIr0zKVJR2B1jmRbLDoYdAD-zu4oCEhW3lXUF1oSyqlR1rQGe-AYkjElIQQTS7YONKLA0q2KV/w640-h480/IMG_5497.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Concordian ihanat puukomponentit.</i></div><br /><p><b>25. Istanbul</b></p><p>Rüdiger Dornin Istanbul on kyllä aivan mainio peli. Työläisten tiputtelu ja noukkiminen on mielenkiintoista, ja varsinkin kahvilisäosalla peli on mainio. Tätä on tullut pelattua myös keskellä yötä mökillä muiden nukkuessa, kun oma Nukku-Matti on loistanut poissaolollaan. </p><p><b>24. The Isle of Cats</b></p><p>Kissojen saari on polyominopeleistä oma lempparini. Jotenkin pidän sen tavasta yhdistää korttiendraftaus laattojenasetteluun. Tätä tulee myös pelattua BGA:ssa, mutta pidän enemmän ihan fyysisen pelin pelaamisesta enemmän.</p><p><b>23. Orléans</b></p><p>Nyt päästäänkin yhteen lempimekaniikoistani: pussinrakenteluun. Reiner Stockhausenin Orléans on koukuttava peli, johon olen rakastunut ajan kanssa vain enemmän. Hyllyssäni on pelkkä peruspeli, mutta olen toistaiseksi tyytynyt siihen, toki hieman silmäillen Trade &Intrigueta. Siitä yhteistyölisäosasta en ole niinkään innostunut.</p><p><b>22. Altiplano</b></p><p>Sattumalta tähän tuli heti perään Stockhausenin toinen pussinrakentelu, Altiplano, josta pidän ihan piirunverran enemmän. Peli tuntuu hieman strategisemmalta kuin edeltäjänsä, vaikka ovat molemmat minulle tärkeitä. Joku Altiplanossa vaan vetoaa ehkä hieman enemmän.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgc3QH40RvaMTwL3nZXV6EBlOLDHzDgYnMcyEaKF_mKDxYLUh3QxT5ekSxi7jGQEmW3LmqxXRkoqmGaM_MpUv-xswYSIY2rFsoTSK-wrSosFQQhv0piz2jP9ZZJBOCyNi2ur6KMpKe8Nffg6i6h0CLFWt7Q9rs2XLeZ7AWpss1Hyrfjd-Uqu-Pl7_ot/s4032/IMG_6392.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgc3QH40RvaMTwL3nZXV6EBlOLDHzDgYnMcyEaKF_mKDxYLUh3QxT5ekSxi7jGQEmW3LmqxXRkoqmGaM_MpUv-xswYSIY2rFsoTSK-wrSosFQQhv0piz2jP9ZZJBOCyNi2ur6KMpKe8Nffg6i6h0CLFWt7Q9rs2XLeZ7AWpss1Hyrfjd-Uqu-Pl7_ot/w640-h480/IMG_6392.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pitihän sitä nyt Altiplanokin viimeistellä Fimo-ukkeleilla.</i></div><br /><p><b>21. Tekhenu: Obelisk of the Sun</b></p><p>No nyt päästiin asiaan! Tekhenu on aivan mahtava noppiendraftauspeli, jossa pelaajan täytyy yrittää tasapainoittaa hänen kirotut ja siunatut noppansa. Pelilaudan keskellä oleva obeliski muuttaa miten varjo osuu noppiin, eli mitkä ovat kirottuja ja mitkä eivät. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmyyqe1fZPma6vgEDQOhMNhtfApJs4cbPITKyWoK7xfRarv0gdBi_LWxo0dqTOAgeu2LGdcoMH04wEOUCXgaRcl6tOWE4Pe7Qi4HGE8WCgK7ufCGs_Tj6krXf-O-WRi3CSjR_OGh1gWqp1SmnB05bzXguBjVFtXN480yWNZcFt2Ay7vbrlKUK4SwiM/s4032/IMG_7966.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmyyqe1fZPma6vgEDQOhMNhtfApJs4cbPITKyWoK7xfRarv0gdBi_LWxo0dqTOAgeu2LGdcoMH04wEOUCXgaRcl6tOWE4Pe7Qi4HGE8WCgK7ufCGs_Tj6krXf-O-WRi3CSjR_OGh1gWqp1SmnB05bzXguBjVFtXN480yWNZcFt2Ay7vbrlKUK4SwiM/w480-h640/IMG_7966.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Äitienpäivä toi mukanaan mm. Tekhenun lisäosan ja Folded spacen insertin toiseen peliin.</i></div><br /><p><b>20. Teotihuacan: City of the Gods</b></p><p>Daniele Tascini on yksi suosikkisuunnittelijoistani, ja varsinkin nämä T-sarjat ovat usein mieleeni. Teotihuacanille lämpenin ehkä hitaimmin, mutta siitä on nyttemmin tullut ehdottomasti yksi suosikeistani. Pidän pelin rondellimaisuudesta ja tavasta käyttää noppia heittämättä niitä kertaakaan.</p><p><b>19. Tzolk'in : The Mayan Calendar</b></p><p>Tascini-Luciani kaksikon mahtava Tzolk'in on jo vuosia ollut yksi suosikeistani. Yksinkertaisesti nautin sen tuomasta pulmasta, miten levittää työläiset radoille, milloin noukkia niitä ja kuinka monta kerrallaan. Kalenteripyörät ovat oikeasti erittäin toimivat, ja kuvastavat ajankulua toimivasti. Mitä pidempään työläinen on rattaalla, sen parempia juttuja hän voi tehdä. Mutta joskus tulee tilanne vastaan, että on vain yksinkertaisesti pakko noukkia työläinen vaikkei välttämättä vielä malttaisi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOUq_jEgq7hpZGkXR5xa1izaP6-nXX1CuoH3wHAu0kVLp_LRPH-qPVB_4LqUbC6GuLMVX3ZXWz2DmazrlHV7CtmlDEynQPS2rGwygrNwaixX5kQEUCishOPuuG1Jt6UX6Ykd1W9Rbf2lQP_5t4jMeCcceLJ5A8Q_8129AhasciOEONW248brem8RuG/s1242/IMG_4865.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1223" data-original-width="1242" height="630" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOUq_jEgq7hpZGkXR5xa1izaP6-nXX1CuoH3wHAu0kVLp_LRPH-qPVB_4LqUbC6GuLMVX3ZXWz2DmazrlHV7CtmlDEynQPS2rGwygrNwaixX5kQEUCishOPuuG1Jt6UX6Ykd1W9Rbf2lQP_5t4jMeCcceLJ5A8Q_8129AhasciOEONW248brem8RuG/w640-h630/IMG_4865.PNG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ei, tämä ei ole Indiana Jones ja Kristallikallon valtakunta.</i></div><br /><p><b>18. Potion Explosion</b></p><p>Kuulien napsimista kuulakoneesta ja taikajuomien valmistamista niistä. Mitäpä tässä muuta jaarittelemaan. Vahva suositus Potion explosionille.</p><p><b>17. Seasons</b></p><p>Kestosuosikki Seasons on hieman valahtanut top kympistä, jossa se ennen majaili pitkään. Pelaan peliä kyllä edelleen säännöllisesti BGA:ssa mutta fyysisen kappaleeni päällä on jo hienoinen pölykerrostuma, mikä hieman kyllä haittaa. Jos vain saisin tuon miehenikin innostumaan tästä, mutta kun ei niin ei.</p><p><b>16. Wingspan</b></p><p>Wingspan on minulle vähän sellainen lohtupeli, jonka pelaamisesta tiedän tulevani hyvälle tuulelle. Voin pelata sitä rennon kasuaalisti, tai hampaat irveessä, mikä nyt sattuu olemaan silloinen mielentila. Tätä pelaan myös Nintedo Switchillä yksikseni, joten vuosittaiset pelikerrat on lukuisat.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitMeST_tKbxj4j07y7dnzwWZIYycmxdKC7mRJQEkvaJ37SeKmJcDKMO6qHbUMC_Wc5Fa8w9ffVS9WAIBSyLuUulSLjvYBJESKZjEvgZb6NCDNneRUKPn-E_odbmvDHtFRl2Z_mGF2YZErf1xswvDMOqyOAIxX9HtH8ZVlY_dQfQLOtjbD1koptwo_Y/s3024/95AD92C8-57B3-4111-8937-E53462983760.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitMeST_tKbxj4j07y7dnzwWZIYycmxdKC7mRJQEkvaJ37SeKmJcDKMO6qHbUMC_Wc5Fa8w9ffVS9WAIBSyLuUulSLjvYBJESKZjEvgZb6NCDNneRUKPn-E_odbmvDHtFRl2Z_mGF2YZErf1xswvDMOqyOAIxX9HtH8ZVlY_dQfQLOtjbD1koptwo_Y/w640-h640/95AD92C8-57B3-4111-8937-E53462983760.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ai kauhea, tämä kuva on ajalta ennen korttisuojittamista.</i></div><br /><p><b>15. The Castles of Burgundy</b></p><p>Täältä löytyykin sitten lemppari-Feldini. Jotenkin en vain koskaan kyllästy Burgundyyn, ja pelaan tätä melkeinpä koska tahansa. Mieluiten ehkä kaksinpelinä kuitenkin. Omasta hyllystä löytyy Alean Anniversary edition, joten pelattavaa riittää lisäkilkkeiden muodossa. Olisihan se ihana, se tuleva megahyper editio, mutta jokseenkin kallis kuitenkin europeliksi. </p><p><b>14. Sagrada</b></p><p>Noppaikkunoiden rakentelua Barcelonan Sagrada familiaan. Joo, onhan tällä teema, mutta oikeastaan Sagrada on ihana abstrakti aivopähkinä, johon on ihana palata uudelleen ja uudelleen. </p><p><b>13. Roll player</b></p><p>Monesti Sagradan sukulaispeliksikin tituleerattu Rolpe kuuluu edelleen suosikkeihin, ja pidän siitä piirun verran enemmän kuin Sagradasta. Noppien valinta ja sijoittaminen omaan peliruudukkoon on kummallisen tyydyttävää. Pelin kuvitus ei välttämättä ole suoranaisesti makuuni, mutta pelin pelaaminen on niin nautinnollista, että olen oppinut hyväksymään sen ulkoiset puutteet.</p><p><b>12. Aquatica</b></p><p>Ivan Tuzovskyn Aquatica pitää minua otteessaan edelleen. Nautin sen concordiamaisesta korttimekaniikasta, sekä onhan se pelaajalautojen gimmick, jossa kortit työnnetään pikkuhiljaa laudan sisään, oikeasti aika cool. Pelissä on mahdollista combotella kivasti korttien ja rauskutokeneiden kanssa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjytZUP92QwjLIPutkA_Z8Yu0lf7Cslwl9Jw_gbdPnRm4v-95MQ4IGxZfgHi6vJGTM3TSlWTweP3XNvfknBsHkLJa4cYUHW99X0sY7wTTfAS0vDmut31qsyrUbYUWO0IqsLHoAWADz9DqBm2dcZtIBBCbCkDYP4vD_RGAPytBMTxzcqkdQWW1arZUUK/s4032/IMG_4812.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjytZUP92QwjLIPutkA_Z8Yu0lf7Cslwl9Jw_gbdPnRm4v-95MQ4IGxZfgHi6vJGTM3TSlWTweP3XNvfknBsHkLJa4cYUHW99X0sY7wTTfAS0vDmut31qsyrUbYUWO0IqsLHoAWADz9DqBm2dcZtIBBCbCkDYP4vD_RGAPytBMTxzcqkdQWW1arZUUK/w480-h640/IMG_4812.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Toiminnon valitseminen käynnissä.</i></div><br /><p><b>11. Bitoku</b></p><p>Germán P. Millánin Bitoku on yksi tämän vuoden uusista listalle nousijoista. Tässä pelissä tuntuu olevan kaikki kuin minua varten tehtyjä. Mekaniikat, kuvitus ja teema. Henkien kätkemän soundtrack taustalle soimaan, ja olen sisällä pelin maailmassa sekunneissa. Bitoku on pitkä peli, joten se ei arkisin oikein pääse pöydälle, mutta pitäisi ehkä tutustua myös pelin soolopeliin, niin voin sitten yksin iltaisin pelailla muiden nukkuessa. Pelissä on noppatyöläisiä, jotka avataan pelaamalla niiden viereisiin slotteihin kortteja. No tietysti pidän tästä!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUKpXrBBrplG4oqlNgBQCf92j4HQTUgzAEtTm1A0YnjM1UW0iwxfviCUIO4JMHFzzUcP4m7O-R_w3dlXYDa4IPY40JnJJxYJ3qmT4O3smoiirZTgaPVAwU4wk2reUd6PBwyObO9a6jphLtuvxRA-WErNC9O54hBPFlLUc0lxI0lGje0FVwlohEQdM-/s3449/69517E88-2F71-468B-8B9D-8A11978E5805.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3449" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUKpXrBBrplG4oqlNgBQCf92j4HQTUgzAEtTm1A0YnjM1UW0iwxfviCUIO4JMHFzzUcP4m7O-R_w3dlXYDa4IPY40JnJJxYJ3qmT4O3smoiirZTgaPVAwU4wk2reUd6PBwyObO9a6jphLtuvxRA-WErNC9O54hBPFlLUc0lxI0lGje0FVwlohEQdM-/w562-h640/69517E88-2F71-468B-8B9D-8A11978E5805.jpg" width="562" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><3</i></div><br /><p><b>10. Räävelin rohtotohtorit</b></p><p>Räävelit eli Quacks of Quedlinburg pitelee paikkaansa listalla ansaitusti. Taisi sijoitus jopa nousta edellisvuodesta. Kuten sanoin aikaisemminkin, pidän pussinrakentelusta paljon, ja vaikka en aina olekaan suurin onnenkoetuspelien ystävä, mielestäni se sopii tähän peliin todella hyvin. Pelaan tätä koska tahansa, lisäosilla tai ilman. Hankin hiljattain juurikin sen uusimman lisäosan Alchemists, mutta en ole sitä kokeillut vielä.</p><p><b>9. Wonderland's war</b></p><p>Toinen täysin uusi peli minulle on Wonderland's war , johon ihastuin kertaheitolla. Liisa Ihmemaassa teemana ja taasen sitä pussinrakentelua, tällä kertaa yhdistettynä aluehallintaan ja avoimeen draftaukseen. Joku tässä pelissä vaan toimii niin hyvin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCicb0cpPdEqrs3Gjt3KiG9A7eahQF_2qiqqfo81a72mmnOlP_OQG13OO17ELhoKuPuWWOQjWfpYRsspTJl4wEpvZM7RgQTTldeummxvaG4tcPPPELAt0Bmex3NeAMrTS2W_J83byvmjVr2UXmpDIQpKTa3VSAXZdA0NO2_7C39L9gSGgdwkbsVRaQ/s3358/646FB0CC-71F0-4E29-9FC7-D8EFC27C43AD.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3358" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCicb0cpPdEqrs3Gjt3KiG9A7eahQF_2qiqqfo81a72mmnOlP_OQG13OO17ELhoKuPuWWOQjWfpYRsspTJl4wEpvZM7RgQTTldeummxvaG4tcPPPELAt0Bmex3NeAMrTS2W_J83byvmjVr2UXmpDIQpKTa3VSAXZdA0NO2_7C39L9gSGgdwkbsVRaQ/w576-h640/646FB0CC-71F0-4E29-9FC7-D8EFC27C43AD.jpg" width="576" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Wonderland's warin kansikuva on veikeä.</i></div><br /><p><b>8. Nidavellir</b></p><p>Serge Laget:n Nida on edelleen yksi niistä peleistä, joihin lähden mukaan melkein koska tahansa. Meillä pelataan aina Thingvellir-lisurilla ja ihan kohta tulee uusi Idavoll-lisuri, jonka aion ostaa heti. Huutokauppakolikkojen vaihto ja korttien draftaus yksinkertaisesti toimii tässä pelissä. </p><p><b>7. Merchants of the dark road</b></p><p>Korkeimmalle noussut uusi peli on Merchants of the Dark road, joka melkein jäi minulta hankkimatta. Pelin ilmestyessä se sai melko taskulämpimiä arvosteluja, joten tutkimatta asiaa sen enempää ohitin sen, lähinnä harmitellen kun siinä on niin hieno synkkä talvikuvitus, jonka on sutinut lempikuvittajani Andrew Bosley. Onneksi päädyin sitten kuitenkin lukemaan pelin säännöt ja katsomaan parit videot aiheesta, ja huomasin tehneeni tyhmän virheen. Ja sitten peli olikin jo ostoskorissa. Rondelli, nouki ja toimita, sekä monenlaisia ihania noppia. Mielenkiintoista nähdä, miten se ensi vuonna sijoittuu.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWQOq6doRKvhAsRCitsirHVmapoG0XGr1-942PhaFQEhvnyClO8XPVy9aZN2qWGMEhUJSsaGf0zmmsDmSjHy3B7amGF_sUkiP_1s5_lf9ncVvloBqyRI-2EbyX20j8EeFut_bxy_9H1GocpRKDej2htm_-nSJVYJ2HFvtO_XqriictzZiAa9BHbZ9h/s4032/IMG_9088.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWQOq6doRKvhAsRCitsirHVmapoG0XGr1-942PhaFQEhvnyClO8XPVy9aZN2qWGMEhUJSsaGf0zmmsDmSjHy3B7amGF_sUkiP_1s5_lf9ncVvloBqyRI-2EbyX20j8EeFut_bxy_9H1GocpRKDej2htm_-nSJVYJ2HFvtO_XqriictzZiAa9BHbZ9h/w480-h640/IMG_9088.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>No pitihän minun tähänkin vähän fimoilla.</i></div><br /><p><b>6. Five Tribes</b></p><p>Bruno Cathalan Five Tribes on yksi näistä minun kestorakkauksista, joihin palaan aina uudelleen. Siinä on pientä aivopähkinää mandalamaisessa meeplejen kuljetusmekaniikassa ja jotenkin se on vähän Feldimäinen pistesalaatti.</p><p><b>5. Dungeon Petz</b></p><p>Vlaada Chvatilin Luolalemmikit on ollut täällä top kympissä jo tovin. Pelissä kasvatetaan lemmikkejä, joita myydään eteenpäin luolaherroille. Peli on hieman raskaampi, kuin mitä teemasta ehkä kuvittelisi, mutta nautin siitä ehkä juuri siksi.</p><p><b>4. The Voyages of Marco Polo</b></p><p>Jos on joku peli, jossa olen hyvä, niin se on Marco Polo. Tämä noppatyöläisenasettelupeli jotenkin vain istuu aivoihini. Omasta hyllystä löytyy kaikki mitä tähän peliin on julkaistu, myös sen sisarpeli Marco Polo 2. Peli oli monta vuotta oma ykköspelini, eikä se nyt kovin kauaksi ole tippunut. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGxzUIq9iMNjAyhOgS3lGwGaZ8kdV1YdMQyPMgqWwkQZAS5ALEHMVmxvviM13jvF9jKps4iIc9rUzaIKHRneZefsBJERQjZnPpsH1shX2EHpf2mtIpjzRwGthkRnWE6WA7m4rvZVCBS_5me9mQ94jD12tazTKDJhThymVx2NyHpmCHE2esguMusZ5H/s1440/8DF2C5C7-5205-43CC-BBF5-AC7E6FF6F215.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1440" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGxzUIq9iMNjAyhOgS3lGwGaZ8kdV1YdMQyPMgqWwkQZAS5ALEHMVmxvviM13jvF9jKps4iIc9rUzaIKHRneZefsBJERQjZnPpsH1shX2EHpf2mtIpjzRwGthkRnWE6WA7m4rvZVCBS_5me9mQ94jD12tazTKDJhThymVx2NyHpmCHE2esguMusZ5H/w640-h640/8DF2C5C7-5205-43CC-BBF5-AC7E6FF6F215.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kuva Marco Polo 2: Im Auftrag des Khanista.</i></div><br /><p><b>3. Lost Ruins of Arnak</b></p><p>Edelleen kolmossijaa pitävä Arnak maistuu joka kerta. Expedition leaders-lisäosa vain varmisti Arnakin paikan täällä ylhäällä. Toimintojen ketjutus ja resurssien haaliminen ja käyttäminen mahdollisimman riittoisasti luo mielenkiintoisen kokemuksen, josta en kieltäydy koskaan. </p><p><b>2. Dune: Imperium</b></p><p>Dune se vaan porskuttaa täällä kärkisijoilla, ja toisaalta, mihinkä se olisi täältä menossa? En tiedä vaikuttaako pelin sijoitukseen se, että pidän Frank Herbertin Dune-kirjasarjasta, vai ihan vain pelin mekaniikat, mutta Dune: Imperium on yksinkertaisesti lempparipeli, jolle en koskaan sano ei. Peli on tiukka vääntö joka kerta ja pitää minut otteessaan koko pelin ajan. Korteilla ohjatut työläiset ja pakanrakennus kun selkeästi tuntuu olevan minun juttuna. Vahva suositus myös Rise of Ix -lisäosalle.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi10-C2D2wjgu9kLFcgQAZtT_kx9RjAzdrtcVUAE-Ofqltr7dPzvLsm9ETMvowts6p3SCKa00OgMssvq67VM5usucxDgCHiZb8xDAGT6b1V2r3JKUdWHq6GsacOQeo6OeDseYjEHc_tDgyAtl1I3NOSmj6GXvei3WpLXoYwdIvH77Iuomlhmevsqv5/s4032/IMG_4231.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi10-C2D2wjgu9kLFcgQAZtT_kx9RjAzdrtcVUAE-Ofqltr7dPzvLsm9ETMvowts6p3SCKa00OgMssvq67VM5usucxDgCHiZb8xDAGT6b1V2r3JKUdWHq6GsacOQeo6OeDseYjEHc_tDgyAtl1I3NOSmj6GXvei3WpLXoYwdIvH77Iuomlhmevsqv5/w640-h480/IMG_4231.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Paljon hiekkaa.</i></div><br /><p><b>1. Everdell</b></p><p>Aloittaessani tekemään tätä listaa heitin huviksi ilmoille kysymyksen: vieläkö Everdell on minun ykköspelini? Johon mieheni naurahti, että luuletko tosissaan että ei olisi?! Noniin, hän tuntee minut paremmin kuin minä itse, sillä täällä palkintopallilla peli on edelleen. Joku tässä pelissä vaan natsaa. Alussa pelissä tuntuu, ettet saa mitään aikaiseksi, mutta sitten viimeisellä kierroksella kortteja ja työläisiä tulee ovista ja ikkunoista. Korttien ketjuttaminen ja kombottaminen on herkullista ja nyt kun pelin viimeiset lisäosat tupsahtivat vihdoin postista, on minulla peliin pelattavaa vuosiksi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkjPgY4nJOMsR_AfrGBb6PQKkFotYib-Sw8KsMrtKtLFsIuEjxqi437094doAMnQLz6ufNX1n20rKGb3cwiZLW_lzoSs_4UETFHkw0WURIKz6VyAAtrpaReMkqfCM2NgorgA6h1kKSrdW23WnmwIaEKEvSWnLQl-Xop0tATpTucD93Wq9j3QOZDh5b/s4032/280D930A-214D-48FA-9271-B74FA1760616.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkjPgY4nJOMsR_AfrGBb6PQKkFotYib-Sw8KsMrtKtLFsIuEjxqi437094doAMnQLz6ufNX1n20rKGb3cwiZLW_lzoSs_4UETFHkw0WURIKz6VyAAtrpaReMkqfCM2NgorgA6h1kKSrdW23WnmwIaEKEvSWnLQl-Xop0tATpTucD93Wq9j3QOZDh5b/w640-h480/280D930A-214D-48FA-9271-B74FA1760616.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tässä juhlava kuva Potkustartatuista Everdell-herkuista.</i></div><br /><p><br /></p><p>Noniin, johan siinä oli pelejä kerrassaan. Tätä kirjoittaessa iski kyllä paha pelihimo, joten nähdään taas ensi kerralla!</p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-652317429861796582022-10-10T08:25:00.000-07:002022-10-10T08:25:04.468-07:00Seikkailua Keski-Maassa eli mikä on The Lord of the Rings: The Card Game, ja miksi se on taas ajankohtainen.<p> Tietäjät tietää, että olen jonkun asteinen Taru Sormusten Herrasta -fani. Olohuoneeni seinällä on Keski-Maan kartta, ja itse kirjan olen lukenut kolmella eri kielellä. Ei siis varmaan yllätä, että aikoinaan on tullut lätkittyä Nate Frenchin The Lord of the Rings: The Card Gamea (eli LotR-korttipeli tästä edes) kymmeniä kertoja. Yhteenkään muuhun peliin en ole rahojani niin paljoa laittanut, ja oikeastaan en tähänkään niin kovin paljoa. Mutta laatikoita kyseiseen peliin löytyy monia. Peli on jo lähes muinainen, alunperin se ilmestyi 2011. Lautapelivuosissa se on jo lähes fossiili. Joten eipä tavallaan yllätä, että pelistä tehtiin uusi Revised core set tänä vuonna. Pelin pitkäaikaisia faneja toki vähän kismittää, kun eka olet laittanut satoja roposia kyseiseen peliin, ja sitten Fantasy Flight Games menee ja julkaisee pelistä uuden version. <i> </i>Mutta ei hätää, kyseinen uusi edikka on täysin yhteensopiva vanhan kanssa korttitaustoja myöten, joten voit hypätä junaan vanhat matkalaukut mukanasi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGZ-Yyh1z-ZzTEMYIOXbsiJ5WCmIn50hynMS6AIHK2vgf5JMLGTwP_19vVLJy1OST9XEDUbO_VMFwAbr2MPhltA65yKpVg6SklsAvJROJtMrACsGocpWmKMm6ducsqEWB1tJ0vjj_L_6F2EkI34PE0zxDCLjt6ryRULqb_zth55lZV72aa63_nHWJA/s4032/IMG_9191.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGZ-Yyh1z-ZzTEMYIOXbsiJ5WCmIn50hynMS6AIHK2vgf5JMLGTwP_19vVLJy1OST9XEDUbO_VMFwAbr2MPhltA65yKpVg6SklsAvJROJtMrACsGocpWmKMm6ducsqEWB1tJ0vjj_L_6F2EkI34PE0zxDCLjt6ryRULqb_zth55lZV72aa63_nHWJA/w640-h480/IMG_9191.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Uusi tunnelmallinen kansikuva, vaikka pidinkin vanhasta kuvasta enemmän.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p>Miten Revised edition sitten eroaa alkuperäisestä LotR-korttipelistä? Alkuperäinen peli salli pelaamisen enintään kahdella pelaajalla per peruspeli, joten jos halusit pelata esimerkiksi neljällä, tarvitset vähintään kaksi peruspeliä. Revised core set soveltuu suoraan 1-4 pelaajalle, toki on sitten kalliimpi, kun pelivärmeet pitää olla kaikille pelaajille. Tämän lisäksi pelissä on nyt mukana kampanjamoodi suoraan laatikosta, kun ennen se sisälsi vain irralliset seikkailut. Itse kortit eivät ole muuttuneet, muuten kuin mukaan on tullut boon ja burden -kortteja, jotka seuraavat pelaajaa skenaariosta toiseen. Kaikki vanhat kortit ovat siis täysin toimivat edelleen, joten ei ole maailman loppu jos et uutta peruspeliä hanki. Koska miksi toisaalta ostaisit 95% samasta sisällöstä uudelleen?</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNNviWYZ02IcQPs8K-ogclXUSRQmyaWQksxb91O33Efquy8TNx5Kvo3r5t-GcL0mSiBpIWH6UXVtg8bD26c6kYvIHmFPVgvm7K2c8ILoV_9_7HkVX6Ve9Ir9n3CkMrl7JON1ioPYGfx_r9luRzZKhrR1grHmKD9kqzHMihZxcI0MuDcd4UimsVU_Jz/s4032/IMG_9301.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNNviWYZ02IcQPs8K-ogclXUSRQmyaWQksxb91O33Efquy8TNx5Kvo3r5t-GcL0mSiBpIWH6UXVtg8bD26c6kYvIHmFPVgvm7K2c8ILoV_9_7HkVX6Ve9Ir9n3CkMrl7JON1ioPYGfx_r9luRzZKhrR1grHmKD9kqzHMihZxcI0MuDcd4UimsVU_Jz/w640-h480/IMG_9301.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Anduinin varrella löytyy erilaisia paikkoja, kuten tämä suomaa, jota tutkia.</i></div><i><br /></i><p>Pelin <i>living card game -</i>rakenne on myös muuttunut. Ennen ostettiin aina yksi isompi deluxe-lisäosa, ja sitten sen perään kuusi adventure packiä, jotka olivat parin skenaarion minilisäreitä. Nyt peliin voit ostaa pieniä valmiita teemoitettua aloituspakkoja, jos olet vasta tutustumassa peliin, etkä heti halua hypätä pakanrakennukseen( lisää siitä hieman myöhemmin), sekä sitten isompia lisäosasettejä, joihin on kerätty aina yksi adventure packien sykli yhteen. Nämä tosin näyttää myös olevan jaettu kahteen, eli yhdessä on kaikki skenaariokohtaiset kortit ja toisessa sitten pelaajakohtaiset kortit. </p><p>Muut komponentit paketissa on myös hieman saanut muodonmuutosta, eli pelaajien uhkasäätimet ovat paaaaljon pienemmät kuin aikaisemmin. Jopa hieman liian pienet omasta mielestä. Positiivisena muutoksena taas kaikkia pikkutokeneita löytyy nyt 1:n, 3:n ja 5:n vahvuisina. Tämä on ihan kätevää, varsinkin jos pelataan useammalla pelaajalla. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_DpQ0k-3mtjQq_FaezCtDvPt4qbqei6SfFBYAdoQd_TCFlvB7QRQFoBklwJurtorRGolNJkRGJcoq1vA8-GLkq-Iln2TF0JV9qwRycf4IKUUdZuOL2UdFLfs_9YaJDyynX1jjaLCDfDk_hTSX25PvDJZXY0vZc2reNbpiEu8d8kUaXEUkq2eN_tTm/s4032/IMG_9296.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_DpQ0k-3mtjQq_FaezCtDvPt4qbqei6SfFBYAdoQd_TCFlvB7QRQFoBklwJurtorRGolNJkRGJcoq1vA8-GLkq-Iln2TF0JV9qwRycf4IKUUdZuOL2UdFLfs_9YaJDyynX1jjaLCDfDk_hTSX25PvDJZXY0vZc2reNbpiEu8d8kUaXEUkq2eN_tTm/w640-h480/IMG_9296.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Revised core setin kortit ovat täysin yhtenevät vanhan painoksen korttien kanssa.</i></div><br /><p>Miten itse peliä sitten pelataan, saatat kysyä? Pelaajat ottavat Keski-Maan asukkaiden roolit ja lähtevät yhteistyössä suorittamaan erilaisia tehtäviä ja seikkailuja Tolkienin maailmassa. Skenaariosta riippuen pelaajat voivat joutua pelastamaan hahmoja, taistelemaan Sauronin joukkoja vastaan tai vaikka tunkeutumaan syvälle Mordorin pimeyksiin. Jos tämä kuulostaa tylsältä, niin peli ei luultavasti ole sinulle. Pelissä kohdataan niin hämähäkkejä kuin örkkejä, ja Synkmetsä ja Anduinin joki tulee tutuiksi. Kukin pelaaja ottaa ohjattavakseen (yleensä) kolme sankaria ja peli lähtee etenemään kortteja pelaten, vuoroin omista käsistä ja Sauronin pakasta. Pelaajan pitää aina valita, lähettääkö hän sankarinsa suorittamaan päätehtävää, vai jättääkö hän hahmojaan taistelemaan, sillä yleensä hahmot eivät voi suorittaa molempia peräkkäin, he nimittäin väsyvät aina toiminnon tehtyään. Toki poikkeuksiakin on, sillä jotkut hahmokortit omaavat eri ominaisuuksia sääntöjä rikkomaan. Yllättäviltä tilanteilta ei voi välttyä, sillä Sauronin korteista paljastuu välillä todella inhottavia kortteja, ja epätoivo on joskus todellinen. Peli joko voitetaan selviytymällä skenaarion vaatimuksista, tai se hävitään, jos kaikki pelaajat tippuvat pelistä, joko menettämällä kaikki hahmonsa tai uhkasäätimen edetessä 50:een. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgakOzJBgE-NzsTOCABcJfwCrig4Awy5ZSRvECDDZcGFl-DUN71EjBv_G7Tx7kMisuzMofXycCgwAxpyjXR-wWKo2CSol70YCLlbykULC6ImxIvr9nYE-59myk5VrU8HFJL17vz4H1uvRY2bXW0NxKxTu64cJ63E_IzUpYnHOCa6xNywS79cscPpX80/s4032/IMG_9244.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgakOzJBgE-NzsTOCABcJfwCrig4Awy5ZSRvECDDZcGFl-DUN71EjBv_G7Tx7kMisuzMofXycCgwAxpyjXR-wWKo2CSol70YCLlbykULC6ImxIvr9nYE-59myk5VrU8HFJL17vz4H1uvRY2bXW0NxKxTu64cJ63E_IzUpYnHOCa6xNywS79cscPpX80/w480-h640/IMG_9244.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Uusi ja vanha uhkasäädin vierekkäin.</i></div><br /><p>Pelissä onkin paljon termejä, jotka on hyvä muistaa. Kuten esimerkiksi mitä tarkoittaa ranged, surge tai sentinel. Pelaajien kortit ovat pääpiirteittäin jaettu neljään ryhmään: tactics, spirit, lore ja leadership. Nämä vaikuttavat esimerkiksi siihen, mitä resursseja sinulla on käytettävissä korttien ostamiseen pelin aikana. Tästä päästäänkin sitten itse pakanrakennukseen, joka on iso osa pelivalmisteluja. Valmiilla pakoilla pääsee alkuun, mutta jos haluaa todella sukeltaa peliin sisälle, on omien pakkojen valmistelu, ja toisaalta koeajaminen, iso ja aikaavievä osa. LotR-korttipeli onkin elämäntapapeli, joka helposti imee pelaajan syövereihinsä, ja muille peleille ei jää niin paljoa aikaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyqjKPg67dt0MJoNkUgPl0AyvZXzTrFETcQXphwitzppv8faIKckBDCUWRLSr7PGydN6ZqkH2lGDHFDxCWBzWCmqM4QNLgDkc9zrnu4oMG8Nx5KCVHgbUcjGOdcMCAcndwCqVFIPc4mgWpod36Kjv_xRzLADe8bNn0WtrCS7a97FQm7dosvy7xGdod/s4032/IMG_9299.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyqjKPg67dt0MJoNkUgPl0AyvZXzTrFETcQXphwitzppv8faIKckBDCUWRLSr7PGydN6ZqkH2lGDHFDxCWBzWCmqM4QNLgDkc9zrnu4oMG8Nx5KCVHgbUcjGOdcMCAcndwCqVFIPc4mgWpod36Kjv_xRzLADe8bNn0WtrCS7a97FQm7dosvy7xGdod/w480-h640/IMG_9299.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tähän vartijaan ei minulla juuri nyt ole tarpeeksi resursseja saman värin hahmolta.</i></div><br /><p>Tässäpä ehkä syy, miksi peli aikoinaan muutaman vuoden jälkeen jäi itsellä kaappiin pölyyntymään. Jatkuvien uusien adventure packien ostaminen alkoi käydä uuvuttavaksi, ja mieli pelata muutakin oli kuitenkin kova. Ja sitten kun olin jäänyt pari sykliä lisäosissa jälkeen, lopetin pelin keräämisen. Nyt kun Asmodeelta kysyivät haluanko arvostelukappaleen uudesta core setistä, ajattelin hetken tulleen palata taas pelin pariin. Uusi julkaisumenetelmä tuntuu sopeutuvaisemmalta erilaisiin pelaajatyyppeihin, ja varsinkin nuo teemoitetut aloituspakat tuntuvat hyvältä idealta, jos haluaa päästä uutena pelaajana peliin sisään. Sanoisin pelin olevan nyt toisaalta aloittelijaystävällisempi, mutta toisaalta se tukee myös hard core pelaajia, jotka todella haluavat sukeltaa syvään päätyyn. Mikään edullinen ratkaisu tämä uusi malli ei kyllä sitten ole, sillä isommat paketit = kerralla isompi hinta. Mutta kyllä siinäkin rahaa sai palamaan, kun ostit aina parin kuukauden välein uuden adventure packin. Ja ihan täydellinen ratkaisu ei tämä uusi core set toisaalta ole, sillä jos vakituisesti pelaa neljällä, on toisen Revised core setin tai ainakin starter deckien osto edessä, sillä peruspelissä ei ihan riitä kortit neljän hengen luovaan pakanrakentamiseen. Peli kyllä on omasta mielestä ehkä paras kahdella, vaikka olen eniten pelannut neljällä. On kyllä kiva, että peliin on puhallettu uutta elämää ja kenties sen kautta se saa vielä monta vuotta julkaisuaikaa. Jää nyt tosin nähtäväksi, kuinka paljon lopulta julkaistaan uudelleen vanhaa materiaalia( esim tuleva Angmar Awakened -lisäosa on aikaisemmin julkaistu Lost Realm deluxe-lisäosa ja sen Angmar awakened-sykli) ja kuinka paljon saamme uutta tavaraa. Todella toivon, että peliin julkaistaan uutta, jotta vanhatkin pelaajat pysyvät messissä, mutta toki uudelleen julkaistut, jo painoksen loppuun myyneet lisäosat ovat tervetulleita. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4SA4bN6Ncnf5CEVuRK_GHDWKVEUMBaHFoUxp3PEbntJCB8ZEctSTbte_IIdW0jV2xr0UriaD1pT9kwzAtZMT265ZekSxQfdE-RHjqZfmu_5JpFPBm2nX5ZTvE4wCtJ8zJp26MCGBuJVfTWYtDM0SQve8f-28e_6I1j3ct6MeIB_xClTbVDoDFNvkR/s4032/IMG_9294.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4SA4bN6Ncnf5CEVuRK_GHDWKVEUMBaHFoUxp3PEbntJCB8ZEctSTbte_IIdW0jV2xr0UriaD1pT9kwzAtZMT265ZekSxQfdE-RHjqZfmu_5JpFPBm2nX5ZTvE4wCtJ8zJp26MCGBuJVfTWYtDM0SQve8f-28e_6I1j3ct6MeIB_xClTbVDoDFNvkR/w480-h640/IMG_9294.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Glóin valmistautumassa taisteluun örkkejä vas<i>taan.</i></div><br /><p>Itse peli on haastava, temaattinen ja viihdyttävä. Pähkäilyt siitä, millä hahmolla mennään päätehtävää ja millä taistellaan, sekä ihan pelattavien korttien valitseminen pelin aikana kädestä on mielenkiintoista. Ajoitus on välillä riistävän tärkeässä roolissa. Jotkut skenaariot ovat todella vaikeita, ja FFG on julkaissut ainakin vanhan peruspelin aikana ns. painajaissettejä, joista löytyy vielä vaikeammat versiot jo julkaistuista seikkailuista. Haastetta ja tekemistä siis löytyy. Myös vaihtelevuus pelissä on hyvä, ja pakkaansa joutuukin muokkaamaan ja välillä tekemään ihan uusia pakkoja, jotka pärjäävät vaihtuvien tehtävien haasteista paremmin. Tolkienin teksteistä tutut hahmot vilahtelevat korteissa, ja mukana on myös harvinaisempia kavereita, joita saa peliin mukaan. Revised core set on maistiainen tulevasta, joka toistaiseksi on ihan positiiviselta vaikuttava. Jään seuraamaan miten pelin julkaisut kehittyvät. Vanhan version kansikuva oli mielestäni kivempi, jos nyt saa pinnallisista asioista valittaa. Muuten peli on sitä vanhaa tuttua. </p><p><i>The Lord of the Rings: The Card Game Revised core set on saatu arvostelukappaleena Asmodee Nordicsilta. Alkuperäinen peruspeli, johon arvostelussa viittaan on omani.</i></p><p><br /></p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-39787306256862114772022-06-01T03:12:00.000-07:002022-06-01T03:12:22.255-07:007 Wonders Architects - Ihmeiden rakentelua koko perheelle?<p> Kun Asmodeelta kysyttiin, olisinko kiinnostunut arvostelukappaleesta Antoine Bauzan 7 Wonders Architectsista, niin kyllähän siihen oli vastattava myönteisesti. Sarjan muiden osien vakiokuluttajana olin toki etäisesti kiinnostunut myös Architectsista, mutta varauksella, sillä tiesin jo kuvien perusteella pelin olevan suunnattu jollekulle muulle kuin minulle. Nimittäin 7W Architects on selkeästi suunnattu perheille ja sarjan kevyin peli, heittämällä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW0NNKMWTMUipf6f_cGNNMqPu86S2cAa7N1ouMFh1hfvPP3gYVRGPj7D5e1lw-RNaZl9xUTT9UHBoFBtjmDlH3WNjqiEdj1gX_P5Y9eIdUXriAGbaXdnGf3qq5ylIbKQH2zsOB2hL2EyDqWEkgb3JVm5ETiviRZYvuzTagbrssI_8GDq99T2NsiXzI/s4032/IMG_8079.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW0NNKMWTMUipf6f_cGNNMqPu86S2cAa7N1ouMFh1hfvPP3gYVRGPj7D5e1lw-RNaZl9xUTT9UHBoFBtjmDlH3WNjqiEdj1gX_P5Y9eIdUXriAGbaXdnGf3qq5ylIbKQH2zsOB2hL2EyDqWEkgb3JVm5ETiviRZYvuzTagbrssI_8GDq99T2NsiXzI/w480-h640/IMG_8079.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Näyttävän kokoinen laatikko.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Kuriinin kuljetettua paketin noutopisteeseen, kipaisin hakemaan pientä pakettia ja hämmenyin, </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">kun minulle ojenettiin yllättävän iso laatikko. Hetken jo pohdin, onko minulle annettu väärä paketti, mutta kyllä siinä minun nimeni oli päällä. Avattuani paketin heti parkkipaikalla, häkellyin lisää, </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">sillä 7W Architectsin pelilaatikko on kuin onkin paljon isompi, kuin mitä osasin odottaa. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Ja siihen on toki selityskin. Nimittäin laatikon sisältä löytyy seitsemän kannellista pelitarjotinta, kullekin pelaajalle siis oma. Tämän sisältä löytyy pelaajan oma pakka ja ihmeen osat, </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">joita siis pelin aikana rakennetaan. Lisäksi on myös yksi tarjotin yleiselle pakalle ja pelimerkeille, </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">joita tarvitaan pelin aikana. Pelin setupointi, eli esiin levittäminen on siis todella helppoa, siihen menee ehkä noin minuutti. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLnwSvT8ZclESqwY1owkggDi3bINVfqUjIeguWHdRIjPoX1tXqr8NbTXaHFRPBoCTNkjihbI1wrDKPTHsAa7noGzV0c_MeBpcp8RJiClqLGgRbm1stnIG9aWNG8NHxcBnlaZeN9cgFvmyN8CVgFvQNWO4-lEFhHzwjcKT4oCOmTvsWX77HjW1NybPc/s4032/IMG_8081.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLnwSvT8ZclESqwY1owkggDi3bINVfqUjIeguWHdRIjPoX1tXqr8NbTXaHFRPBoCTNkjihbI1wrDKPTHsAa7noGzV0c_MeBpcp8RJiClqLGgRbm1stnIG9aWNG8NHxcBnlaZeN9cgFvmyN8CVgFvQNWO4-lEFhHzwjcKT4oCOmTvsWX77HjW1NybPc/w640-h480/IMG_8081.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kaikki pelin komponentit yhdessä kuvassa.</i></div><span style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div>Toiseksi huomioni herätti se, että kuvitus on selkeästi sarjakuvamaisempi kuin aikaisempien Seitsemän ihmeen -pelien Miguel Coimbran historialliset kuvat. Tällä kertaa kuvituksen on loihtinut Etienne Hebinger, joka on toki auttanut jonkun verran myös 7 Wondersin peruspelin kuvituksessa, mutta itselle on jäänyt hieman epäselväksi, että kuinka paljon. Jo tämä kuvituksen muutos antaa selkeän vinkin siitä, kenelle peli on suunnattu. Silti, pidän kyllä tätäkin kuvitusta kauniina, vaikkakin paljon yksinkertaisempana. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0evIg5EcZed2mJFkkD6CfuDWmLPpOYAvbWhKKsLDWZhO1EZRkMGO2R8_dc4poVrAJb4-JGMcreIKZCB49SDVBJX1S8Q5tKsIfRvvnKV-LfJLr6bF5s_N1kYHAHB1ODWfm7eszDxgFMmhY_RoYoe0uc7QgSLRp-S8x70tJRVvGjJ186ze6DnR3PaQ0/s4032/IMG_8087.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0evIg5EcZed2mJFkkD6CfuDWmLPpOYAvbWhKKsLDWZhO1EZRkMGO2R8_dc4poVrAJb4-JGMcreIKZCB49SDVBJX1S8Q5tKsIfRvvnKV-LfJLr6bF5s_N1kYHAHB1ODWfm7eszDxgFMmhY_RoYoe0uc7QgSLRp-S8x70tJRVvGjJ186ze6DnR3PaQ0/w480-h640/IMG_8087.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Harmaat kortit tuovat pelaajalle tärkeitä resursseja.</i></div><p>Itse peli soljuu erittäin yksinkertaisella kaavalla. Vuorollasi otat kortin joko pöydän keskellä olevasta yleisestä pakasta, tai sinun oikealla tai vasemmalla puolella olevasta pakasta. Nimittäin pelaajien omat pakat laitetaan aina kahden pelaajan väliin. Nämä pelaajat ovat myös he, keiden kanssa olet sotajalalla, ihan niin kuin alkuperäisessäkin 7 Wondersisssa. Peli päättyy siihen, kun joku pelaajista on saanut valmistettua oman ihmeensä keräämällä harmaita resurssikortteja ja/tai keltaisia rahakortteja, jotka ovat jokereita. Muita kortteja on toki tutut siniset kulttuurikortit, jotka tuovat pisteitä, vihreät tiedekortit, joita keräämällä voi saada pyöreitä teknologiamerkkejä, sekä punaiset sotakortit. Sota toimii pelissä kuitenkin hieman eri lailla, sillä pelissä ei pelata tuttua kolmea aikakautta, vaan pöydän keskelle asetetaan pelaajamäärästä riippuva määrä sotamerkkejä, joita käännetään esiin aina kun joku pelaa sotakortin, jossa on torven kuva. Kun kaikki sotamerkit on käännetty, pelaajat vertaavat omaa armeijaansa viereisiin pelaajiin, ja saa kolmen pisteen merkkejä sen mukaan. Sitten peli jatkuu normaalisti. Tämä oli ihan kiva uudistus, eikä katko peliä juurikaan, kun ei tarvitse sekoittaa ja jakaa uutta pakkaa, niin kuin perusversiossa. Jokaisella pelaajalla on omaan ihmeeseensä liittyvä erikoisvoima, jonka saa käyttöön muutamien ihmeen osien valmistuttua. Nämä ovat yleisesti ottaen hyvin yksinkertaisia, esimerkiksi ota ylimääräinen kortti viereisestä pakasta tai valitse yksi teknologiamerkki.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsb91cECGCx76tQuMDSUED0etokCwS_18WgC873s8FDNwf58QR64183miRC0COKLhJFJOCNcl7wTwxkR8STChESbaLBB83_0BTrgRsKd9xwZ8HHMmlvkqBiCfHBnvrYtkd_UX4uwqZ_EK6bp-uv3xnyDtxA17LwB8z1NxJIPvkY-IhAtStFTTRE5cm/s4032/IMG_8088.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsb91cECGCx76tQuMDSUED0etokCwS_18WgC873s8FDNwf58QR64183miRC0COKLhJFJOCNcl7wTwxkR8STChESbaLBB83_0BTrgRsKd9xwZ8HHMmlvkqBiCfHBnvrYtkd_UX4uwqZ_EK6bp-uv3xnyDtxA17LwB8z1NxJIPvkY-IhAtStFTTRE5cm/w480-h640/IMG_8088.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Halikarnassos on melkein valmis.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Selkein ero alkuperäiseen 7 Wondersiin on toki kortinvärväyksen puuttuminen pelistä kokonaan. Vuorollasi otat aina yhden kortin kolmesta vaihtoehdosta, mutta mitään pelaajien kesken pyöritettävää pakkaa ei pelissä ole. Pelaajien välissä olevat pakat ovat kuvapuoli ylöspäin, ja keskellä oleva pakka kuvapuoli alaspäin. Nostamalla pelaajien välisistä pakoista, kaikki saavat nähdä mitä sieltä </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">tulee seuraavaksi tarjolle, joten tässä on riski antaa toiselle paljon parempi kortti, mutta nostamalla sokkona on taas omat riskit saada tarpeeton kortti itselle. Joissakin sinisissä korteissa on kissan kuva, jonka pelaamalla saat kissamerkin itsellesi, joka on pelin lopussa kahden pisteen arvoinen, </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">mutta mikä vielä tärkeämpää, antaa se sinun katsoa pöydän keskellä olevan pakan päällimmäisen kortin vuorosi alussa, ennen kuin valitset minkä kortin otat. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Kun yksi pelaajista on saanut ihmeensä rakennettua, peli päättyy ja lasketaan pisteet. Eli vaikka saisit ensimmäisenä ihmeesi rakennettua, ei se kuitenkaan automaattisesti suo sinulle voittoa. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWVqYR18ppKGCf0SnrM2i9i-wR9aSbxFoC-4pbK-vri2TGvMja14SScRTwUjg7ZPGfGDcY0J81sR6H2WAIbNRmZOKGMzAyUnFR-D3ULn9dcoj9QWP3rR3M4gOaw8f42v3Dro-TtnzmcpkmXttWXlNcdOI8YcpRUW8yFby7tOXJpXcE-LztRJucxVoM/s4032/IMG_8084.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWVqYR18ppKGCf0SnrM2i9i-wR9aSbxFoC-4pbK-vri2TGvMja14SScRTwUjg7ZPGfGDcY0J81sR6H2WAIbNRmZOKGMzAyUnFR-D3ULn9dcoj9QWP3rR3M4gOaw8f42v3Dro-TtnzmcpkmXttWXlNcdOI8YcpRUW8yFby7tOXJpXcE-LztRJucxVoM/w640-h480/IMG_8084.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kissapatsas ylväänä taustalla.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">7 Wonders Architects on toimiva peli. Peliharrastajalle peli on täysi filleri, jonka pelaa vartissa. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Perheille kuitenkin peli sopii loistavasti ensiaskeleena kohti 7 Wondersin peruspeliä, joka on symboleineen hieman monimutkaisempi kokemus. Pelin tuotanto on ollut jopa melkein överin hienoa, sillä pelitarjottimet ja muutkin komponentit ovat loppuun asti mietittyjä ja hienoja. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Ja oikeasti nopeuttavat pelin esiin ottamista huomattavasti. Kolikon kääntöpuolena on, että pelin hinta on siinä neljänkympin hujakoilla, mikä on ehkä filleripelistä hieman paljon omasta mielestä, </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">ja pelin laatikko on melko kookas. Toki on muistettava, että peli skaalautuu loistavasti kahdesta seitsemään pelaajaan, ja sen opettaa oikeasti kahdessa minuutissa. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8Qlz9hhmWHtY5fmkKmfh_2u5cLWsvVnveK2AhM_6-7g4RO4ASwvJNJNA8w2rhwCMSf0yRcSUWYJDj-Rw9bp5jJkqJ4zBmaOHVzR0u3Ghwj0PFDyDpD3XOnwkVczaOyqVG1R3m-5WzqlmP9PnQ5HJ1Aow-QUWL5MDdSu9zjS0yOCpGKF9cCezwq_Eo/s4032/IMG_8089.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8Qlz9hhmWHtY5fmkKmfh_2u5cLWsvVnveK2AhM_6-7g4RO4ASwvJNJNA8w2rhwCMSf0yRcSUWYJDj-Rw9bp5jJkqJ4zBmaOHVzR0u3Ghwj0PFDyDpD3XOnwkVczaOyqVG1R3m-5WzqlmP9PnQ5HJ1Aow-QUWL5MDdSu9zjS0yOCpGKF9cCezwq_Eo/w480-h640/IMG_8089.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pelin jälkeen jokainen pelaaja saa komponenttinsa kätevästi takaisin pelitarjottimeen.</i></div><br /><span style="text-align: left;"><br /></span></div><p style="text-align: left;">Kenelle peliä siis voisin suositella? Perheille, joille alkuperäinen 7 Wonders on vielä liikaa, sekä niille, jotka kaipaavat hyvin skaalautuvaa nopeasti esiin otettavaa filleriä. Alkuperäisen 7 Wondersin faneille peliä on kuitenkin hankala suositella, sillä peli ei heille luultavasti tarjoa kovin paljoa vertailussa. Mainittakoon tähän loppuun, että esimerkiksi mieheni kyllä tykästyi peliin, eikä kokenut sen keveyttä pahaksi asiaksi. Peli löytyy myös Board Game Arenasta, jos haluat tutustua siihen ennen mahdollista ostopäätöstä. Pelin säännöt ovat niin helpot, että uskon peliin pääsevän sisään siellä, vaikkei peli olisi entuudestaan tuttu. </p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-43216074894015966692022-04-01T02:52:00.000-07:002022-04-01T02:52:06.255-07:00Talviunet ohitse, nyt on aika kevään ja pelaamisen!<p> Hommahan on nyt niin, kuulkaas, että tämä viiden kuukauden pimeä jakso Noppapottilandiassa, jota kutsumme tästedes nimellä Pahoinvoinnin talvi -22, saa nyt luvan olla ohitse. Siirrymme nauttimaan keväästä, lautapelaamisesta, energiasta ja hyvästä ruuasta. Tai näin olen nyt joka tapauksessa päättänyt. </p><p>Kulunut talvi meni todellakin sängyn pohjalla ja pelejä ei juuri päätynyt pöydälle kuin harvakseltaan, mutta olen nyt yrittänyt kyllä korjata asiaa tässä muutamina viikkoina. Arvostelupinossa on myös muutama peli odottamassa, joten niitäkin pitäis tehdä. Kevään yksi kohokohta oli toki Pöydällä Digital 2022, jossa olin mukana Lautakunnan toistaiseksi viimeisessä jaksossa. Kiitos mukana olleille ja kaikille näinä vuosina meitä seuranneille. Ehkä meistä kuullaan vielä, who knows? Toki minua kuulee edelleen äänessä <a href="https://www.youtube.com/channel/UCGD7eCqJZkU39swKfM0vT8Q" target="_blank">Miiran ja Annikan Hyvin draftatuissa korteissa</a>, mikäli niin haluaa.</p><p>Kirjastosta lainattu Furnace käväisi nopeasti meillä pöydällä. Tuo peli nyt ei ehkä kahdella ollut se paras kokemus, mutta pidin kyllä pääpiirteittäin. Furnace on koneistonrakennusta 1800-luvun teollisuusteemalla, jossa on myös erinomainen huutokauppaamismekaniikka. Mieheni ei nyt ihan kauheasti tälle lämmennyt, joten peli vain käväisi meillä kääntymässä. Mutta yleisesti voi varmaan todeta, että jos pitää koneistonrakentelusta, kannattaa Furnacea kyllä kokeilla. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgskByZTi4uG01IHAHmT5_uYmgjVlnZ2sV50oiAlZqhs3gMS584cFrDy9tvSdFM77aWtwUjtY5u9RGebEobZYzuAW-qLgGFxBgjKohM_mn2ggGUSswDyPG0UHfAqr1yZXvzUd-dBLBb4ipMrg9eEM-vccl1XtOzyJYY9Op6YPpJxC2SmBIhV0YQ1Xs3/s4032/IMG_7587.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgskByZTi4uG01IHAHmT5_uYmgjVlnZ2sV50oiAlZqhs3gMS584cFrDy9tvSdFM77aWtwUjtY5u9RGebEobZYzuAW-qLgGFxBgjKohM_mn2ggGUSswDyPG0UHfAqr1yZXvzUd-dBLBb4ipMrg9eEM-vccl1XtOzyJYY9Op6YPpJxC2SmBIhV0YQ1Xs3/w640-h480/IMG_7587.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Furnacen selkeä kuvitus helpottaa koneistonrakennusta. </i></div><br /><p>Toinen kirjastolaina, josta itse ainakin pidin todella paljon, oli Friedemann Friesen Faiyum, joka tuntui hieman Power Gridin ja Concordian lapselta. Tätä haluaisin kyllä pelata lisää, sillä varsinkin tuo Concordiasta tuttu korttimekaniikka on lähellä sydäntäni. Mutta taas tässä kävi niin, että mieheni ei lämmennyt pelin teemalle, joten taitaapi lähteä takaisin kirjastoon tämäkin. Itse pidin PG:stä lainatun korttien myyntirivin ja Concordian pakanrakennusmekaniikan yhdistelmästä. Mikään kaunotar Faiyum ei ole, mutta kuitenkin sen pelilauta on selkeä ja siksikin oikein toimiva. Mieheni hieman valitti pelin pituutta, mutta väitän pelin nopeutuvan huomattavasti, kun kortit tulevat tutummiksi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG-q2vaiCOumb-5ognCms19IsCcSxAt6i35FpwqINs3afG2wFXxJx-bkPCmeEmK4MoFqhoSamhSvE1g5ghQCRJegI7xr5oELsuES2yWnVPFTy4fB2htO8w_Ds2gOvw3nqfLt7dWdzpwGsh19vJSm0VV6YbeeCiPlBn_1dB2b8TIX1A_t78keTLDo_S/s4032/IMG_7666.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG-q2vaiCOumb-5ognCms19IsCcSxAt6i35FpwqINs3afG2wFXxJx-bkPCmeEmK4MoFqhoSamhSvE1g5ghQCRJegI7xr5oELsuES2yWnVPFTy4fB2htO8w_Ds2gOvw3nqfLt7dWdzpwGsh19vJSm0VV6YbeeCiPlBn_1dB2b8TIX1A_t78keTLDo_S/w480-h640/IMG_7666.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Alkupään kortteja, ei nyt kovin kummoisia, mutta tästä suunta on vain ylös.</i></div><br /><p>Pelasimme läpi myös Exit: Idän pikajunan arvoituksen, josta en nyt toki voi paljoa kertoa, muuta kuin että pidimme kyllä tästä enemmän kuin jostain muista sarjan peleistä. Vaikeustaso oli kivan vaativa, ja saatiin pohtia juttuja koko rahan edestä, kuitenkin niin, ettei tullut pään seinään takomisia kertaakaan. Ollaan pelailtu näitä Exitejä aina silloin tällöin, kun ollaan saatu lapset mummolaan hoitoon ja vietetään date nightia. Kaikista ei olla pidetty, mutta Idän pikajuna oli kyllä hyvä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeKCS3zYM5aZMG5rWH_yWOpvaJ5IgHEztMGSKx5dgAR-cqzO61bVmVy7LOOJa2BnGYNCZwbGY3nfpVKy8nvo3c8WN9qJJh8vDpijfQ7f4LJoxZqLrGR4Obsna15THaisiF4SGUXnsqZNmzzP0YXjBX6oKOTNIKr7Qpsri4_wzFPbk6FkVOhN0M1VXy/s4032/IMG_7528.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeKCS3zYM5aZMG5rWH_yWOpvaJ5IgHEztMGSKx5dgAR-cqzO61bVmVy7LOOJa2BnGYNCZwbGY3nfpVKy8nvo3c8WN9qJJh8vDpijfQ7f4LJoxZqLrGR4Obsna15THaisiF4SGUXnsqZNmzzP0YXjBX6oKOTNIKr7Qpsri4_wzFPbk6FkVOhN0M1VXy/w480-h640/IMG_7528.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tämän enempää en viitsi näyttää, ettei tule spoilereita.</i></div><br /><p>Lasten kanssa ollaan myös pelailtu kaikkea kivaa. Meidän nelivuotiaan suosikki on ollut kirjastosta bongattu Dragomino, joka luultavasti päätyy omaan hyllyynkin jossain kohtaa, sekä hänen joululahjaksi saama Vampyyrijuhlat. Kivointa on ollut huomata, että kolmevuotias pikkuvelikin on ruvennut osoittamaan pitkäjänteisyyttä sen verran, että hänet on voinut ottaa peleihin jo mukaan. Veljekset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, ja tätä nuorempaa herraa kun ei pelit ole juuri kiinnostaneet. Isoveljensä taas aloitti pelaamisen jo kaksivuotiaana. Anoppi myös osti mummolaan Ticket to Ride: First journey:n, jota myös pääsimme kokeilemaan jo kerran. Olen tätä Lukan kanssa pelannut tabletilla, mutta näköjään fyysisen pelin kanssa olikin vielä vähän haasteita, lähinnä kaupunkien bongaamisessa kartalta. Tätä harjoittelemme nyt varmaan kevään aikana, ettei sormi menisi joka kerta suuhun.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjKTzWlua2ORs_nyp8k0-APxoyHHGeqxSvVVHMngzblNK2vcjUesNlffHXLp5y6pH64Hsu6FuX7Qg4pogbgZnXdAmqEF0XMfFQicqhPCS-DiYA4rZFCtanWYQi0KkgQP0ZYyD4HFq7RuSTTi01Oxf_Y_wEQZ4A0QjU8nF8SItSkGQBfmfmQAwcG8pd/s4032/IMG_7672.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjKTzWlua2ORs_nyp8k0-APxoyHHGeqxSvVVHMngzblNK2vcjUesNlffHXLp5y6pH64Hsu6FuX7Qg4pogbgZnXdAmqEF0XMfFQicqhPCS-DiYA4rZFCtanWYQi0KkgQP0ZYyD4HFq7RuSTTi01Oxf_Y_wEQZ4A0QjU8nF8SItSkGQBfmfmQAwcG8pd/w480-h640/IMG_7672.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Nyt taitaa ajatus karata.</i></div><br /><p>Kaivoin myös vanhan tutun Dominionin naftaliinista. Edellisestä pelikerrasta taisi olla kolme vuotta, joten oli aikakin. Vähän oli hakusessa, että mistä korteista tykätään, joten mentiin jollain valmiilla Valtakunta+Rajaseudut -setillä. Domppaa on tullut pelailtua vuosien varrella kohtalaisesti, joten muutaman vuoden tauko ei ollut sääntöjä karkottanut mielestä. Tähän toivoisin kyllä hyvää äppiä, sen edellisen lopetettua toimintansa. En siitä Dominion onlinesta niin välitä, vaan pelaisin mieluummin ihan kunnon äpillä. Mieheni kyllä lupasi, että ruvetaan nyt pelaamaan enemmän päivisinkin, kun lapset katsoo vaikka Pikku Kakkosta. Olen itse tämän raskauden myötä ollut iltaisin niin väsynyt, että pelejä on ollut todella hankala saada pöydälle, ja mieheni taas ei lasten valveilla ollessa ole tykännyt pelata. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh8n8IJ_snc0Hl3SI_hSHKIPuFAEJ38wpk9JJHd7xh7m6vrXoNKbEcn8PharLemFzkIyj_I76-m9K3MTAroPObzwDMQBDSL1oQZBvtjMvdPkl4xj-SBQAZI9K-OJ7YyyUeXp0lg3G2S6TwoRTh-811RAY1kyFnqiJSYW_Lr2YoLW2X1Zyj0rh6oH9A/s4032/IMG_7685.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh8n8IJ_snc0Hl3SI_hSHKIPuFAEJ38wpk9JJHd7xh7m6vrXoNKbEcn8PharLemFzkIyj_I76-m9K3MTAroPObzwDMQBDSL1oQZBvtjMvdPkl4xj-SBQAZI9K-OJ7YyyUeXp0lg3G2S6TwoRTh-811RAY1kyFnqiJSYW_Lr2YoLW2X1Zyj0rh6oH9A/w480-h640/IMG_7685.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ikean Snudda pääsi taas pöydälle, kun pelataan korttipeliä.</i></div><p>Sukulaisten luona kyläillessä on tullut myös pelailtua muutamaan otteeseen Maijun Parksia. Mullahan oli tämä joskus kirjastosta lainassa, mutta se jäi sitten pelaamatta. Maiju keräilee luontoaiheisia pelejä, joten ei yllätä hänen hankkineen Parksin. Parksissa vieraillaan kansallispuistoissa, keräilemällä resursseja kujajuoksu-tyyppiselllä pelilaudalla. Kullakin pelaajalla on kaksi vaeltajaa, jotka voivat liikkua aina vain eteenpäin. Rata käydään pelin aikana neljä kertaa läpi, ja lopussa lasketaan pisteet henkilökohtaisista bonuskorteista ja käydyistä kansallispuistokorteista. Erittäin simppeli, kaunis ja helposti opittu peli. On sopinut jopa minun väsyneille aivoille. Maijulla on siihen myös se ensimmäinen lisäosa, jota ei nyt keretty vielä pöydätä, mutta se vaikutti tosi helpolta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKo4aX1FkKaxUB4v8EMu6ImKZ_cBxveKfQ3DiSRV1ks4PGCYH2f5xf4OPGsnVfdrnbDOqxxrIoQMLjVsstFv-dj724sofvnpMiubMdWqWGHCx9Rk85ZbrtPvkbucp6QsTt1a7WnFYpixDDIN59FzKhykTYnbDUpzLfamz7b2RPQFDK0FX8RrQ920MQ/s4032/IMG_7682.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKo4aX1FkKaxUB4v8EMu6ImKZ_cBxveKfQ3DiSRV1ks4PGCYH2f5xf4OPGsnVfdrnbDOqxxrIoQMLjVsstFv-dj724sofvnpMiubMdWqWGHCx9Rk85ZbrtPvkbucp6QsTt1a7WnFYpixDDIN59FzKhykTYnbDUpzLfamz7b2RPQFDK0FX8RrQ920MQ/w640-h480/IMG_7682.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Karusta aavikosta vehreisiin Floridan soihin.</i></div><br /><p>Seuraavaksi toivon voivani paneutua Dune Imperiumin Rise of Ix -lisäosaan, jonka sain vihdoin hankittua. Minulle on myös tulossa Amazonista paketti, mutta en taida kertoa sen sisältöä vielä, koska voi olla, että puhun aiheesta Hyvin draftatuissa korteissa. Jahka selätän tämän flunssan, jota poden juuri. Kyllä, luit oikein. TAVALLINEN FLUNSSA. Muistatteko mikä se on? Minä ainakin olin unohtanut, joten kun koronatestit olikin negatiivisia, eikä mulla edes ole kuumetta, nenä vain tukossa ja ääntä ei ole, täytyi vain todeta, että eipä ole tullut sairasteltua viimeiseen kahteen vuoteen juuri ollenkaan. </p><p><br /></p><p><br /></p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-27892729967766650722021-11-23T04:22:00.003-08:002021-11-23T04:22:53.289-08:00Miltä vuosi 2021 on näyttänyt Noppapottilandiassa.<p> Vuosi alkaa kääntyä ehtoon puolelle, ja mikäs sen sopivampaa, kuin hieman tarkastella miltä tämä pelivuosi on vaikuttanut. Mitään erikoisia odotuksia minulla ei seuraavasta vuodesta vielä ole, veikkaankin sen tarkentuvan vasta alkuvuodesta, kun nähdään mitä kaikkea on mahdollisesti tulossa ja tapahtumassa. Tämä vuosi oli minulle enemmän vanhojen pelien parissa vietettyä aikaa, kuin kuumimpien uutuuksien metsästystä, sillä pelituontanto ja -logistiikka on ollut aikamoisessa pyörremyrskyssä läpi vuoden. Ja pahasti näyttää siltä, että logistiikka-alan kriisi ei kyllä ihan heti ole päättymässä, ja tuskinpa se Kiinan energiakriisikään yhden yön aikana ratkeaa. Joten, jos olet jotain potkustartannut, voit vannoa ettei peli tule ajoissa. </p><p>Mutta mennään eteenpäin ja positiivisempiin asioihin. Alkuvuosi oli eräänlaista pelihuumaa, kun edellisen vuoden lopulla hankitut huippupelit dominoivat meidän pelipöytää. Dune: Imperium, Lost Ruins of Arnak ja Nidavellir nyt ainakin. Nämä kolme päätyivät suoraan minun <a href="https://noppapotti.blogspot.com/2021/10/miiran-top-305-listaus-2021.html" target="_blank">top-30 listalleni</a> ja ovat saaneet meillä jatkuvasti peliaikaa. Olin toivonut saavani Dunen ja Arnakin lisäosat jo tässä vaiheessa, mutta edellämainituista kriiseistä johtuen, en ole saanut niitä vielä hankittua. Ja nehän oli ne mun ainoat tämän vuoden must buy:t. Hankin myös ihan alkuvuodesta Board Game Arenan Premium-jäsenyyden, koska peli-illat siirtyivät melko pitkälti nettiin. Olin toki käyttänyt BGA:ta jo vuosien ajan, mutta tyytynyt aikaisemmin maksuttomaan versioon. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-26jDxm5gvF4/YZzCsjBxGoI/AAAAAAAA5fk/osjT_Dk1i4Y1EEeM5s5NwsUwSXXCDvNKgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4369.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-26jDxm5gvF4/YZzCsjBxGoI/AAAAAAAA5fk/osjT_Dk1i4Y1EEeM5s5NwsUwSXXCDvNKgCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_4369.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tässä Arnak pöydällä omien fimoukkeleitteni kanssa. </i></div><br /><p>Paitsi että huijasin. Yksi pakko-ostos oli viimeisin Disney Villainousin expandalone Despicable plots, jonka ostin itselleni synttärilahjaksi nyt kuluneena syksynä. Se päätyikin jo pöydälle ja on tuttua Villainous-namia, muutamaa kritiikkiä lukuunottamatta. Pelin pääsuunnittelijaposse Prospero Hall on siirtynyt pelin suunnittelijatiimistä muualle, ja tämä näkyi pelin loppuviimeistelyn puutteessa. Kirjoitus- sekä asiavirheet muutamassa kortissa ärsyttää, vaikka ovat luvanneetkin tulevissa painoserissä korjavaansa ne. Myös pelaajalautojen pahvi oli selkeästi ohuempaa, varmaankin tarkoituksena tuoda tuotantokulut alemmas. Itse pelihän oli hauska. Kaksi kolmesta pahiksesta, eli Lady Tremaine ja Horned King, ovat todella hauskoja, ja se kolmas, eli Gaston, on sellainen peruskiva, jonka antaa mieluusti ehkä kokemattomammalle pelaajalle. Ei siis huono, mutta vähän sellainen pliisu noihin kahteen muuhun verrattuna. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-_0tpC36ShSM/YZzDQiL-OFI/AAAAAAAA5fs/k3ogBhGL8gAuXd3onAsXwVRypNKkq-VlQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6761.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-_0tpC36ShSM/YZzDQiL-OFI/AAAAAAAA5fs/k3ogBhGL8gAuXd3onAsXwVRypNKkq-VlQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6761.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Horned King uusimmasta Villainousista.</i></div><br /><p>Helmikuussa kävimme mieheni kanssa Tampereella yhden yön romanttisella kaupunkilomalla, eli syömässä ravintolassa ja nukkumassa hotellissa. Kävin toki moikkaamassa myös ystävääni Tuomoa, joka kipparoi Tampereen Lautsua. Sieltä mukaani lähti Broom service, joka oli jo pitkään ollut haaveissa hankkia omaksi, koska sen jatkuva lainaaminen kirjastosta oli ruvennut jo vähän ärsyttämään. Lempparipelit on vaan kivempi omistaa, jotta kun se äkillinen pelihimo tulee, ja sehän tulee, niin pääsee heti pelamaan eikä tarvitse jonotella kirjaston varausjonossa. Muuten olen kyllä niin kiitollinen meidän kirjaston pelivalikoimasta, sitäkin on nimittäin tullut kulutettua tänä(kin) vuonna. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ezgphy9Mc8Y/YZzCGZlh5ZI/AAAAAAAA5fc/IHQ9HVhgKKQZtbSu4KqZKh7MlScimVAYACPcBGAsYHg/s4032/IMG_4481.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ezgphy9Mc8Y/YZzCGZlh5ZI/AAAAAAAA5fc/IHQ9HVhgKKQZtbSu4KqZKh7MlScimVAYACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4481.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Turvavälimoikkaus Tuomon kanssa, samalla hyllyjen läpikäynti matkamuistoshoppaillessa. </i></div><br /><p>Broom service päätyikin meillä heti pöydälle. Kävi nimittäin ilmi, ettei mieheni ollut sitä koskaan pelannut. Say what? Niinpä. Tämä virhe oli korjattava mahdollisimman pian, ja kunhan pääsimme kotiin ja peli oli suojitettu, pelasimme kaksinpelin, ja kuten arvasin, tykästyi mieheni peliin lähes yhtä paljon kuin minä. Broom service on jo "vanha" peli vuodelta 2015, mutta se on edelleen relevantti ja suosittelen sitä kyllä aina tilaisuuden tullen. Yleensä en kauheasti lämpene pick up and deliver -peleille, mutta tämän pelin Kikin lähettipalvelumainen teema toimii ja sen korttimekaniikka on nerokas. Voit lukea siitä vaikka top-30 -listauksestani enemmän. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-2Q2wOH2EyQQ/YZzEwPVHzMI/AAAAAAAA5f4/pJmEBP0_h-Y-9UHu-AJ0K-4gvTVieh1vACPcBGAsYHg/s4032/IMG_4782.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-2Q2wOH2EyQQ/YZzEwPVHzMI/AAAAAAAA5f4/pJmEBP0_h-Y-9UHu-AJ0K-4gvTVieh1vACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4782.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pidän Broom servicen kuvituksesta. Kynän taustalla tietenkin, kukas muukaan, kuin Vincent Dutrait. </i></div><br /><p>Myös Aquatica oli meillä kevättalvella paljon pöydällä, ja hankin siihen myös sen Cold waters -lisäosankin. Aquaticassa pidän erityisesti sen Concordiamaisesta korttimekaniikasta ja kauniista kuvituksesta. Myös pelin gimmick, eli pelaajalaudat, joissa kortteja nostetaan ylös uria pitkin, on toimiva ja hauska. Lokaatiokortit ovat rasittavia kooltaan, ja niihin oli todella vaikea löytää korttisuojia, mutta olen melko päättäväinen näissä korttisuojausasioissa, ja sain kun sainkin peliin toimivat suojat. Aquaticaa on kyllä helppo suositella. Se on säännöiltään helppo, kestoltaan suht nopea mutta tarjoaa silti mukavan määrän pohdittavaa ja komboteltavaa. Kannattaa siis kokeilla, jos sattuu vastaan tulemaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-DQqxGTDR-Hg/YZzG3LyHRoI/AAAAAAAA5gM/pooNx77esA4GmJMYBXRV0SX_0gqtcUkyQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4811.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-DQqxGTDR-Hg/YZzG3LyHRoI/AAAAAAAA5gM/pooNx77esA4GmJMYBXRV0SX_0gqtcUkyQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4811.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Aquaticaa hämyisessä illassa lasten mentyä nukkumaan.</i></div><br /><p>Keväällä kohokohtia minulle oli PöydälläDigital-nettitapahtuma, jossa olin osallisena Todellisuuspaon Kaitsun kanssa, pitämällä meidän Top-10 BGA-peliä striimin. Kiitos kaikille osallistujille chätissä, oli hauskaa jutella ja nähdä niin monen kiinnostuneen meidän höpötyksistä. Tästä hieman innostuneena saimme Todellisuuspaon Annikan kanssa toteutettua meidän pitkäaikaisen haaveemme, ja laitoimme <a href="https://www.youtube.com/channel/UCGD7eCqJZkU39swKfM0vT8Q/featured" target="_blank">Miiran ja Annikan Hyvin draftatut kortit</a> -kanavamme pystyyn YouTubeen. Olimme suunnitelleet tätä jo pidemmän aikaa, mutta jotenkin saimme lopullisen kimmokkeen vasta keväällä. Kanava on ollut minulle henkireikänä varsin hetkisenä arkena, ja tuntuu luontevalta jatkeelta tälle blogilleni. Saamme Annikan kanssa keskusteltua peleistä, joista haluamme keskustella, ja samalla nyt tulee jaettua se tiedän kaikkien kanssa. Julkaisutahtimme onkin ollut aika kova, mutta toistaiseksi meillä on ollut todella hauskaa. Kiitos katsojille ja kommentoijille! Olen myös jatkanut Lautakuntalaisena ja sekin on ollut kyllä minulle todella tärkeää. Minusta on näköjään kuoritunut vähän tällainen sekalainen lautapelimediahenkilö.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-VJxpHzg6cK0/YZzJBCVdOzI/AAAAAAAA5gY/eJ-S5TacSdkyPS814Aj5ubAyvMs-UDBXwCPcBGAsYHg/s3088/IMG_5733.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3088" data-original-width="2316" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-VJxpHzg6cK0/YZzJBCVdOzI/AAAAAAAA5gY/eJ-S5TacSdkyPS814Aj5ubAyvMs-UDBXwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_5733.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tässä selfie kotistudiosta, kun odottelen Annikaa linjoille Hyvin draftattujen korttien nauhoitukseen.</i></div><br /><p>Kesällä pääsin tapaamaan pelikavereita ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen, kokoontuessamme pelaamaan Todellisuuspakolaisille Turkuun. Hyvä ettei onnenkyynel vierähtänyt halatessani ystäviäni pitkän tauon jälkeen. Vaikka ollaan viestien välityksellä päivittäin tekemisissä, on livenä jutteleminen ja pelaaminen aina ihan eri juttu. Pelasimme ainakin Mediciä, Lords of Waterdeeppiä, Fantasy realmsia ja Penguin partya. Mieleen jäi varsinkin tuo kuuden pelaajan Medici, koska koko vuosi oli menty vain kaksinpeleillä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-jFMkPPs3qJk/YZzMkAseIPI/AAAAAAAA5lU/LsMLoFYZ00saA8EaDF7nQVEWL9tNZ7TcACPcBGAsYHg/s4032/IMG_5799.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-jFMkPPs3qJk/YZzMkAseIPI/AAAAAAAA5lU/LsMLoFYZ00saA8EaDF7nQVEWL9tNZ7TcACPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_5799.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ystäviä pelipöydän ääressä <3</i></div><br /><p>Loppukesän erikoisuuksiin kuului myös Lands of Galzyrin ennakko, jonka tein, ja päädyin muuten myös potkustarttaamaan kyseisen pelin mieheni ihastuttua siihen kertaheitolla. Muita joukkorahoituskampanjoita, joihin poikkeuksellisesti otin osaa olivat Everdellin lisäosat Mistwood ja Newleaf, sekä The Isle of Catsin uudet lisäosat, joidenka nimeä nyt en tietenkään muista. Ainakin jotain kissanpentuja ja petoja niissä oli. Luultavasti lähden myös Honey buzzin Fall flavors -kampanjaan mukaan, vaikka se nyt tuli tosi pahaan joulunalusaikaan. En ole kovin ahkera Kickstarterin käyttäjä, koska minulla ei yksinkertaisesti ole yleensä kärsivällisyyttä odotella pelejä läpi vuoden. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-dEGX21T8kFw/YZzOy2XbttI/AAAAAAAA5nY/4rqzWfgkuX4OlAAhJ45ZtSiLrCefviqEQCPcBGAsYHg/s1440/5F1027B7-34A8-42D6-A4A7-74528753A9FC.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1440" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-dEGX21T8kFw/YZzOy2XbttI/AAAAAAAA5nY/4rqzWfgkuX4OlAAhJ45ZtSiLrCefviqEQCPcBGAsYHg/w640-h640/5F1027B7-34A8-42D6-A4A7-74528753A9FC.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>En yleensä välitä tarinavetoisista peleistä, mutta Lands of Galzyrin rentous vetosi meihin upean kuvituksen lisäksi. </i></div><div><br /></div>Alkusyksystä kokoonnuimme Pelaajien Valintalaisten kanssa pelaamaan läpi vuoden pelisatoa, ja siitäkin sain monia pelimuistoja kannettavaksi. Tulemme aina muistamaan Survivors of Hellapagoksen, joka päätyi ammuskeluun autiolla saarella, vaikka ruokaa olisi riittänyt useamman pelaajan pelastumiseen. Tämän siitä saa, kun ystävällisesti auttaa kavereita virvelöimällä kalaa kierros toisensa jälkeen, ja palkkio onkin kuula otsassa. Myös Tappajahai-pelimme jäi mieleen, kun olimme koko ajan hain kintereillä, ja pelin tunnelma oli tiivis loppuun asti. Voittajapelit Räävelin rohtotohtorit ja My City ovat myös pyörineet pöydälläni useasti, muulloinkin kuin tuossa raatimme pelipäivässä. <div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/--cHPSzRFQ4g/YZzRbWLTMBI/AAAAAAAA5oU/3WIEgN3iUzIq5SjFChk-aCZM3X8Jj-taACPcBGAsYHg/s4032/IMG_6448.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/--cHPSzRFQ4g/YZzRbWLTMBI/AAAAAAAA5oU/3WIEgN3iUzIq5SjFChk-aCZM3X8Jj-taACPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6448.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hai napsii uimareita vaikka Hooper on ihan vieressä.</i></div><br /><div><p>Kesällä pelasimme paljon vanhoja herkkuja, kuten Orléansia, Altiplanoa ja Atlantis risingia. Myös Robinson Crusoe on päätynyt pöydälle useamman kerran. Mitään kovin uutta ei kotona tullut pelattua, mutta en toisaalta kaivannutkaan uutuuksia. Siskontyttöni Maiju osti kyllä Meadown, joka on tämän vuoden uutuuksia ja siitähän paljastui oikein kiva peli nätillä kuvituksella. Mökillä tahkottiin The Gamea ja Calicoa, ja onnistuin löytämään Puumalan kirkonkylän takakonttikirppikseltä hyväkuntoisen Alhambran! Board Game Arenan puolella tahkottiin Tzolk'inia ja Teotihuacania, jotka toki löytyy myös pelihyllystäni. Hullaannuin muuten kolikkosuojiin, ja suojitin niillä Quacks of Quedlinburgin, Orléansin ja Altiplanon. Panostin muutenkin lisävarusteluun peleissä pelimattojen ja parempien pussukoiden muodossa. Oli jotenkin tarve panostaa hyllyssä jo oleviin peleihin, jotka ovat minulle rakkaita ja joita pelataan jatkuvasti. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-2DgwOrhU67c/YZzboW6PT0I/AAAAAAAA5sg/PZwAAD1WdjwUoq-IEqTS5o08o30zhR-dACPcBGAsYHg/s4032/IMG_6685.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-2DgwOrhU67c/YZzboW6PT0I/AAAAAAAA5sg/PZwAAD1WdjwUoq-IEqTS5o08o30zhR-dACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6685.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kolikkosuojat käytössä Altiplanossa eli Alpakkapelissä.</i></div><br /><p>Esikoisen kanssa on tullut pelailtua paljon. Luka täyttää vuodenvaihteessa neljä, ja kykenee pelaamaan jo monenlaisia pelejä. Hän on kaksivuotiaasta asti pelannut, ja osoittaa selkeätä kiinnostusta pelejä kohtaan. Toisin kuin pikkuveljensä Miro 2,5v, joka vaan heittelee komponentteja ilmaan. Lukan suosikeiksi on muodostunut Karuba junior, Lasten Carcassonne, Kilpikonnakisa, Tulistuneet lohikäärmeet ja Tigerista ostettu random jäätelönoppapeli, joka on ihan älytön tuurilotto, mutta hän pitää siitä silti. Toivottavasti joulupukki toisi lisää pelejä, alkaa tuntua siltä, että voisimme kohta siirtyä jo hieman vaikeampiin peleihin. Esimerkiksi Muuttuva labyrintti on ollut meillä mielessä. Tädiltään Luka sai myös läjän pelejä, mutta osa niistä on vielä liian vaativia. Mutta onpahan jotain mitä odottaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-3ftYTI72QaM/YZzVHDuChYI/AAAAAAAA5pE/0XZ4lkMprDgy4hq-AzwHKstOajjIbBCGgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6589.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-3ftYTI72QaM/YZzVHDuChYI/AAAAAAAA5pE/0XZ4lkMprDgy4hq-AzwHKstOajjIbBCGgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6589.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Laattojenasettelu on selkeästi mieluista puuhaa.</i></div><br /><p>Syksy on tässä mennyt jotenkin todella kovalla vauhdilla, ja vaikea uskoa, että kohta ollaan jo joulukuussa. Pidin pienimuotoiset synttärit perheen kesken pelaten lähinnä partypelejä, mutta myös esim Nidavelliria. Syksyn suosikkeja on ollut edelleen Dune: Imperium ja uutena meille Tapestry, johon ihastuimme mieheni kanssa. Olin vähän vältellyt Tapestryä, kun kuvittelin sen olevan hieman erilaisempi peli, mutta koska ystäväni Annika hehkutti sitä niin paljon, laitoin pelin varaukseen kirjastosta. Tunsin oloni tyhmäksi tajuttuani kuinka minun tyylinen peli lopulta olikin. Noh, siinä taas yksi peli wishlistille. Onneksi se löytyy myös Board Game Arenasta. Mies hieman painostaa, että minun pitäisi käydä kokoelmaamme taas läpi ja myydä joitakin pelejä pois viemästä vain tilaa, mutta energiatasoni ovat olleet todella matalat kuopuksen valvotettua minua öisin jo toista kuukautta. Kokoelman kuratointi on tärkeä mutta ajoittain rasittava osa tätä harrastusta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-grvHThZFx1w/YZzYoHspsvI/AAAAAAAA5q4/FFE_5iqMKvYUE765gwOExeRpFvTo7yIVwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6925.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-grvHThZFx1w/YZzYoHspsvI/AAAAAAAA5q4/FFE_5iqMKvYUE765gwOExeRpFvTo7yIVwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6925.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ensimmäinen Tapestry-peli menossa.</i></div><br /><p>Siinäpä varmaan tärkeimmät. Paljon toki on unohtunut mainita, mutta ei tässä nyt mitään romaania jaksa kirjoittaa. Ensi vuosi tulee varmaan olemaan melko samanlainen, toki toivottavasti pääsisi pelaamaan hieman enemmän moninpelejä. Mitenkäs sinulla? Mitkä ovat olleet tämän vuoden kohokohdat ja mitä odotat seuraavalta vuodelta?</p></div>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-6554966403341452832021-10-28T02:55:00.000-07:002021-10-28T02:55:08.846-07:00Pelaajien Valinta 2021-finalistit.Vähiin käy aika. Nimittäin maanantaina 1.11 julkaistaan Pelaajien Valinta 2021-voittajat, ja ajattelinkin käydä meidän finalisteja lävitse, vielä kun joudumme odottamaan viikonlopun ylitse tuloksia. En kerro varsinaisia suosikkejani, mutta kerron jonkun verran mielipiteitäni kaikista finalistipeleistä. Sain kunnian toimia tämän vuoden puheenjohtajana, ja voin kertoa, että tämä vuosi on ollut hieman haasteellisempi kuin aikaisemmat vuodet. Pelien saatavuus on ollut, ja tulee olemaan vielä jonkin aikaa hankala, mutta se on asia joka on vain hyväksyttävä. <div><br /></div><div>Pelaajien Valinta on vuonna 2017 perustettu pelipalkinto, jonka raadissa olen ollut mukana alusta lähtien. Haluamme palkita hyviä pelejä ja hyvää pelisuunnittelua, ja meille pelin arvoa ei nosta se, miten se esimerkiksi myy kaupoissa. Toki on mukavaa nähdä, että palkitut pelit menestyy, mutta meille on tärkeää, että palkintomme ei ole kaupallinen. Siksi julkaisijat eivät voi ostaa ehdokkuuksia peleilleen, vaan raatimme yksinomaan itse pelaa vuoden pelijulkaisut ja itse äänestävät pelit jatkoon, ja näistä sitten lopulta vielä voittajat. Tämä toki tarkoittaa sitä, että vuoden aikana pelattujen uutuuspelien määrä on aika iso. Mutta onneksi aikaa on.</div><div><br /></div><div>Nyt olemme jännimmässä vaiheessa, eli tiedämme finalistit mutta lopullinen tulos ei ole vielä julki.</div><div><br /></div><div><b>Perhepelifinalistit</b></div><div><b><br /></b></div><div><b>* </b>Gravity Superstar *</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-k-ET4DBksJs/YXpdPnPB3_I/AAAAAAAA5G8/S-dwgauQDCsg8-uTur4JZwH_Vkewa933gCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6441.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-k-ET4DBksJs/YXpdPnPB3_I/AAAAAAAA5G8/S-dwgauQDCsg8-uTur4JZwH_Vkewa933gCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6441.HEIC" width="480" /></a></div><br /><div><br /></div><div>Julian Allainin Gravity Superstar (Lautapelit.fi) on ohjelmointipeli, jossa pelaajat keräävät herkullisen näköisiä tähtiä avaruutta esittävältä pelilaudalta. Jujuna onkin, että painovoima (joka on toki hieman hassu teema avaruudessa) vetää pelaajia alaspäin, kunnes he törmäävät johonkin. Oli se sitten jokin kova alusta tai kenties toinen pelaaja. Pelaajan nappulaa ohjataan toimintokorteilla, jotka kertovat mihin suuntaan nappula liikkuu. Pelilauta on modulaarinen, joten sitä voi vaihdella jokaisella pelikerralla. Pelin säännöt ovat yksinkertaiset ja sen opettaakin nopeasti. Komponentit ovat ihanan värikäät ja peli näyttääkin oikein kivalta pöydälle asetettuna. Peli onkin oiva ensikosketus ohjelmointipeleihin, mikäli ne eivät ole vielä tuttuja. </div><div><b><br /></b></div><div>*My City*</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-58cn7udukXU/YXpfVUSDgdI/AAAAAAAA5HI/VcOjfx-Opm4r85f7Cg7dnuj9dXBCNuw2wCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6524.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-58cn7udukXU/YXpfVUSDgdI/AAAAAAAA5HI/VcOjfx-Opm4r85f7Cg7dnuj9dXBCNuw2wCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6524.HEIC" width="480" /></a></div><br /><div><br /></div><div>Reiner Knizian My City( Lautapelit.fi) on vihdoinkin perhepelitason legacypeli. Siinä pelaajat asettelevat rakennuslaattoja pelilaudoilleen, jotka muuttuvat pelin kampanjan aikana. Pelin alussa avataan kirje, joka kertoo miten tämän kertainen peli kenties muuttuu. Riippuen siitä miten pelaajat pärjäävät, voivat he saada tarroja pelilaudalleen, tai kenties jopa kokonaan uusia laattoja. Peli ei ole monimutkainen ja muutokset peliin tulevat pikkuhiljaa, jolloin sääntömäärä ei ole kerrallaan valtava. Peliä on myös mahdollista pelata ns. ikuisella versiolla, sitten kun kampanja on käyty läpi. Legacy-pelit, eli pelit joissa peli muuttuu kampanjan aikana, ovat yleensä olleet hieman monimutkaisempia pelejä, joten on mahtavaa nähdä myös simppelimpi lähestymistapa legacy-genreen. </div><div><br /></div><div><br /></div><div>*Nova Luna*</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Lk_t2S3ZAgg/YG2UzG4izAI/AAAAAAAA0_c/D-R8avWcl3IAAs5WXmWXiGBw4Ej1hxQVACPcBGAYYCw/s4032/IMG_4247.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Lk_t2S3ZAgg/YG2UzG4izAI/AAAAAAAA0_c/D-R8avWcl3IAAs5WXmWXiGBw4Ej1hxQVACPcBGAYYCw/w480-h640/IMG_4247.HEIC" width="480" /></a></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div>Uwe Rosenbergin ja Corné van Moorselin Nova Luna(Lautapelit.fi) on abstrakti laattojenasettelupeli, jossa pelaajat yrittävät saada mahdollisimman paljon omia merkkejään pelatuksi laatoilleen. Säännöt ovat todella helpot opettaa, ja pelin pelaakin melko nopeasti. Vuorollaan pelaaja valitsee pöydän keskeltä laatan, ja asettaa sen pelialueelleen. Jos tästä aiheutuen laatoissa olevat "tehtävät" valmistuvat, saa pelaaja peittää tehtävät merkeillään. Peli päättyy kun joku pelaajista on saanut kaikki 20 merkkiään pelatuksi laatoilleen. Nova Luna on mainio "kahvipöytäpeli", jonka ääreen mahtuu monen ikäisiä ja tasoisia pelaajia. </div><div><br /></div><div><br /></div><div>*10 Days in Europe*</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ezrlYjg03XQ/YXpkwxqRg4I/AAAAAAAA5HU/oRURVJG-6AUvzFK1UXSLQZ_sjhWk6RPRwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6461.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-ezrlYjg03XQ/YXpkwxqRg4I/AAAAAAAA5HU/oRURVJG-6AUvzFK1UXSLQZ_sjhWk6RPRwCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6461.HEIC" width="640" /></a></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div>Alan R. Moonin ja Aaron Weissblumin (Peliko)10 Days in Europe on itseasiassa jo vanha peli, mutta nyt vasta se julkaistiin Suomen markkinoille. Pelissä pelaajat yrittävät saada kaupunkikortit telineihinsä niin, että niistä muodostuu yhtenäinen matkareitti läpi Euroopan. Peli opettaakin maantietoa siinä samalla. Vuorollaan pelaajan pitää ottaa yksi saatavilla olevista korteista, ja vaihtaa se johonkuhun telineessään olevaan korttiin. Korttien järjestystä ei saa muuttaa, joten onkin tärkeää pohtia minkä kortin on valmis vaihtamaan. Peli voi olla nopeasti ohi, mutta sen toki pelaa helposti heti uudelleen, koska sen alkuasettelu on ripeästi tehty. </div><div><br /></div><div><br /></div><div><b>Harrastajapelifinalistit</b></div><div><b><br /></b></div><div>*Survivors of Hellapagos*</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-2vPVa_YgbQo/YXpnDZiziiI/AAAAAAAA5Hk/Ew5NRnx958o1GZMRes1cm3OwK1ga4-UUACPcBGAsYHg/s4032/IMG_6444.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-2vPVa_YgbQo/YXpnDZiziiI/AAAAAAAA5Hk/Ew5NRnx958o1GZMRes1cm3OwK1ga4-UUACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6444.HEIC" width="480" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div>Survivors of Hellapagos( Lautapelit.fi) on Laurence ja Philippe Gamelinin yhteistyöpeli, jossa pelaajat pikkuhiljaa joutuvat kääntymään toisiaan vastaan kun selvityminen haaksirikkoutuneena saarella, jossa ruokaa ja vettä on vähän, rupeaa näyttämään epätodennäköiseltä. Pelaajien on yritettävä rakentaa lautta, jolla pääsisivät pois saarelta, mutta ketkä pääsevät pois saarelta? Se riippuukin täysin pelaajista. Survivors of Hellapagos on kuin partypeli harrastajille, jossa tunteet voivat välillä olla pinnassa, kun puukko lentää selkään ja ruoka loppuu.</div><div><br /></div><div><br /></div><div>* Tappajahai*</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-nfBXDKw2NRs/YXpnmJyM7RI/AAAAAAAA5Hs/fa0qoXXaufYdHYQEoy4WYC9W0biYX68mwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6448.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-nfBXDKw2NRs/YXpnmJyM7RI/AAAAAAAA5Hs/fa0qoXXaufYdHYQEoy4WYC9W0biYX68mwCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6448.HEIC" width="640" /></a></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div>Harvoin elokuviin perustuvat pelit onnistuvat olemaan sekä hyviä pelejä, että edustamaan alkuperäismateriaalia onnistuneesti, mutta Prospero Hallin Tappajahai (Brio/Ravensburger) onnistuu tässä hyvin. Yksi pelaajista asettuu hain rooliin, ja muut pelaajat jakavat elokuvista tutut hahmot Hooper, Brody ja Quint keskenään. Peli jaetaan kahteen näytökseen, niin kuin itse elokuvakin. Ensimmäisessä osiossa pelaajat yrittävät saada selville, missä hai piileksii ja hai taas, mitäs muutakaan, haluaa syödä uimareita. Toisessa osiossa ollaan Quintin laivalla ja taistellaan itse haita vastaan. Pelissä on jotain tuttua, vuosien Scotland yard -pelailujen ansiosta, mutta toisaalta se on myös raikkaan omalaisensa kokemus.</div><div><br /></div><div>*Räävelin rohtotohtorit*</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-oLNgl1_Vxl4/X5R6xfl7B7I/AAAAAAAAvPU/QEVY_0iGr3EjpZWliaAwcPFTyeJIa_ZGQCPcBGAYYCw/s4032/IMG_6803.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-oLNgl1_Vxl4/X5R6xfl7B7I/AAAAAAAAvPU/QEVY_0iGr3EjpZWliaAwcPFTyeJIa_ZGQCPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_6803.HEIC" width="640" /></a></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div>Wolfgang Warschin Räävelin rohtotohtorit(Lautapelit.fi) laittaa pelaajat koettelemaan onneaan pussinrakentelun merkeissä. Kenen pussi on parhaiten rakennettu ja kuka ottaa aina yhden kohtalokkaan nappulan liikaa pussistaan? Räävelin rohtotohtorit on onnistunut yhdistelmä mekaniikkoja ja uudelleenpelattavuutta. Siinä pelaajat yrittävät saada rohtopataansa mahdollisimman paljon hyviä aineksia nostamalla niitä pussistaan. Mutta pitää olla varovainen, ettei keitos räjähdä! Peli sopii monenlaisille pelaajille ja pelimakuun. Ainesosien vaihtuvilla säännöillä saa peli toistuvasti peliaikaa, kun joka kerta voi pelata hieman erilaisen pelin. Mikä toki voi aloittelijoille olla hieman hämmentävää, pelissä kun on kaikenlaista nippeliä ja nappulaa. Pussista nappuloiden nosto on muuten melko koukuttavaa ja luo peliin mukavaa jännitettä.</div><div><br /></div><div>*Captain Sonar*</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HT8E30kjli0/YXpraxCWY8I/AAAAAAAA5H4/GRRsIXJFnHYDgLfv89KH4LCmGyYfaGrfwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6451.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-HT8E30kjli0/YXpraxCWY8I/AAAAAAAA5H4/GRRsIXJFnHYDgLfv89KH4LCmGyYfaGrfwCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6451.HEIC" width="640" /></a></div><br /><div><br /></div><div>Roberto Fragan ja Yohan Lemonnierin Captain Sonar (Lautapelit.fi) on reaaliaikainen sukellusvenesimulaatio, jossa pelaajat ohjaavat kahta sukellusvenettä miehistöineen. Tarkoituksena on tietenkin saada toisen joukkueen sukellusvene upotettua. Pelissä jokaisella on oma rooli, esim kapteeni, insinööri, radisti jne. jonka mukaan pelaajat toimivat yhtäaikaisesti pelissä. Kapteeni huutaa koordinaatteja, joita toisen joukkueen radisti yrittää seurata, samalla aikaa kun perämies pitää huolta mm. torpedoista ja kaikuluotamesta, ja ilmoittaa kapteenille, kun nämä ovat käyttövalmiit. Konemestari taas pitää koneistosta huolta, ja kertoo jos jokin osa laivasta on käyttökelvottomana, jolloin esim torpedoja ei voi laukaista. Hän on myös vastuussa sukellusveneen korjaamisesta, mikäli aluksen virtapiirit ovat vioittuneet. Ja nehän ovat sitä toistuvasti. Joskus on pakko mennä pintaan korjaamaan alusta, mutta tämä taas kertoo aluksen sijainnin vastajoukkueelle. Captain Sonar on kuin moderni ja kaoottisempi versio Laivanupotuksesta, jossa sekä syke että joukkuehenki on korkealla. </div><div><br /></div><div><br /></div><div>Siinä kaikki finalistit tältä vuodelta. Täytyy sanoa, että on kiva nähdä hyvin erilaisia pelejä tänä vuonna mukana. Finalisteista varmasti löytyy jokaiselle jotain, ja oli tulos mikä tahansa, tässä on liuta hyviä pelejä. Saatavuus joidenkin pelien kohdalla voi tosissaan olla tänä vuonna hieman hankalampi, sillä peliala on ollut melkoisissa vaikeuksissa mm. rahdista johtuvien haasteiden takia. Mutta uskokaamme parempaan huomiseen, eli kyllä niitä taas jossain kohtaa on saatavilla, ja sillä välin monista kirjastoista saa lautapelejä lainaksi, pienoisena vinkkinä. </div><div><b><br /></b></div>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-17843254257364414382021-10-14T03:56:00.000-07:002021-10-14T03:56:47.756-07:00Miiran Top-30+5 -listaus 2021<p> Kuten moni teistä saattaa tietää, olen yleensä tehnyt lempipelilistaukseni näin lokakuussa. Okei, lokakuu on tässä ollut vähän liukuva käsite, mutta joka tapauksessa olen listani tehnyt aina näin syksyisin. Metodeja minulla on ollut monia, tänä vuonna menin seisomaan pelihyllyjen eteen ja pläräsin kaikkia +400 nimikettä mielessäni, ja merkkasin ylös varmat suosikkini. Näin sain aikaiseksi top-50 -pelit, joista sitten lähdin karsimaan ja rakentamaan varsinaista listaani. Yleensä olen karsinut pelit kolmeenkymmeneen, mutta nyt päästin listan luisumaan kolmeenkymmeneenviiteen, sillä en raaskinut tiputtaa ihan kaikkia suosikkejani pois. Sama ongelma joka vuosi. Ja silti monta lempparia jäi ulos. Jääväsin myös muutamat pelit pois, joista koen tarvitsevani vielä muutamia pelikertoja lisää, jotta osaan tarkastella niiden sijoittumista oikein. Tällaisia oli esimerkiksi Tekhenu, Merv ja Tawantinsuyu, jotka ehdottomasti olisivat listalla, mikäli olisivat saaneet enemmän pöytäaikaa. </p><p>Saatuani listan valmiiksi valmistauduin kirjoittamaan listaani, mutta aviomieheltäni tuli korjaavia kommentteja, joten päädyin vetämään top-35 -pelit vielä <a href="https://mikko.website/turnamentti/" target="_blank">turnamentin</a> lävitse varmuuden vuoksi. Mitään ihan järkyttäviä muutoksia ei tullut, mutta tällä kertaa miehenikin hyväksyi listani. Kröhöm. Joten mennäänpä itse listaan. (Suluissa edellisvuoden sijoitus, mikäli sellainen löytyy).</p><p><br /></p><p><b>35. Azul </b>(22.)</p><p>Michael Kieslingin Azul on hieman tipahtanut edellisvuoden sijalta 22. mutta on edelleen minulle mieluisa peli. Siinä pelaajat noukkivat erivärisiä laattoja pöydän keskellä olevilta tehdaslaatoilta, ja lisäävät niitä omalle pelialueelleen yrittäen täyttää siinä olevia rivejä, joista laatat sitten sijoitetaan viereiseen ruudukkoon. Azul on koukuttava peli, tai oikeastaan pelisarja, joista suosikkejani ovat alkuperäinen, sekä Azul: Summer pavilion. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-JbFXsSsiDR4/WtXQ5_J4ArI/AAAAAAAAb2Q/aXKpw_-YmL0Wq9cVq8qk2rnFW8rpGDQpACPcBGAYYCw/s4032/IMG_3440.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-JbFXsSsiDR4/WtXQ5_J4ArI/AAAAAAAAb2Q/aXKpw_-YmL0Wq9cVq8qk2rnFW8rpGDQpACPcBGAYYCw/w480-h640/IMG_3440.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Alkuperäinen Azul on edelleen yhtä viihdyttävä.</i></div><br /><p><b>34. Bunny kingdom </b>(18.)</p><p>Richard Garfieldin pupupeli on meillä vakkari pääsiäispeli, mutta nyt valitettavasti jäänyt vähän covidin uhriksi. Tässä pelissä draftataan kortteja, joidenka avulla valloitetaan alueita pelilaudalta. Pisteitä saa jokaisesta yhtenäisestä omasta alueestaan kaavalla: tornien määrä x tuotettavien resurssien määrä. Eli vaikka kolme tornia x kolme resurssia(esim helmi, puu ja porkkana) = 9 pistettä. Peli on ollut listallani jo monta vuotta, ja oikeastaan olen aika iloinen sen löytyvän täältä edelleen. Voi, kunpa se pääsisi pian taas pöydälle.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-5N9qjSFF08Q/YWcwK2CgUaI/AAAAAAAA4ss/KImU6fhQ6PkxitmbNPuN4OUpw57UFyJ_gCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3514.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-5N9qjSFF08Q/YWcwK2CgUaI/AAAAAAAA4ss/KImU6fhQ6PkxitmbNPuN4OUpw57UFyJ_gCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3514.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pinkki pupuarmeija valmiina valloittamaan maita.</i></div><br /><p><b>33. Atlantis rising 2nd edition </b>(-)</p><p>Listan ensimmäinen uusi tulokas on Galen Ciscellin Atlantis risingin toinen editio. Tämä yhteistyöpeli oli pitkään mieheni ja minun wishlistillä, ja vihdoin menneenä kesänä hankimme sen omaksi. Pelin ideana on saada rakennettua tähtiportti(okei ei se ole _oikeasti_ tähtiportti, vaan joku portaali) jolla atlantislaiset pääsevät pois saarelta ennen kuin se uppoaa mereen. Peli yhdistää onnenkoetusta ja resurssien keräilyä, ja on melko tiivistunnelmainen ja sen vaikeustasoa voi säätää. Meillä on siihen vielä extra kortteja, joilla voisimme joko helpottaa tai vaikeuttaa peliä, mutta emme ole toistaiseksi niitä tarvinneet. Panostin myös peliin erikseen myytävään playmat:tiin, joka on kieltämättä aika kaunis. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-GM0laVw4HqA/YWcxR-8dSpI/AAAAAAAA4s4/f6pAkZImQzAfLKhxLw4ItAu6vqlQZAsQACPcBGAsYHg/s1440/F3A2A0D9-C87E-4D0A-8448-4C1B8C6F378C.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1440" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-GM0laVw4HqA/YWcxR-8dSpI/AAAAAAAA4s4/f6pAkZImQzAfLKhxLw4ItAu6vqlQZAsQACPcBGAsYHg/w640-h640/F3A2A0D9-C87E-4D0A-8448-4C1B8C6F378C.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tässä kohtaa peliä Atlantis oli vielä hyvin pinnan päällä.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>32. Concordia </b>(24.)</p><p>Mac Gerdtsin Concordia on myös näitä listani vakiopelejä. Nyt se valitettavasti otti pienen sukelluksen listalla, johtuen lähinnä siitä etten ole saanut sitä pöydälle juurikaan. Onneksi siitä juuri julkaistiin äppi, joten pääsen ainakin tabletilla sitä pelaamaan, jollen muuten. Tosin, olen talvella hankkinut tähän lisää karttoja, joten niitä olisi kyllä erittäin kiva päästä testailemaan. Pidän Concordian korttimekaniikasta, jossa sinulla on kaikki korttisi kädessä pelin alussa, ja pelattuasi ne saat ne halutessasi koska vain takaisin pelaamalla tribune-kortin. Concordia kuuluu niihin harvoihin peleihin, joista tykkään käyttää sanaa elegantti.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-kELKtrZGpFo/VvJdqenzAsI/AAAAAAAALCU/gkVL6rBF0TQJ642axHT7bbm75_laB_29QCPcBGAYYCw/s3264/IMG_5497.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-kELKtrZGpFo/VvJdqenzAsI/AAAAAAAALCU/gkVL6rBF0TQJ642axHT7bbm75_laB_29QCPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_5497.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Concordian kartta on yksi kauneimmista.</i></div><br /><p><b>31. Abyss </b>(27.)</p><p>Bruno Cathalan ja Charles Chevallierin Abyss on pomppinut listalta pois ja takaisin, mutta täällä se on nyt taas. Lisäosien kanssa tämä peli on oikein nannaa, ja ne varmasti ovat pitäneet pelin listallani nyt kaksi vuotta putkeen. Alkuperäisen pelin monsteritrack on mielestäni hieman ongelmallinen, ja se onkin onneksi korjattu Leviathan-lisurissa. Vielä kun saisimme tuon lisäosan Board Game Arenaan, missä peliä tulee pelattua lähes viikottain. Pelin kuvitus on myös todella kaunista katseltavaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-k_tyaNXRJBs/YWc0BUAbz4I/AAAAAAAA4tQ/LSSRTyor9rMbrkYDkGcbGQrA-FG8iNSggCPcBGAsYHg/s4032/IMG_9584.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-k_tyaNXRJBs/YWc0BUAbz4I/AAAAAAAA4tQ/LSSRTyor9rMbrkYDkGcbGQrA-FG8iNSggCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_9584.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Molemmat lisäosat käytössä.</i></div><br /><p><b>30. Hallertau </b>(-)</p><p>Listan toinen uutuus on Uwe Rosenbergin viimeisin iso peli Hallertau. Saa nähdä, jääkö se viimeiseksi Uwen isoksi peliksi, hän kun kuulemma keskittyy perheeseen ja pieniin peleihin jatkossa. Eikä se haittaa, minulla on hylly täynnä isoja Uweja. Niistä hänen pienemmistä peleistään en niin kauheasti aina innostu. Joka tapauksessa, Hallertau on oikein onnistunut työläisenasettelupeli, jossa on toki tuttuja uwemaisia juttuja, kuten viljelyä ja lampaita jne. Se on myös toisaalta melko omanlaisensa tapaus, eikä suoraan muistuta muita Uweja hyllyssäni. Tänä vuonna Hallertau tiputti mm. Le Havren listaltani, mutta tarkastelemme tilannetta sitten taas vuoden päästä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-68DhxN5b6d4/YWfvpiIuLSI/AAAAAAAA4ys/4eec6nHLNTc_7HilaZmb2oPwk5wwkSddQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6681.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-68DhxN5b6d4/YWfvpiIuLSI/AAAAAAAA4ys/4eec6nHLNTc_7HilaZmb2oPwk5wwkSddQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6681.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hallertaussa on ihan tolkuton määrä kortteja, joista yhden pelin aikana nähdään vain murto-osa.</i></div><br /><p><b>29. Istanbul </b>(11.)</p><p>Rüdiger Dornin Istanbul on Kennerspiel des Jahres -voittaja vuodelta 2014. Pidän pelin omalaatuisesta mekaniikasta, jossa pelaajan on jätettävä nappuloitaan laatoille joihin menee, tai vaihtoehtoisesti kerättävä niitä, mikäli menee laatalle, jossa on käynyt jo aiemmin. Tästä aiheutuu mielenkiintoinen pähkinä, miten optimoida toimintonsa, ilman että joutuu koko ajan ravata nappuloiden palautuslaatalle, eli suihkulähteelle. Pelissä kilvoitellaan siitä, kuka saa kerättyä viisi rubiinia ensimmäiseksi, tavalla tai toisella. Strategioita on monia, sillä rubiineja saa useammalla eri tavalla. Meillä on pelistä Big box, joka sisältää molemmat lisäosat ja karavaani-minilisurin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-NLJf30Nx2zQ/YWfhchCCwiI/AAAAAAAA4wc/VQ-W5KHVuwQLYoKSTPQhQb5vCUnRdAcSgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6454.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-NLJf30Nx2zQ/YWfhchCCwiI/AAAAAAAA4wc/VQ-W5KHVuwQLYoKSTPQhQb5vCUnRdAcSgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6454.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Punainen pelaaja on mennyt täyttämään maustevarantonsa.</i></div><br /><p><b>28. Grimm Masquerade </b>(25.)</p><p>Grimm Masquerade on Druid City Gamesin julkaisema peli salaisista rooleista, settien keräilystä ja päättelystä satumaisella teemalla. Peli on aina mieluisa kokemus, ja pöytään sen mielelläni monenlaisissa eri tilanteissa. Jokaisella pelaajalla on salainen hahmo, joka haluaa kerätä yhtä lajia kortteja, ja yrittää vältellä toista. Jos saat kolme sitä laatua, jota keräät voitat kierroksen, kun taas kahdella vältellyllä kortilla tiput kierrokselta ja joudut paljastamaan hahmosi muille.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZFEUPpesNgc/YWf5PN5_nFI/AAAAAAAA4y4/-zCl0gH5EI8_jMcYQ92SllhBm_wq3iVigCPcBGAsYHg/s4032/IMG_8080.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZFEUPpesNgc/YWf5PN5_nFI/AAAAAAAA4y4/-zCl0gH5EI8_jMcYQ92SllhBm_wq3iVigCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_8080.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Yksityiskohta pelilaudasta.</i></div><br /><p><b>27. Rococo </b>(19.)</p><p>Matthias Cramerin, Luis ja Stefan Maltzin Rococo on myös yksi kestosuosikeistani. Päädyimme hankkimaan pelin uuden deluxe version, vaikkakin myös vanha Pegasus spielen editio löytyy lisärin kera hyllystä. Pelissä pelaajat ovat vaattureita, joka yrittävät saada vaatteitaan näkymään Ludvig XIv:n hovissa muita pelaajia enemmän. Pelissä on tämän aluehallintamekaniikan lisäksi myös lisämausteena pakanrakennusta, joka on yleensä minulle mieluisaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-bYIf9a7Mi3Q/YWfibcU3VsI/AAAAAAAA4wk/PMj11y2tNU49CxHR0Lxy2M18guQaNcCdQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3648.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-bYIf9a7Mi3Q/YWfibcU3VsI/AAAAAAAA4wk/PMj11y2tNU49CxHR0Lxy2M18guQaNcCdQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3648.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Rococo deluxen kortit ovat oikein nättejä.</i></div><br /><p><b>26. Fields of Arle </b>(17.)</p><p>Uwe Rosenbergin Fields of Arle on tällä hetkellä lempparini Uwen peleistä, mutta tässä nyt voisi olla moni muukin Uwe. Peli on (ilman Tea and trade -lisäosaa) kaksinpeli, jossa tehdään kaikkea uwemaista viljelystä karjan pitämiseen, mutta pelin ehkä erikoisin piirre on kaksijakoinen pelilauta, jossa vain puolet työläisenasettelupaikoista on kerrallaan saatavilla, riippuen siitä mikä vuodenaika on meneillään. Pelaajalla on neljä työläistä, joita voi lähettää tekemään toimintoja, ja varattuun paikkaan ei toki saa mennä. Fields of Arle on aikamoinen tilasyöppö, joten sitä ei olohuoneen kahvipöydällä kyllä tule pelattua. Harva kaksinpeli vie näin paljon tilaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-2WhucuIJ5Ak/VuXLCAlPVvI/AAAAAAAAKyI/gJakOcSYL-oWtc5LEMOWYzw0eYcpVdBZQCPcBGAYYCw/s3264/IMG_5472.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-2WhucuIJ5Ak/VuXLCAlPVvI/AAAAAAAAKyI/gJakOcSYL-oWtc5LEMOWYzw0eYcpVdBZQCPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_5472.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Talli täynnä hevosia. Mutta missä on googly eyesit?!</i></div><br /><p><b>25. Honey Buzz </b>(-)</p><p>Honey buzz on myöskin uusi tulokas, jonka sain pari kuukautta sen jälkeen, kun olin edellisen listani tehnyt. Siinä pelaajat ovat mehiläisiä, jotka valmistavat hunajaa ja myyvät sitä hyvään hintaan muille metsän asukeille. Päämekaniikkoina toimii työläisen- ja laattojenasettelu, ja peli on mukavan strateginen söpöstä ulkokuorestaan huolimatta. Minulta löytyy myös pelin minilisäri Honey pot, sekä hankin siihen saatavilla olevan deluxe upgrade -packin, suoraan julkaisijan omasta verkkokaupasta. Peli on harmillisesti ollut koko ajan hieman hankalasti saatavilla, mutta toivottavasti tämä korjaantuisi jatkossa. Peli on taattua Elf Creek Gamesin laatua, jossa on retail-version komponentit ovat laadukkaat, eikä koko deluxe upgrade ole todellakaan välttämätön. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-RBOH4jP7Hd8/YWc1drmLgfI/AAAAAAAA4tc/7TBTxLfcoWwxtvWqKLNXbZVNPyiYvcGHQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_5858.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-RBOH4jP7Hd8/YWc1drmLgfI/AAAAAAAA4tc/7TBTxLfcoWwxtvWqKLNXbZVNPyiYvcGHQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_5858.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hunajakennot täynnä hunajaa.</i></div><br /><p><b>24. Carpe Diem </b>(21.)</p><p>Stefan Feldin laattojenasettelu Carpe Diem on pysynyt melko lailla samoilla sijoilla kuin edelliselläkin kerralla. Pidän pelin pisteytysmekaniikasta, jossa valitaan aina kaksi korttia pelilaudalta, joidenka väliin laitetaan oma tokeni merkiksi, ettei muut voi näitä kahta korttia pisteyttää. Kyseinen korttipari pisteytetään siis vain kerran pelin aikana. Ja mitä pidemmälle peli etenee, vaihtoehdot vähenee ja suunnitelmallisuus on avainasemassa. Itse laattojenasettelu on aika perinteikästä. Jokaisella pelaajalla on oma ruudukko, johon yhteiseltä laudalta noukitut laatat asetellaan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-W68hkp9-Rbk/X5R6xZoqMLI/AAAAAAAAvPU/2KbxJb8nJiQM2Du4KjFGGLRqAEX5ucOUQCPcBGAYYCw/s4032/IMG_0098.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-W68hkp9-Rbk/X5R6xZoqMLI/AAAAAAAAvPU/2KbxJb8nJiQM2Du4KjFGGLRqAEX5ucOUQCPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_0098.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Carpe Diemistä on tehty jo monta painosta, mutta kaikki on lähes yhtä rumia.</i></div><br /><p><b>23. Orléans</b> (-)</p><p>Reiner Stockhausenin Orléans on uusi tulokas listalla, koska olen tänä vuonna vasta kunnolla päässyt keskitttymään siihen. Se oli minulla aikaisemmin kirjastosta lainassa muutamaan otteeseen, mutta jostain syystä se kunnolla klikahti meillä vasta nyt viimeisimmällä lainauskerralla. Sittemmin peli päätyi myös omaksi, kun sattui hyvä tarjous Amazonissa vastaan. Peli on pussinrakentelua, jossa pussista nostetut työläistokenit laitetaan pelaajan omalle pelilaudalleen, näin siten aktivoiden eri toimintoja. Orléans on oikein miellyttävä pelikokonaisuus, joka saa meillä kyllä jatkossakin mukavasti peliaikaa. Varsinkin kun suojasin tokenit kolikkosuojilla, niin ei ole huolta niiden ottavan osumaa toistuvissa pelisessioissa. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Z5YFz8G2l90/YWc2o8IT8OI/AAAAAAAA4tk/sLhwcIqYVfMK4cZL6sRrC6qI-etGmX9IACPcBGAsYHg/s4032/IMG_6560.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Z5YFz8G2l90/YWc2o8IT8OI/AAAAAAAA4tk/sLhwcIqYVfMK4cZL6sRrC6qI-etGmX9IACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6560.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tämänhän te halusitte nähdä, eli kaikki tokenit kolikkosuojissa.</i></div><br /><b><br /></b><p></p><p><b>22. Grand Austria Hotel</b> (-)</p><p>Simone Lucianin ja Virginio Giglin GAH on ollut muutaman vuoden pois listaltani, mutta uuden deluxe painoksen ja Let's waltz -lisäosan myötä se teki näyttävän paluun listalleni. Itävaltalaisen hotellin manageroiminen on teemana mielenkiintoinen, ja noppiendraftaus on tällaiselle draftausfanaatikolle THE juttu. Nämä italoeurot nyt muutenkin on sitä ominta minua, mitä tulee peleihin. Grand Austria Hotel on yksi niistä peleistä, joka ei tule lähtemään kokoelmastamme, nyt kun sen olemme sinne vihdoinkin saaneet. Katsotaan minkä sijoituksen se saa ensi vuonna, kun olemme pelanneet läpi kaikki uudet moduulit lisäosasta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-mwJ-iX-dQT8/VyjTomYG4VI/AAAAAAAALwE/Pm9W1Y3UxkcYa1GOQouSg1dZgyIQyRNbwCPcBGAYYCw/s3264/IMG_5932.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-mwJ-iX-dQT8/VyjTomYG4VI/AAAAAAAALwE/Pm9W1Y3UxkcYa1GOQouSg1dZgyIQyRNbwCPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_5932.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hotelliin on pyrkimässä monenlaista asiakasta.</i></div><br /><p><b>21. Potion explosion</b> (9.)</p><p>Lautapeli joka simuloi parhaiten Candy crushia? Jep, näinkin voisi kuvailla Potion explosionia. Pelin jujuna on pöydälle asetettava kuula-automaatti, josta pelaajat noukkivat kuulia yrittäen saada aikaiseksi samanväristen kuulien yhteenosumisesta aiheutuvan räjähdyksen. Nämä kuulat sitten asetellaan taikajuomalaatoille, jotka valmistuessaan antaa pelaajille erityistoimintoja. Peli on koukuttava ja hauska, ja pelaan sitä aina kun vain mahdollisuus nousee esiin. Peli löytyy myös Board Game Arenasta, sekä AppStoresta, joten sitä pääsee myös testaamaan vaikkei omaa peliä omistaisi. Jotenkin koen sen silti kaikista hauskimmaksi ihan livenä. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-4Bq4q-YTt4M/YWc6gPcaoQI/AAAAAAAA4tw/B0pnC9ovtFEEFSSfWdaPGz5jcviagagvQCPcBGAsYHg/s1440/9F2CFE32-5C9E-4D54-8EC8-0CAA0298867E.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1439" data-original-width="1440" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-4Bq4q-YTt4M/YWc6gPcaoQI/AAAAAAAA4tw/B0pnC9ovtFEEFSSfWdaPGz5jcviagagvQCPcBGAsYHg/w640-h640/9F2CFE32-5C9E-4D54-8EC8-0CAA0298867E.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kuulakone valmiina pelaajia varten.</i></div><b><p><b><br /></b></p>20. Teotihuacan: City of Gods</b> (-)<p></p><p>Italoeuroista puheenollen, Teotihuacan on nyt päässyt ensimmäistä kertaa listalleni. Miksi?, kysyt varmaan ja vastaus on yksinkertaisesti Board Game Arena. Tutustuin peliin jo kauan sitten, kun peli julkaistiin, mutta silloin se jäi kirjastolainana sataman ohitse lipuvaksi laivaksi. Kokemus oli kiva, mutta sitten se unohtui ja ajan saatossa muistot siitä muuttuivat negatiivisemmiksi. Vastausta tuohonkaan ei minulla ole, miksi näin pääsi käymään. Elämän suuria mysteerejä kaiketi. Mutta kelataan filmiä eteen päin vuoteen 2020, jolloin kotona vietetty aika lisääntyi 70 prosenttisesti, ja päädyin ostamaan BGA:n premium-jäsenyyden. Annoin Teotihuacanille uuden mahdollisuuden, ja toisenkin, kunnes lopulta päädyin ostamaan pelin fyysisen kappaleen itselleni ja pidän sitä nykyisin yhtenä lempipelinä. Tarinan opetus? Joskus on hyvä antaa peleille uusia mahdollisuuksia, koska ei sitä tiedä, vaikka mieli olisi vuosien aikana muuttunut. Edelleen pidän sen pelilautaa kyllä vähän rumana, mutta pääsen siitä ihan kohta ylitse. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HCfaz1MqQe8/YWc7gzwrxTI/AAAAAAAA4t4/JxImvJy29h4zDNuSix7VALDNV5hpZLR4QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6288.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-HCfaz1MqQe8/YWc7gzwrxTI/AAAAAAAA4t4/JxImvJy29h4zDNuSix7VALDNV5hpZLR4QCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6288.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Teotihuacanin pelilauta on omaan makuuni vähän väritön.</i></div><br /><p><b>19. Broom Service</b> (-)</p><p>Jostain syystä Alexander Pfisterin ja Andreas Pelikanin Broom Service otti viime vuonna välivuoden listalta, mikä tuntuu täysin järjenvastaiselta, mutta menneet on menneitä. Pelissä on nerokas korttimekaniikka, jossa jokaisen kortin voi pelata joko rohkeana tai arkajalkana, mutta jujuna onkin, että ainoastaan viimeisin kierroksella kyseisen kortin rohkeana pelannut voi pelata sen. Arkajalat saavat kaikki tehdä korttiensa toiminnot, jotka kuitenkin ovat aina heikommat kuin rohkeat versiot. Pelissä kuljetetaan taikajuomia pitkin poikin pelilautaa, niin kuin Kikin lähettipalvelu -elokuvassa. Vahva suositus tälle, peli on ollut yksi suosikeistani jo usean vuoden ajan ja menneenä talvena ostin sen matkamuistoksi Tampereen reissultamme vihdoinkin omaksi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HA-Gwsi7Xh0/YWf7rYjUFSI/AAAAAAAA4zE/ehUlJKqN3uIbmg8L2-9Hv7c5E50_GbXagCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4782.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-HA-Gwsi7Xh0/YWf7rYjUFSI/AAAAAAAA4zE/ehUlJKqN3uIbmg8L2-9Hv7c5E50_GbXagCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4782.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Toivottavasti mieheni ei valitse samoja kortteja.</i></div><br /><p><b>18. The Quacks of Quedlinburg</b> (14.)</p><p>Puoskarit se vaan jaksaa porskuttaa! (toim.huom. Joo, tiedän suomennetun version olevan Räävelin rohtotohtorit, mutta meidän kaveripiirissä tämä on jo vuosia kulkenut Puoskareina) Pussinrakentelu yhdistettynä push your luckiin on todella toimiva yhdistelmä, ja koukuttavakin kaiken lisäksi. Meillä peli saa pöytäaikaa säännöllisesti, ja olemme hankkineet siihen Herb witches -lisäosan sekä kolikkosuojat nappuloita suojaamaan. Ja eiköhän se Alchemists-lisurikin tule vielä tämän vuoden puolella hommattua. Olen kokeillut monenlaisia yhdistelmiä eri tokeneista, mutta en toistaiseksi ole löytänyt ehdotonta suosikkiyhdistelmää, ja ehkä hyvä niin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-uU5bor2lVL4/YWc8Tkh71OI/AAAAAAAA4uE/pNBmT4DRitEIpV8HZp7q8cmhvyNPRrl9gCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6801.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-uU5bor2lVL4/YWc8Tkh71OI/AAAAAAAA4uE/pNBmT4DRitEIpV8HZp7q8cmhvyNPRrl9gCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6801.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Vielä voi nostella, vai voiko?</i></div><br /><p><b>17. Altiplano</b> (-)</p><p>Lisää Reiner Stockhausenin pussinrakentelua, tällä kertaa alpakkapelin merkeissä. Näitä kahta verrataan aina, eli Orléansia ja Altiplanoa, ja näistä suosikkini on Altiplano. Koen sen piirun verran strategisemmaksi, ja sen takia se varmaan on suosikkini. Mutta ovat siis selkeästi sukulaispelejä, joten tässä nyt vertaillaan vain kahta todella hyvää keskenään. Altiplano on sen verran noussut suosikiksi minulle, että panostin fimoilemalla siihen pelinappulat, ja tilasin BoardGameGeekStoresta paremmat pussukat pelin mukana tulleiden tilalle, sillä ne oli huonosti ommeltu, ja saumat repeilivät ikävästi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-P-Vrk2hdIbc/YWgFI6-dmbI/AAAAAAAA40s/r43AF4fm6JYbKl-5wW9_bOB9on07ngYjQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6685.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-P-Vrk2hdIbc/YWgFI6-dmbI/AAAAAAAA40s/r43AF4fm6JYbKl-5wW9_bOB9on07ngYjQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6685.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pussista noukitut tokenit laitetaan kunkin pelaajan omalle pelilaudalle.</i></div><br /><p><b>16. Tzolk'in: the Mayan calendar</b> (-)</p><p>Nyt on ihmeteltävä, että mitäköhän viinaksia sitä on edellisellä kerralla listaa tehdessä nautiskeltu, kun Tzolk'in ei ollut listalla ollenkaan. En osaa antaa tähän mitään selitystä, sillä peli on ollut listalla jo vuosia, mutta jostain syystä se oli unohtunut viime kerralla. Tämä italoeuro on edelleen yksi ehdottomista lemppareistani, ja koen sen edelleen toimivan todella hyvin vaikka vastassa olisi uudempiakin työläisenasettelupelejä. Pelin rattaat kuvastavat hienosti työläisten kuluttamaa aikaa, ja vähentää kierrosten aikana tehtävää säätöä huomattavasti. Oikein kelpo peli Daniele Tascinilta ja Simone Lucianilta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-5J5Tl7OEzeo/XFCkVFI2ZNI/AAAAAAAAhgY/MKwt3fn04NgoOxyew9oYCnuFVFCAv6TaQCPcBGAYYCw/s2448/IMG_4699.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="2448" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-5J5Tl7OEzeo/XFCkVFI2ZNI/AAAAAAAAhgY/MKwt3fn04NgoOxyew9oYCnuFVFCAv6TaQCPcBGAYYCw/w640-h640/IMG_4699.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tzolk'in on aina ihana. </i></div><br /><p><b>15. Wingspan </b>(7.)</p><p>Elizabeth Hargraven Wingspaniä tulee edelleen pelattua hyvin säännöllisesti niin fyysisenä pelinä kuin Nintendo Switchille lataamallani sovelluksella. Pidän koneistonrakentelusta ja sitähän tämä lintupeli on sisimmiltään. Peliä voin pelata hampaat irveessä tai vähän kevyemmälläkin otteella, ja aina viihdyn. Pelaan mieluiten kaksinpelinä, mutta toki pöytääni mahtuu useampikin pelaaja. Meillä on myös molemmat lisäosat, joten korttien määrä on aika valtava jo tässä kohtaa. Eipä minulla taida olla juuri valitettavaa Wingspanistä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-YNFhtjlqh1U/YWf8aAOfVRI/AAAAAAAA4zM/ozmw8kiE1z4v_pOSWyUYNG8Ox8F8hK-1wCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4327.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-YNFhtjlqh1U/YWf8aAOfVRI/AAAAAAAA4zM/ozmw8kiE1z4v_pOSWyUYNG8Ox8F8hK-1wCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4327.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Mukana myös uusin Oceania expansion.</i></div><br /><p><b>14. Sagrada </b>(8.)</p><p>Adrian Adamescun ja Daryl Andrewsin Sagrada on edelleen listalla, täällä puolitien paikkeilla. Pidän noppaoptimoinnista, ja Sagrada tekee sen minua miellyttävällä tavalla. Pidän noppaikkunani suunnittelusta ja pyrin aina täydelliseen tulokseen. Eihän se aina mene niin, mutta Sagrada on kuitenkin peli, jossa pärjään yleensä melko hyvin. Meillä on kaikki tähänastiset lisäosat, joista varsinkin viimeisin, Life, on ollut hauska lisä peliin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-dtZ9S71Dyoc/YWf-I6s3K_I/AAAAAAAA4zY/CCgAZu9V1xYJAbEu626bb1AH9J9rmZ9IwCPcBGAsYHg/s1440/9D884486-B578-49AC-ADE0-B2322CCD195D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1439" data-original-width="1440" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-dtZ9S71Dyoc/YWf-I6s3K_I/AAAAAAAA4zY/CCgAZu9V1xYJAbEu626bb1AH9J9rmZ9IwCPcBGAsYHg/w640-h640/9D884486-B578-49AC-ADE0-B2322CCD195D.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ihanan värikkäitä noppia Sagradassa.</i></div><br /><p><b>13. Dungeon Petz</b> (5.)</p><p>Vlaada Chvatilin Dungeon Petz on ollut listallani varmaan niin kauan kun olen näitä listoja tehnyt. Paikka vain aina hieman vaihtelee fiiliksen mukaan. Pidän pelin teemasta, jossa pikkupirut kasvattavat lemmikkimonstereita, joita sitten myyvät luolaherroille, ja laittavat kilpailemaan vaihtuvissa kilpailuissa, kuten vaikka syöntikilpailu tai sottapyttyisyystaistelu. Peli on söpöstä teemastaan huolimatta melko raskas työläisenasettelu, enkä siksi sitä ihan kaikille suosittele, mutta jos jaksaa sääntöjen opettelun ja parin ekan kierroksen tunnustelun kahlata läpi, on peli lopulta aika selkeä. Laita pikkupirut hakemaan ruokaa, häkkejä, lisää työvoimaa tai vaikka myyntikojulle huutelemaan. Tämän jälkeen käydään jokaisen lemmikin tarpeet läpi, ja jos pärjäät hyvin saat pitää lemmikit tarpeeksi pitkään, jotta ne voivat kilpailla tai voit myydä ne eteen päin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZeyFGeN2Ais/VkeqLwAQBPI/AAAAAAAAI04/ARx1BVoIZvExOEIpCrX2a8oaqOOYgyrdwCPcBGAYYCw/s2448/IMG_4647.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="2448" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZeyFGeN2Ais/VkeqLwAQBPI/AAAAAAAAI04/ARx1BVoIZvExOEIpCrX2a8oaqOOYgyrdwCPcBGAYYCw/w640-h640/IMG_4647.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Valmiina työskentelemään.</i></div><br /><p><b>12. Seasons</b> (6.)</p><p>Regis Bonneséen Seasons on myös näitä toplistaukseni konkareita. Nykyisin tulee pelattua lähinnä etänä Board Game Arenassa, sillä mieheni ei niin Seasonsista välitä, mutta ei se haittaa, tyydyn kohtalooni. Pelissä on sekä korttien- että noppiendraftausta jotka ovat aina minun makuuni. Korttien kombottaminen on hauska pähkinä purtavaksi, ja pieni take thatkään ei minua haittaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-smuFzaQYJ-o/YWgDTrgaGaI/AAAAAAAA40Q/u6r5hJ9tKDgWTfPzYzlsPcaU6xxlFFxGgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3293.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-smuFzaQYJ-o/YWgDTrgaGaI/AAAAAAAA40Q/u6r5hJ9tKDgWTfPzYzlsPcaU6xxlFFxGgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3293.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Seasons on edelleen yksi suosikeistani.</i></div><br /><p><b>11. The Castles of Burgundy</b> (15.)</p><p>Stefan Feldin Burgundy on tällä hetkellä lemppari-Feldini, ja pelaan sitä jatkuvasti. Näköjään jopa niin paljon, että se on päässyt nousemaan listalla muutaman pykälän verran. Pelaajilla on kaksi noppaa, joilla he valitsevat toimintoja niin laattojen oston, niiden laittamisen tai vaikka resurssien kuljettamisen väliltä. Pelaan Burgundya mieluiten kaksinpelinä, neljällä en ole tainnut ikinä pelata. Tämä on jo europelien klassikko, johon kannattaa kaikkien tutustua. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-BOLN4BRyK-A/YWgEMcVmGGI/AAAAAAAA40Y/Uu7V2l4rWvwJIotypNNp98WIksDg19V4gCPcBGAsYHg/s4032/IMG_0042.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-BOLN4BRyK-A/YWgEMcVmGGI/AAAAAAAA40Y/Uu7V2l4rWvwJIotypNNp98WIksDg19V4gCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_0042.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Alean uusi painos Burgundysta.</i></div><br /><p><b>10. Roll Player</b> (4.)</p><p>Keith Matejkan Roll Player, eli tuttavallisemmin Rolpe, otti pienen sukelluksen nelossijalta kymmenenneksi, luultavasti sen takia etten ole sitä nyt päässyt hetkeen pelaamaan. Kuitenkin pidän siitä erittäin paljon, ja pelaisin toki koska vain. Meiltä löytyy molemmat lisäosat, mutta voin toki pelata ihan pelkkää peruspeliäkin, vaikka monet sanovat ensimmäisen lisäosan olevan pakollinen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-f41fd9Y4xPc/YWgE43XnwNI/AAAAAAAA40k/nyFVeN0U1uorrcJFjO2UnAlSh2OFhu1lQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6456.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-f41fd9Y4xPc/YWgE43XnwNI/AAAAAAAA40k/nyFVeN0U1uorrcJFjO2UnAlSh2OFhu1lQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6456.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ihania, ihania noppia!</i></div><br /><p><b>9. Disney: Villainous</b> (12.)</p><p>Yllätyksekseni myös Villainous otti pienen nousun listalla ylös. Johtuukohan kenties uusimman lisäosan odotuksen aiheuttamasta pöhinästä? Ken tietää. Oli miten oli, on Villainous edelleen makuuni, ja pelaankin sitä melko säännöllisesti. Pelissä pelaajat valitsevat jonkun hahmoista, ja yrittävät päästä kyseisen hahmon voittoehtoon muita pelaajia ennen. Omat suosikkini on ehkä Yzma, Hades, Jafar ja Rattigan. Inhokkeihini taas lukeutuvat Scar, Dr. Facilier ja Queen of Hearts lähinnä siksi etten pärjää niillä. Olen ennakkotilannut uusimman lisäosan, jonka tämän hetkisen tiedon mukaan pitäisi tulla marraskuussa, olkoot se siis synttärilahja itselleni. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-BqsU9bc0UCU/YWgKGC5VuhI/AAAAAAAA41c/75TDNsHf8Tcsy99Ah4CnvNnpAKfx632wQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_0642.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-BqsU9bc0UCU/YWgKGC5VuhI/AAAAAAAA41c/75TDNsHf8Tcsy99Ah4CnvNnpAKfx632wQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_0642.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Yzma on yksi lemppareistani Villainousissa.</i></div><br /><p><b>8. Isle of Cats</b> (10.)</p><p>Frank Westin kissojensaari on edelleen mielestäni paras polyominopeli. Siinä täytetään laivoja tetrislaattojen muotoisilla kissalaatoilla ja yritetään saada täytettyä laiva mahdollisimman täyteen, ja vielä mieluiten samanvärisiä kissoja vierekkäin muodostamaan kissaperheitä. Toinen päämekaniikka on korttienvärväys eli draftaus, josta kuten ehkä tiedätte, pidän erityisen paljon. Innolla odotan tulevia lisäosia jotka Potkustarttasin peliin menneenä kesänä. Luulen pelin sijoituksen pysyvän melko samana, sillä peli saa meillä pöytäaikaa melko hyvin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Qyqn-7gJMAM/YWgHzLM--NI/AAAAAAAA41A/fJeZe5Hnsz0ag1TmvWPtFg1tVoQh0iwUwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_1671.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Qyqn-7gJMAM/YWgHzLM--NI/AAAAAAAA41A/fJeZe5Hnsz0ag1TmvWPtFg1tVoQh0iwUwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_1671.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Laiva kissoja pullollaan.</i></div><br /><p><b>7. Nidavellir</b> (-)</p><p>Serge Laget:n Nidavellir iski minuun todella kovaa, ja olen siitä kirjoitellutkin blogissani. Peliä on tullut pelattua melko paljon, kiitos Board Game Arenasta löytyvän version. Meillä on myöskin pelin lisäosa Thingvellir, jota ilman emme pelaa koskaan. Pelin musta-valkoinen kuvitus jakaa hieman mielipiteitä, mutta itse pidän siitä. En osaa sanoa mihin Nidavellir päätyy jahka pääsen tästä "alkuhuumasta", jota on tosin kestänyt jo yli puoli vuotta, mutta uskon sen löytyvän listaltani ensi vuonnakin. Pelin jujuna on tarjouskolikot, joilla pelaajat salaa tarjoavat oikeudesta päästä ensimmäisenä palkkaamaan kääpiösotureita paikallisista tavernoista. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-M0kIiSAoYc0/YWc-GNjtKPI/AAAAAAAA4uY/k0AffZ3tOXICbrQzqyz5ojQLO0qwjtHswCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4922.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-M0kIiSAoYc0/YWc-GNjtKPI/AAAAAAAA4uY/k0AffZ3tOXICbrQzqyz5ojQLO0qwjtHswCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4922.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Nyt jännittää, voitanko yhtään tarjousta.</i></div><br /><p><b>6. Aquatica</b> (-)</p><p>Tämä vuosi on harvinainen siinä mielessä, että top-10:ni on poikkeuksellisen monta uutuutta. Näistä yksi on Ivan Tuzovskyn Aquatica, joka ihastutti minut Concordiasta tutulla korttimekaniikalla ja merenalaisella teemalla. Hauska yksityiskohta sinänsä, sillä oikeassa elämässä kärsin thalassofobiasta, eli pelkään syviä vesiä. Aquaticassa on myös hauska gimmick, jossa kortteja asetetaan pelaajalaudoissa oleviin uriin, joissa niitä sitten tiettyjen toimintojen ansioista voi nostaa, eli työntää syvemmälle pelaajalaudan sisään. Tätä kautta kortteja pääsee pisteyttämään pelin lopussa, ja pelin aikana voi saada esimerkiksi lisätoimintoja jne. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Xc8cMJBEPYE/YWc_PGhxg2I/AAAAAAAA4uk/5DnYVKu6hpcyXPQWCdHEMiJCOZGDRJEDQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4814.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Xc8cMJBEPYE/YWc_PGhxg2I/AAAAAAAA4uk/5DnYVKu6hpcyXPQWCdHEMiJCOZGDRJEDQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4814.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Aquatican yhteinen pelilauta ja korttirivit.</i></div><b><br class="Apple-interchange-newline" /></b><p><b>5. Five Tribes</b> (3.)</p><p>Bruno Cathalan Five Tribes on näköjään pysytellyt melko samoilla sijoilla, on se siis edelleen yksi ehdottomista lemppareistani. Meeplejen tiputtelu hieman Mancalaa muistuttavalla tavalla on kiva aivopähkinä, ja tämä muuten melko feldimäinen pistesalaatti onkin ollut meillä pelihyllyssä jo aika monta vuotta. Mitään uutta sanottavaa minulla ei Five Tribesista oikeastaan ole, mielipiteeni kun ei ole siitä muuttunut vuosien varrella. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Dq5lJAiUoe4/VhvTKxrBtBI/AAAAAAAAHd0/059CADgrG5QWR4rumTp_wblqGUNJ2DZ1wCPcBGAYYCw/s3264/IMG_4399.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-Dq5lJAiUoe4/VhvTKxrBtBI/AAAAAAAAHd0/059CADgrG5QWR4rumTp_wblqGUNJ2DZ1wCPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_4399.JPG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Melkein loppuu pöydältä tila.</i></td></tr></tbody></table><br /><br /><p><b>4. The Voyages of Marco Polo & Marco Polo II - In the service of the Khan</b> (2.)</p><p>Tässä hieman huijausta, sillä laitoin tähän samalle sijalle molemmat Marco Polo pelit, sillä ne ovat minulle melkein yhtä ja samaa peliä, pienin eroavaisuuksin. Hyllystäni löytyy kaikki lisäosat ja promot mitä peleihin on julkaistu. The Voyages of Marco Polo oli monta vuotta lempparipelini, eikä se kauaksi ole valunut vieläkään. Luciani & Tascini kaksikolta on useampikin peli listallani, mutta tämä on niistä suosikkini, ja on aina ollut. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-6x5hvg8s0CE/YWgJUSrCREI/AAAAAAAA41U/CipP6A1WxtMYVobhxTgEvU5tjlJPIVmzwCPcBGAsYHg/s1440/8DF2C5C7-5205-43CC-BBF5-AC7E6FF6F215.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1440" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-6x5hvg8s0CE/YWgJUSrCREI/AAAAAAAA41U/CipP6A1WxtMYVobhxTgEvU5tjlJPIVmzwCPcBGAsYHg/w640-h640/8DF2C5C7-5205-43CC-BBF5-AC7E6FF6F215.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Marco Polo II on samalla tuttu ja turvallinen, mutta kuitenkin tarpeeksi erilainen.</i></div><br /><p><b>3. Lost Ruins of Arnak</b> (-)</p><p>Mín ja Elwen parivaljakon debyyttipeli Lost Ruins of Arnak oli vähällä mennä minulta ohitse, sillä olin jostain syystä kuvitellut sen olevan aivan eri tyyppinen peli, kuin se lopulta olikaan. Onneksi päädyin jonkun YouTube-videon kautta tutkimaan asiaa hieman tarkemmin, ja huomasinkin sen olevan työläisenasettelu-pakanrakennuspeli, eli kaksi asiaa joista pidän erittäin paljon. Arnak yhdisteleekin noita mekaniikkoja oikein onnistuneella tavalla, ja olen huomannut koukuttuneeni peliin oikein huolella. Aivan piakkoin julkaistaan peliin Expedition leaders -lisäosa, joka vaikutti sääntöjen luvun perusteella jo niin nannalta, että on vaikea pysyä pöksyissäni. Jos et ole vielä tutustunut Arnakkiin, niin suosittelen erittäin lämpimästi. Se on yksi viime vuoden parhaista peleistä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-dfhoaM3niXY/YWc_-65wMsI/AAAAAAAA4us/0EgUxVtWyeYF4G8adnuZB9KlhcrZsJcmgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4369.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-dfhoaM3niXY/YWc_-65wMsI/AAAAAAAA4us/0EgUxVtWyeYF4G8adnuZB9KlhcrZsJcmgCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_4369.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>No olihan minun pakko fimoilla Arnakkiin muutamat nappulat.</i></div><br /><p><b>2. Dune: Imperium</b> (-)</p><p>Paul Dennenin Dyyni-peli yllätti minut ihan totaalisesti. Frank Herbertin Dyyni-kirjasarja on ollut vuosia yksi suosikeistani, ja olihan minun pakko tutustua aiheeseen liittyvään lautapeliinkin sillä aikaa, kun kuumeisesti odotin Denis Villeneuvin elokuvaa. Ja eipä ollut pettymys. Nimittäin Dune: Imperium on viimeisen 365 päivän ajalta pelatuin pelini. Se yhdistää työläisenasettelua ja pakanrakennusta, ihan niin kuin edellisellä sijalla ollut Arnak, mutta pelit tuntuvat kyllä todella erilaisilta. Voisin puhua pelistä pitkäänkin, mutta voitte lukea arvosteluni <a href="https://noppapotti.blogspot.com/2021/01/dune-imperium-hiekkamatojen-matkassa.html" target="_blank">tästä</a> mikäli haluatte tietää enemmän ja tarkemmin. Myös mieheni on ihastunut Dune: Imperiumiin, joten voin huoletta luottaa siihen, että pääsen pelaamaan sitä useasti. Ja pian uuden lisäosan Rise of Ix:in kanssa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-tsNxg-f-plc/YWdA4a2UEeI/AAAAAAAA4u4/ZsTBcg4JYJkqBmctmiipwpfIWH7B4VAlACPcBGAsYHg/s4032/IMG_4441.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-tsNxg-f-plc/YWdA4a2UEeI/AAAAAAAA4u4/ZsTBcg4JYJkqBmctmiipwpfIWH7B4VAlACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4441.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Onpas nämä Arcane tinmenin non-glare korttisuojat kivat valokuvatessa.</i></div><br /><p>1. <b>Everdell</b> (1.)</p><p>Noniin, tässä sitä nyt ollaan. Uusi vuosi, uudet kujeet mutta sama ykkönen. Mihinkäs se Everdell olisi ykkössijaltaan mennyt? Edes Dune:Imperium ei haastanut rakkauttani Everdelliin. James A. Wilsonin Everdell ja minä olemme kulkeneet polun, joka ei ollut suora. Alunperin suhtauduin siihen hieman taskulämpimästi, mutta joku pelissä kiehtoi sen verran, että päätin tutustua tarkemmin. Ja näin tehtyäni joku pelissä yhtäkkiä loksahti kohdalleen. Veikkaisin, että juuri pelin korttien ketjuttaminen ja kombottaminen on se, mikä lopullisesti sai minut rakastumaan siihen. Hyllyssäni on kaikki lisäosat mitä on jo julkaistu, ja Potkustartin kautta ensi keväänä tulee vielä pari lisäosaa lisää. Minulla on siis Everdell-namia vielä moneksi vuodeksi eteen päin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-8T0zzvjSblY/YWgITLh-8gI/AAAAAAAA41I/DdGWwnH4JvYySDtI1N45TQcydH711HCIACPcBGAsYHg/s4032/IMG_5098.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-8T0zzvjSblY/YWgITLh-8gI/AAAAAAAA41I/DdGWwnH4JvYySDtI1N45TQcydH711HCIACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_5098.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kaupustelijapupu olisi kiva saada pöydättyä pian.</i></div><div><br /></div>Tässä oli tämän vuoden lista. Aika passeliltahan tuo näyttää, vaikka todella paljon tuli muutoksia edelliseen vuoteen. Nyt onkin kova hinku päästä taas pelaamaan näitä kaikkia lemppareita.<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-88567829322609059542021-08-09T03:27:00.002-07:002021-08-09T03:27:51.306-07:00Testissä Knizian Equinox.<p> Asmodeeltä lähettävät arvostelukappaleen uudesta Equinoxista, ja tartuin tilaisuuteen jo pelkästään upean kansikuvituksen perusteella. Aikaisemmin nimellä Areena: Titaanien taistelu julkaistu peli oli minulle tuttu vain nimeltä, mitä nyt joskus olin sen pelikaupan alelaarissa nähnyt. Herra Knizian nimi paketin kannessa toki herättää mielenkiinnon, joten päätin tutustua peliin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-KHOXiZw9moY/YRD4UCJi2FI/AAAAAAAA3lI/KSMNymiPWJkVWGNwozVEEEMTkA7SmmNmgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6145.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-KHOXiZw9moY/YRD4UCJi2FI/AAAAAAAA3lI/KSMNymiPWJkVWGNwozVEEEMTkA7SmmNmgCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6145.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Equinoxin laatikko on täyteen pakattu, jopa niin täyteen ettei kortit meinaa mahtua sisälle. Unohtakaa siis korttisuojat.</i></div><br /><p>Equinoxissa pelaajat kilvoittelevat siitä, mitkä tarunhohtoiset metsänolennot selviävät päiväntasauksen juhlaturnajaisten loppuun asti. Tavoitteena on kerätä pisteitä ennustamalla, mitkä olennot kahdeksasta kilpailijasta ovat turnauksen lopussa vielä mukana. Pelin alussa valitaan mitkä kahdeksan olentoa 14:sta ovat pelissä sillä kertaa mukana, tai ne voidaan myös arpoa, mikäli näin haluaa. Kyseisten olentojen mustavalkoiset metsäkortit laitetaan pelialueen yläosaan riviin, ja niiden värilliset olentokortit(vahvuuksilla 0-10) sekoitetaan yhteiseksi pakaksi. Pakkaan sekoitetaan vielä puukortit sekä kameleontit, jotka ovat aina pelissä mukana. Pelialueen vasempaan reunaan laitetaan kierroslukukortit, ja nostopakka ja katoamiskortit laitetaan kaikkien pelaajien saataville. Jokainen pelaaja valitsee itselleen pelaajavärin ja ottaa sitä vastaavan pussukan ja viisi ennuskiveä. Toisin kun voisi luulla, ei kiviä laiteta pussukkaan, vaan se laitetaan makaamaan pöydälle, jotta kaikki näkevät kunkin pelaajan värin helposti. Sen jälkeen jokainen nostaa kahdeksan korttia käteensä ja peli voi alkaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-OL0sZzfk5Hw/YRD5AvdSRHI/AAAAAAAA3mQ/N9e2FJgoStkkFEZAixLaQU7_xJcRMNmtgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6149.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-OL0sZzfk5Hw/YRD5AvdSRHI/AAAAAAAA3mQ/N9e2FJgoStkkFEZAixLaQU7_xJcRMNmtgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6149.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Melko suuria numeroita aloituskäteen.</i></div><br /><p>Vuorollaan pelaaja voi joko tehdä ennustuksen, tai paljastaa aikaisemmin tekemänsä ennustuksen. Sen jälkeen hän voi pelata kortin kädestään pelialueelle, joko tyhjään kohtaan tai aikaisemmin sillä kierroksella pelatun kortin päälle, poistaa jo pelistä tippuneiden olentojen turhia kortteja kädestään, ja sitten nostaa takaisin kahdeksaan käsikorttiin. Näin pelataan viisi kierrosta, tai siihen asti että nostopakka loppuu. Pelin ensimmäisellä kierroksella, ja ainoastaan ensimmäisellä, voi pelaaja tehdä salaisen ennustuksen laittamalla kädestään kortin kuvapuoli alaspäin eteensä, ja yhden ennuskivistään tämän päälle. Kyseinen ennustus on arvoltaan viisi pistettä, mikäli hahmo selviytyy kilpailun loppuun. Jatkossa pelaajan on tehtävä tavallisia ennustuksia, eli hän voi laittaa kivensä pelialueella kyseisen kierroksen riville, haluamansa olennon kohdalle, oli siinä korttia vielä tai ei. Kustakin olennosta voi tehdä vain yhden ennustuksen per kierros. Kierros päättyy kun jokaisen olennon kohdalla on kortti, ja yksi olennoista on vahvuudeltaan pienin. Tämä olento tippuu pelistä pois ja sen kohdalle laitetaan katoamiskortti jatkossa, eikä sen kohdalle voi enää pelata ennuskiveä eikä korttia. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-4dR4ACBtsfk/YRD_w443Y2I/AAAAAAAA3oQ/JCyglLvmqBAJ3SDVb6DDPsHvBwRhogSkwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6154.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-4dR4ACBtsfk/YRD_w443Y2I/AAAAAAAA3oQ/JCyglLvmqBAJ3SDVb6DDPsHvBwRhogSkwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6154.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>O-ou, Pilgrim! Sinä olet heikoin lenkki ja pelistä ulkona.</i></div><br /><p>Jokaisella olennolla on taikavoima, jota voi käyttää ainoastaan se pelaaja, joka sillä hetkellä hallitsee olentoa. Voiman saa käyttöön pelaamalla kyseisen hahmon kortin pelialueelle. Olennon haltija on aina se, kenellä on piste-enemmistö kierroslukukorttien osoittamien lukujen mukaan. On hyvä muistaa, että paljastettu salainen ennustus on aina viiden pisteen arvoinen, ja sen paljastus onkin hyvä tapa saada hahmo haltuunsa. Pelissä olevat puukortit pelataan suoraan kädestä, ja ne joko ovat Dryadeja, jotka antavat pelaajan poikkeuksellisesti noukkia aikaisemmin pelatun kortin pelialueelta käteensä, tai Ancestor, jolla pelaaja voi veikata ääneen jonkun metsänolennon, ja jos jollain pelaajalla on kyseinen olento pelattuna salaisena ennustuksenaan, joutuu hän paljastaamaan sen. Mukana olevat kameleontit eivät omaa taikavoimaa, mutta ne estävät sellaisen käytön, jos niiden päälle pelataan muu olentokortti. Kameleontilla ei ole omaa riviä, vaan se pelataan minkä tahansa kortin riviin tai päälle. Kameleontin numero lasketaan kuitenkin kyseisen olennon vahvuudeksi sillä kierroksella. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ukjy2qCVec8/YREAHNcQryI/AAAAAAAA3oY/ZCifByLb0cIrZbjfErzLgdJOpXhS2FjhQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6153.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ukjy2qCVec8/YREAHNcQryI/AAAAAAAA3oY/ZCifByLb0cIrZbjfErzLgdJOpXhS2FjhQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6153.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Sininen hallitsee Feather foxia, mutta keltaisella on vielä mahdollisuus päästä nokittamaan myöhemmin.</i></div><br /><p>Peli jatkuu näin kunnes joko nostopakka loppuu tai viides kierros on pelattu loppuun. Tämän jälkeen katsotaan ne olennot, jotka ovat selvinneet loppuun asti tippumatta pelistä, ja pelaajat laskevat näille olennoille tekemiensä ennustusten pisteet kierroslukukorteista. Eniten pisteitä kerännyt pelaaja vie voiton. </p><p>Equinox on kaunis peli. Chris Quilliamsin kuvitus on upeaa ja värimaailma on hempeää ja sadunhohtoista, hyvin siis teemaan sopivaa. Ennuskivet ovat myös laadukkaasti tehty, ja tuntuvat mukavilta kädessä. Kortit ovat isoja tarot-koon kortteja, mikä on kuvituksen kannalta todella kiva, mutta itse pelaamisen kannalta hieman outo valinta. Peli vie nimittäin näin ollen todella paljon pöytätilaa ollakseen vain korttipeli ja ison pakan sekoittaminen tuntui todella hankalalta. Mukana tulevat samettipussukat ovat oikein söpöt, mutta niitä ei käytetä pussukoina. Kiviä ei säilötä niissä, koska pelin insertissä on kiville omat lokerot, joihin ne laitetaan pelin jälkeen. Myöskään pelin aikana ei ole järkeä pitää kiviä pussissa, josta ne on vaan lähinnä hankala kaivaa esille. Pussin ainoa funktio on siis ilmaista pelaajan väriä, mutta eikö ne kivet jo aja sen asian? Tätä en vaan suoraan sanottuna tajua, sillä tässä kohtaa säästö kuluissa olisi ollut suotavaa. Toiseksi, pelin insertissä on kolme isompaa lokerikkoa, mutta keskimmäinen niistä on puolisen senttiä pienempi kuin kaksi muuta, joten siihen ei kortit mahdu. Ja taas kortit jopa ilman suojia eivät meinaa mahtua laatikkoon. Tämä jokseenkin vaivaa, ja olen pohtinut pienen viillon tekemistä inserttiin, jotta saan kortit mahtumaan leviämättä ympäriinsä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-XWGhMsMO6XE/YREAey3W2QI/AAAAAAAA3og/XXI4nepDMwIOzMjpYDFT-Ky2hpAajXJsgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6147.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-XWGhMsMO6XE/YREAey3W2QI/AAAAAAAA3og/XXI4nepDMwIOzMjpYDFT-Ky2hpAajXJsgCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6147.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ennuskivet sekä hienot, mutta turhat pussukat.</i></div><br /><p>Itse peli on toimiva, varsinkin 3 ja 4 pelaajalla. Kahdella pelistä tulee jopa lähes ilkeä, kun toista pelaajaa pyritään blokkaamaan koko ajan, ja viidellä taas kaaos valtaa koko pelin. Kolmella ja neljällä pelissä pysyy jonkinlainen ryhti, ja mahdollisuudet strategiointiin korttien peluussa on paremmat. Mutta on toki muistettava, että korttipeliin sisältyy aina tuurielementti sen kanssa, mitä kortteja nostat pakasta. Toki Dryadi on oiva kortti auttamaan hätätilanteessa, mutta sitäkin on koko pakassa ainoastaan kaksi kappaletta. Equinox herättää siis minussa hieman ristiriitaisia tuntemuksia. Pelin tuotanto on jokseenkin omituinen, mutta itse peli on toimiva, ja mitä muuta sitä toisaalta Reiner Knizialta odottaisikaan. Peli myös aukeaa paremmin parin pelin jälkeen, joten ei kannata ensimmäisen erän jälkeen luovuttaa, jos tuntuu ettei se auennut ihan kokonaan. Varsinkin olentojen hallitseminen on aluksi ehkä hankala hahmottaa, sillä pelaajat helposti katsovat olentokorttien vahvuuksia, kuin siinä kohtaa pitäisi katsoa kierroslukukorteissa olevia pisteitä. Mutta kertaus on opintojen äiti, joten kyllä sekin menee selkärankaan kun tarpeeksi toistetaan. Sama pätee olentojen taikavoimien symboleihin. Jostain syystä ne eivät oikein tunnu aukeavan, mutta onneksi ne on sääntövihon lopussa selitetty tarkasti. </p><p>Muuten, pelistä löytyy myös vihreällä kansikuvalla kuvitettu versio. Pelit ovat sisällöltään kuitenkin identtisiä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-gKjFx2YSkIM/YREAtN3avWI/AAAAAAAA3ok/OpV_atkjpXcarFb-psK81pYfoLoVUg1UwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6148.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-gKjFx2YSkIM/YREAtN3avWI/AAAAAAAA3ok/OpV_atkjpXcarFb-psK81pYfoLoVUg1UwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6148.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Puukortit ovat aina mukana pelissä, tuomassa pientä helpoitusta ja kikkailua.</i></div><br /><p><br /></p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-24276145173920349542021-08-03T02:58:00.000-07:002021-08-03T02:58:48.765-07:00Lands of Galzyr -ensikatsaus.<p>Minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua etukäteen Snowdale designin uusimpaan joukkorahoitusta hakevaan peliin, nimittäin Lands of Galzyr -nimiseen tarinavetoiseen seikkailupeliin. Tässä kohtaa saattaa pitkäaikaiset Noppapotin lukijat hämmästellä, sillä seikkailupelit ja minä emme ole mitkään vakituiset kaverit. Oma pelimaku kun yleensä suuntautuu kuiviin europeleihin, ja tarinalliset elementit ovat usein vähän niin ja näin. Omasta pelihyllystäni kuitenkin löytyy kaikki Snowdale designin aikaisemmat pelit Dale of Merchantsistä Dawn of Peacemakersiin, joten pakkohan minun oli Galzyriinkin tutustua, kun kerta mahdollisuus siihen annettiin. Huomioithan, että kuvissa esiintyy pelin prototyyppi, joten lopullinen tuote voi olla hieman erinäköinen ja siinä voi olla vielä puutteita.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-bXyQjlsgV_g/YQj_68qKdZI/AAAAAAAA2bw/Q74TLFGQ0XMMjKmx8ryX5onS__x3k_quQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6037.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-bXyQjlsgV_g/YQj_68qKdZI/AAAAAAAA2bw/Q74TLFGQ0XMMjKmx8ryX5onS__x3k_quQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6037.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Lands of Galzyr on näyttävä peli, jo näin prototyyppinä.</i></div><br /><p>Kuten saatatte arvata, Lands of Galzyr sijoittuu samaan Daimyrian maailman kuin aikaisemmat Snowdalen pelit. Peli on avoimen maailman tarinallinen seikkailupeli, jota voi pelata joko kilpahenkisesti tai yhteistyömeiningillä 1-4 pelaajan voimin. Jokainen pelaajista valitsee itselleen seikkailijan, jolla lähtee tutkimaan Galzyria kohdaten erilaisia hahmoja, tehtäviä ja yllättäviä tilanteita. Oma kokemukseni rajoittuu nyt vain kilpahenkiseen peliin, jossa peliä pelataan siihen asti, kun joku pelaajista saavuttaa ennaltamäärätyn määrän arvovaltapisteitä. Jokainen hahmoista on hieman erilainen vahvuuksiltaan, mutta suurin osa eroista rakentuu pelin aikana, kun jokainen hankkii erilaisia välineitä ja kumppaneita avukseen. Pelin ehkä omalaatuisin osa on Book of Adventures, joka on netistä löytyvä sivusto, jonka voit myös ladata esim puhelimeesi tai tablettiisi offline peluuta varten. Tuo seikkailukirja pitää huolen siitä, että seikkailut jotka koet ovat yllättäviä, koska et vahingossa lue mitään mitä sinun ei olisi tarkoituskaan lukea. Jos vertaa esim Above and belown tarinakirjaan, jossa on lähes mahdotonta olla silmäilemättä ohi aiheen. Se antaa myös mahdollisuuden lähes loputtomaan seikkailuun, koska peliä voit pelata käytännössä aina, ja pelintekijät ovat sitoutuneet ylläpitämään sivustoa julkaisunkin jälkeen, joten uutta sisältöä tulee varmasti jatkossakin. Tiedän, että on pieni (mutta äänekäs) osa pelaajia, jotka eivät salli mitään älylaitteita pöytään, mutta Lands of Galzyrissä tuo interaktiivinen tarinakirja on oikeasti syy siihen, että peli toimii niin hyvin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-AWqvzpyaEuI/YQkCBSfnTfI/AAAAAAAA21M/nYc7nA_HpIoGwYONKEwWRroisKwBV6ykACPcBGAsYHg/s1600/f2baa712-aabf-42f4-8069-e8e4ad3c1d5b.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-AWqvzpyaEuI/YQkCBSfnTfI/AAAAAAAA21M/nYc7nA_HpIoGwYONKEwWRroisKwBV6ykACPcBGAsYHg/w480-h640/f2baa712-aabf-42f4-8069-e8e4ad3c1d5b.jpg" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Anteeksi pieni spoilaus, mutta pakko oli näyttää tarinakirja in action.</i></div><br /><p>Koska pelihän toimii. Vaikka tällaiselle paatuneelle europelaajalle Lands of Galzyr ei ole sitä ominta tonttia, myönnän viihtyneeni pelin kanssa. Mekaanisesti pelihän on skill checkien heittoa nopilla ja valintojen tekemistä siitä, mihin päin tarinaasi lähdet viemään. Nopanheittoihin toki pystyy vaikuttamaan vaikka minkälaisilla välineillä, joita matkan varrelta tarttuu hihaan. Pelatessa voit jahdata valmiiksi esillä olevia questejä, jotka ovat ilmoitustaululla kaikkien nähtävillä, tai sitten voit mennä eri kaupunkeihin katsomaan millaisia tapahtumia sieltä löytyy. Valinnan varaa on paljon. Joskus peli myös heittää sinulle pakollisia tehtäviä, jotka sinun pitää suorittaa ennen muita tehtäviä. Päätöksilläsi on pitkäkantoisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat tarinasi kulkuun jatkossa. Voi olla, että joku toinen pelaaja kohtaa saman kaupustelijan, mutta heidän kohtaaminen meneekin ihan eri lailla. Toinen pelin keskeinen osa on korttilaatikko, josta tarinakirja käskee ajoittain nostamaan kortteja pelaajille. Täältä saadaan seikkailuita, välineitä ja kanssamatkustajia jne. Pelin pystyy myös tallentamaan seuraavia pelikertoja varten helposti, mikä on ehdoton plussa tämän tyyppiselle pelille. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-SR_pCNKxyf4/YQkE4JmyayI/AAAAAAAA3DE/7LcOZFTQu2kLT4VbLQBX9M7xBSRxVU-GgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6087.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-SR_pCNKxyf4/YQkE4JmyayI/AAAAAAAA3DE/7LcOZFTQu2kLT4VbLQBX9M7xBSRxVU-GgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6087.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pelin mukana tulee kätevä korttiteline, johon kortit säilötään. Sieltä ne saa helposti noukittua niin pelin alussa kuin sen aikanakin.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-oTaqAFZF6ns/YQkReL91LSI/AAAAAAAA3Hc/fF059r4QpbM96FTU1Ws76Zys4gLWTiLXgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6082.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-oTaqAFZF6ns/YQkReL91LSI/AAAAAAAA3Hc/fF059r4QpbM96FTU1Ws76Zys4gLWTiLXgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6082.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tällainen kaveri lähti matkaan mukaan viideksi päiväksi.</i></div><br /><div><br /></div><div>Ja mainitsinko jo, miten kaunis peli on? Silmäkarkki on minulle tärkeä asia, ja Lands of Galzyr tuo sitä roppakaupalla. Kuvitus on tuttua Sami Laaksoa, joka itselleni on jo entuudestaan mieluista. Kaksipuoleinen pelilauta on myös sieviä yksityiskohtia täynnä, toinen puoli talvikuukausille ja toinen kesäkuukausille. Pidän myös värikkäistä nopista ja muovimerkeistä, joilla merkataan pelaajan vahvuudet eri taitoihin tämän omalla pelaajalaudalla. Kaiken kaikkiaan laatu näkyi jo prototyypissä. Onpa tosi kiva, että meillä täällä Suomessa tehdään näin laadukkaita pelejä! </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-08ZgoGlqwjw/YQkK3l-KSuI/AAAAAAAA3Gs/CbgYa-S1qp8FFLNp9v3pVPgN9PVH8ilRwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6100.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-08ZgoGlqwjw/YQkK3l-KSuI/AAAAAAAA3Gs/CbgYa-S1qp8FFLNp9v3pVPgN9PVH8ilRwCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6100.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Bumir matkaa raketin ja pyssyn voimin, taskussaan kymmenen kultarahaa.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-WfFdOFRE1F8/YQkQ8N13hYI/AAAAAAAA3HM/Aahtw1IUdu0NAZPyjdI6gmsWmYl9jY09ACPcBGAsYHg/s4032/IMG_6081.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-WfFdOFRE1F8/YQkQ8N13hYI/AAAAAAAA3HM/Aahtw1IUdu0NAZPyjdI6gmsWmYl9jY09ACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6081.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Teshunessa voi päästä festareille tai vaikka tutkimaan vanhoja raunioita.</i></div><br /><p>Pelin ehkä hankalin osuus on ennen ensimmäistäkään peliä tapahtuva asioiden valmistelu, mutta kun siitä pääsee yli, on jatkossa tapahtuva pelaaminen helpompaa. Peli kun säilöö itsensä seuraavaa pelikertaa varten loogisesti, jolloin tietyt kortit ovat valmiiksi eroteltu muista, eikä niitä sitten enää tarvitse kaivaa satojen muiden joukosta. Sääntövihkoa jouduin jonkun verran pläräämään edestakaisin tarkistellessani pikkujuttuja pelin aikana, mutta kun peli eteni jäi tuokin pois ja uskon pystyväni opettamaan pelin melko helposti. Ainoa ongelma mihin kohtasimme oli rahakiekot, jotka kiinnitetään pelaajalautaan. Ne kun eivät meinanneet pysyä paikoillaan, mutta uskon tämänkin korjaantuvan lopullisessa versiossa. En siis siitäkään pääse valittamaan. Peliseurani oli myös hyvin pettynyt, kun valmiin pelin saa vasta ensi vuonna. Hän kun tykästyi siihen niin, että olisi halunnut pelata paljon enemmän kuin mihin meillä oli nyt aikaa. Pelin Gamefound-kamppis alkaa tänään 3.8.2021, joten mukaan vaan jos tarinavetoiset pelit nappaavat.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-QOlYzPZuef0/YQkMNO-ZWlI/AAAAAAAA3G4/MKIApX44zakGEz5UKsSUtZmwtKMe_1fcACPcBGAsYHg/s4032/IMG_6080.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-QOlYzPZuef0/YQkMNO-ZWlI/AAAAAAAA3G4/MKIApX44zakGEz5UKsSUtZmwtKMe_1fcACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6080.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Matkan varrelta napattu tehtävä vie bileisiin Arhinissa.</i></div><br /><p>Olin täysin varautunut sanomaan, että peli on kiva mutta ei minulle, vaan miten tässä nyt kävi? Mies jo kaivelee luottokorttiamme taskustaan kohta alkavaa kampanjaa varten. Kiitos Snowdale design ja Sami Laakso pelin lainasta. </p><p>Tästä pääset seuraamaan projektia Gamefoundissa: <a href="https://gamefound.com/projects/draft/nrs6qlp4hej1oj8cyigi9jhgihb#/" target="_blank">Lands of Galzyr</a>.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-bkR1HZpvooo/YQkQEhOYu2I/AAAAAAAA3HE/Db5TIpdvDCADNt_0TFv9xnRQkQIJKLXgQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6098.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-bkR1HZpvooo/YQkQEhOYu2I/AAAAAAAA3HE/Db5TIpdvDCADNt_0TFv9xnRQkQIJKLXgQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_6098.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Bumir matkalla Riensthumin satamakaupunkiin etsimään häppeninkejä.</i></div><br /><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br />Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-61999010559902954832021-04-20T03:41:00.000-07:002021-04-20T03:41:38.437-07:00Nidavellir eli sinne mutta ei takaisin.<p> Kääpiöt ovat kovin aliedustettuna pelihyllyssäni. Ehkä kääpiöteemaiset pelit eivät yleensä ole mekaanisesti omaan makuuni sopivia, tai sitten ei vain ole tullut kokeiltua kovin montaa. Saboteur myytiin jo aikaa sitten eteenpäin, vaikka se sinällään oli ihan hauskahko partypelinä. Mutta kun näin Nidavellirin ensimmäisen kerran YouTuben ihmeellisessä maailmassa, kiinnostuin heti. En kääpiöiden vaan kolikoiden takia. Siitä lisää hieman myöhemmin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-43WD1SvXKeA/YH6mckC0C1I/AAAAAAAA1R4/MgZxg35ZSVEK3x7SAYyf83W8w0wqfuPSQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4744.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-43WD1SvXKeA/YH6mckC0C1I/AAAAAAAA1R4/MgZxg35ZSVEK3x7SAYyf83W8w0wqfuPSQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4744.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Peruspeli ja lisäosa, jotka mahtuvat hyvin pelkän peruspelin laatikkoon.</i></div><br /><p>Serge Laget:n Nidavellir sijoittuu skandinaaviseen mytologiaan, tarkemmin sanottuna Nidavellirin kääpiömaailmaan. Siinä pelaajat yrittävät värvätä kääpiöarmeijaa vastustamaan Fafnir-lohikäärmettä, joka uhkaa koko kuningaskuntaa. Ennen kuin tämä "viiden armeijan taistelu" voidaan käydä, pitää löytää taistelijoita. Ja mistäs muualtakaan sitä löytäisi kykeneviä kääpiöitä kuin tavernasta! </p><p>Pelissä pelaajat tarjoavat kolikoita siitä, kuka saa mennä ensimmäisenä tavernaan sisään värväämään taistelijoita. Näitä taistelijoita on viittä eri luokkaa, jotka kukin vahvistavat armeijaasi omalla tavallaan, eli käytännössä pisteytyvät kukin eri tavalla. Tavernoita on kolme, joista kuhunkin pitää tehdä oma tarjous. Valittavana pelaajilla on viisi kolikkoa, joilla tehdä tarjoukset näkemättä muiden tarjouksia. Yksi kolikko per taverna. Sitten pelaajat värväävät voittojärjestyksessä siellä olevat kääpiöt omiin jengeihinsä. Jos saat kerättyä täyden rivin eli yhden jokaista kääpiöluokkaa, saat värvätä vielä paremmasta joukosta, eli sankareista, yhden riveihisi. Jos tässä kohtaa ei ole tullut vähintäänkin lievät Hobitti-vibat päälle, niin suosittelen laittamaan Spotifysta Hobitti-elokuvan soundtrackin soimaan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-kA_gTf0EOoY/YH6m9TO9fHI/AAAAAAAA1SA/qa5aiSNzkl4YcRryigpiLjmMVM_WRPHmgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4923.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-kA_gTf0EOoY/YH6m9TO9fHI/AAAAAAAA1SA/qa5aiSNzkl4YcRryigpiLjmMVM_WRPHmgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4923.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pelin alkupuolella kolikot ovat aika vaatimattomia.</i></div><br /><p>Jokaisella pelaajalla on myös nollan arvoinen kolikko, jolla toki häviää tarjouskaupan, mutta saa vaihtaa kaksi jäljelle jäänyttä kolikkoaan isommaksi laskien näiden yhteissumman ja ottaen sitä vastaavan kolikon hienon hienosta kolikkotelineestä. Jos kyseisen luvun kolikkoa ei enää ole, saa pelaaja sitä seuraavan isomman kolikon. Täten mahdollisuudet voittaa tarjouskauppa kasvaa, yeah! Tässä kohtaa pelaaja kyllä menettää noista kahdesta ylijääneestä kolikosta isomman, mutta hei, tilalle tuli vielä parempi kolikko.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-fJtYr4AodoQ/YH6qDUiYwiI/AAAAAAAA1V0/l0hS12ekLpECP7O0mVJ9xW19L-Yj9R_mgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4926.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-fJtYr4AodoQ/YH6qDUiYwiI/AAAAAAAA1V0/l0hS12ekLpECP7O0mVJ9xW19L-Yj9R_mgCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_4926.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ihan pienellä pöydällä ei tätä pelata. Ja tässä vain kaksinpeli menossa.</i></div><br /><p>Pelissä pelataan kaksi pakkaa lävitse, joiden välissä tehdään pikainen palkintojenjako, jossa eniten kutakin kääpiöluokkaa kerännyt saa pienen avustuksen, yleensä joko tosi hyvän kortin kyseistä väriä, tai maagisen timangin jolla voittaa aina tasapelit, tai kenties saa vaihtaa nollakolikkonsa kolmoseksi. Kun kaksi pakkaa kääpiöitä on käyty läpi, pisteytetään kortit ja tässä kohtaa ehdottomasti suosittelen Nidavellir-sovelluksen lataamista, sillä se nopeuttaa hommaa huomattavasti. Eniten rohkeuspisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Tarina ei kerro miten itse taistelussa Fafniria vastaan käy ja selviääkö pelaaja siitä, mutta se ei olekaan tämän pelin juoni. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-NBGQ63dkOzM/YH6pPn6-kyI/AAAAAAAA1UI/exkcyYKtOdEppgLlWcSuD0A3_QiXHq71gCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4931.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-NBGQ63dkOzM/YH6pPn6-kyI/AAAAAAAA1UI/exkcyYKtOdEppgLlWcSuD0A3_QiXHq71gCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_4931.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kääpiöt riveissä valmiina taistelemaan.</i></div><br /><p>Ollakseen käytännössä vain korttipeli, Nidavellir vie kyllä todella paljon pöytätilaa. On korttipakkaa, pelaajalautaa, kolikkotelinettä ja useampi teline myös sankarikorteille yms. Mikään mukaan otettava kahvilapeli se ei ole, vaikka kotona tätä tulee kyllä pelattua päiväkahvin kanssa. Se on tarpeeksi kevyt, että sen pystyy nopeasti pelaamaan lasten nukkuessa päiväunia, mutta siinä on kuitenkin tarpeeksi sisältöä, että peliharrastajan aivoni aktivoituvat ja olen tyydyttynyt pelin jälkeen. Nidavellir on myös siitä mahtava, että se sopii todella monenlaiselle pelaajalle, tai jopa sellaiselle, joka ei ehkä ole vielä niin kovin useaa peliä pelannut lapsuuden Hotelli-pelin ja Kummituslinnan jälkeen. Ja mikä parasta, peli löytyy myös Board Game Arenasta, joten jos etäpelailu on ainoa vaihtoehto, voit kirjautua BGA:han ja pistää pelit tulille. Nidavellirille voin kyllä antaa vahvan suosituksen, olen itse tykästynyt peliin ja se on saanut vakipaikan hyllyssäni. Jonkun verran olen kuullut narinaa pelin harmaasta kuvituksesta, mutta minä ainakin pidän Jean-Marie Minguezin kuvituksesta, ja koen harmaan kuvan ja värillisen luokkalogon kontrastin helpottavan silloin, kuin kortteja on jo pelattu useampia pöytään. Minulla ei myöskään ole juuri pahaa sanottavaa GRRRE Gamesin tuotannosta, koen pelin komponenttien olevan oikein passelia laatua. Kolikot ovat kivan paksuja ja laadukkaita. Ainoastaan kolikkotelineen kohtaloa pohdin, että pitäisikö se liimata yhteen. Se kuitenkin mahtuu kasattuna laatikkoon, joten ehkä siitä saisi hieman tukevamman muutamalla tipalla pikaliimaa. Korttien koko on sitten muuten hieman hassu ns. Catan-koko, jos suojia etsii. Itse käytin Paladinin Bediverejä, jotka oli todella hyvät.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-JACYcAHNwiA/YH6phFBsjLI/AAAAAAAA1Uc/DiIW9I4doXg4LZAPa8UJtJbd95AiI5A_QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4955.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-JACYcAHNwiA/YH6phFBsjLI/AAAAAAAA1Uc/DiIW9I4doXg4LZAPa8UJtJbd95AiI5A_QCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4955.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Nidavellir Board Game Arenassa.</i></div><br /><p>Peliin on myös saatavilla Thingvellir-lisäosa, jossa tarjouskaupan voittaja voi tavernan sijaan mennä palkkasoturileiriin, ja värvätä sieltä joko todella hyvän soturikääpiön tai poimia esinekortin, joka yleensä antaa loppupisteykseen jonkun pienen edun tai kenties auttaa pelaajaa jo pelin aikana "rikkomaan sääntöjä". Thingvellir on todella helppo lisätä peliin, ja vahvasti suosittelen sitä mikäli sellaisen vain sattuu jostain löytämään. Itse hankin ranskankielisen painoksen ja pelaan yleensä aina lisäosa mukana. Koen sen olevan täydellinen lisä peliin, ja voisin huoletta opettaa pelin uudelle pelaajalle suoraan lisäosa mukana.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-8pl4zS8QTHs/YH6ptzTBTcI/AAAAAAAA1U0/lgZiv3HK2PEI_hFdjmcH0lAqcNEki7lwQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_5056.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-8pl4zS8QTHs/YH6ptzTBTcI/AAAAAAAA1U0/lgZiv3HK2PEI_hFdjmcH0lAqcNEki7lwQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_5056.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Thingvellirin soturileiri ja sen tarjoamiset. </i></div><br /><p><br /></p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-11705134839657365582021-04-11T04:47:00.000-07:002021-04-11T04:47:14.071-07:00Kevättä pelihyllyssä.<p>Toisin kun otsikosta saattaisi luulla, tämä postaus ei kerro kokoelman karsimisesta, vaan pelkästään sinne lisätyistä peleistä. Huomasin, etten hetkeen ole tehnyt tällaista tavallista Hei, mitä kuuluu -postausta, ja ajattelin ajan olevan siihen sopiva, kun täytyy myöntää ostohousujen olleen päällä tänä vuonna melko toistuvasti. Ja nyt ollaan vasta huhtikuussa. Viimeiset kuusi kuukautta ovat kyllä tuoneet kokoelmaamme aikamoisia herkkuja, ja totesin itselleni tuossa hetki sitten, että vaikka muut elämän osa-alueet ovat olleet vähemmän kivoja,(stressaava muutto, Covidin sairastaminen, huoli läheisistä yms), niin pelihetket (ne harvat mitä on ollut) ovat kyllä olleet hyviä ellei jopa erinomaisia. </p><p>Kuten edellisessä kirjoituksessani hehkutin, Dune:Imperium kolahti meillä kovaa ja on saanut pöytäaikaa kiitettävästi. En viitsi siitä nyt sen enemmin kirjoitella, voit halutessasi lukea edellisen postaukseni aiheesta. Dyynin lisäksi loppuvuonna hankittu Lost Ruins of Arnak on ollut koukuttava, ja siitä inspiroituneena tein peliin meeplet fimosta. Tai puolet niistä, sillä en ole kerennyt tehdä kuin vasta siniset ja punaiset hahmot. Lost Ruins of Arnak oli heti julkaisustaan lähtien todella suosittu, ja sen myötä saatavuus on ollut välillä kehnoa, kun ensimmäinen painos meni loppuun ennen kuin kukaan kerkesi sanoa "pakanrakennus ja työläisenasettelu on kivaa". Tätä kirjoittaessani peliä näyttäisi taas saavan, joten tilanne on näköjään korjaantunut. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-k9JPx563DMY/YG2VFeeBPNI/AAAAAAAA0_s/r0aBZMUO9d4GflQsPP1KnukH6874m_dqQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4369.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-k9JPx563DMY/YG2VFeeBPNI/AAAAAAAA0_s/r0aBZMUO9d4GflQsPP1KnukH6874m_dqQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_4369.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Joko sulla soi Indiana Jonesin tunnari päässä?</i></div><br /><p>Arnakin sademetsien jälkeen kaipailin jotain abstraktia peliä elämääni, ja sitä sain Nova Lunan muodossa. Kirjoitin Lautapelioppaaseen siitä <a href="https://www.lautapeliopas.fi/peliarvostelut/nova-luna/" target="_blank">arvostelunkin</a>, mutta lyhennettynä kyseessä on Uwe Rosenbergin laattojenasettelupeli, joka haki inspiraationsa Corné van Moorselin Habitatsista. Pelissä valitaan laattoja, jotka asetellaan omalle pelialueelle yrittäen saada laattoihin merkityt tehtävät toteutumaan mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi joku laatta haluaa viereensä kaksi sinistä laattaa ja kolme punaista. Perusidea on siis hyvin simppeli, mutta Nova Luna on kyllä hämmentävän koukuttava. Ei se nyt mikään kokoelmani kaunein peli ole, mutta kahvikupposen äärellä viihdyn tämän pelin kanssa uudelleen ja uudelleen. Opetin sen myös anopilleni, joka myös tykästyi peliin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Lk_t2S3ZAgg/YG2UzG4izAI/AAAAAAAA0_c/D-R8avWcl3I9pGT9PKE0Iqf-M9FA3iryACPcBGAsYHg/s4032/IMG_4247.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Lk_t2S3ZAgg/YG2UzG4izAI/AAAAAAAA0_c/D-R8avWcl3I9pGT9PKE0Iqf-M9FA3iryACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4247.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Nova Luna aluillaan.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Mieheni kanssa saimme helmikuussa yhden yön yli kestävän treffiretken Tampereelle, lasten jäädessä</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">mummolaan. Menimme hotelliin, kävimme tervehtimässä ystävääni Tuomoa Tampereen Lautsussa, kävimme kaupassa ja syömässä, ja lopun iltaa lipitimme skumppaa hotellihuoneessa. Ei ehkä kuulosta kummoiselta, mutta kahden pienen lapsen vanhemmille tuo hetken hengähdys oli tarpeen. Ja enhän minä selvinnyt Lautsusta ulos ostamatta mitään, joten pienen kiertelyn jälkeen päädyin vihdoinkin ostamaan oman Broom Servicen itselleni. Jos olet lukenut jokavuotisia top-listojani, olet ehkä huomannut Broom Servicen listallani, sillä se on aivan mahtava ns. pick up and deliver, eli nouki ja kuljeta -peli. Kyseinen genre ei edes ole mikään suosikkini, mutta tämä peli vaan toimii. Ja mikä oudointa, kävi ilmi ettei mieheni ollut koskaan pelannut sitä (lisää tähän Edvard Munchin Huuto), joten peli pääsi pöydälle nopeasti. Pelissä kukin valitsee itselleen neljä korttia kymmenestä ja valitsee vuorollaan pelaako kortin rohkeana vai arkana. Jos joku muu valitsee kortin, joka sinulla on kädessä, on sinun pakko pelata se, mutta päätät itse kumman muodon valitset. Vain viimeinen kyseisen kortin rohkeana valinnut saa tehdä tuon selkeästi paremman muodon, arkajalkat saavat tehdä toimintonsa aina. Pelilaudalla kuskaillaan taikajuomia sinne tänne, kuvittele siis olevasi Kikin lähettipalvelu -elokuvassa.</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-5RWhHgOTIa8/YG2V2XpbAgI/AAAAAAAA1AA/05Ahm0AhZqU2V7nJ_C9o433e34qJ7M4qwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4782.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-5RWhHgOTIa8/YG2V2XpbAgI/AAAAAAAA1AA/05Ahm0AhZqU2V7nJ_C9o433e34qJ7M4qwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4782.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Nyt jännätään, onko mieheni valinnut samat kortit.</i></div><br /><p>Tämän lisäksi Amazonista tilaamani Quetzal ja Cóatl saapuivat. Ja kyllä, ne ovat kaksi eri peliä. Quetzal on Gigamicin julkaisema työläisenasettelupeli, jonka vinkeänä juttuna on meeplejen heitto. Se miten meeplet lasketutuvat pöydälle määrittää, millaisia työläisiä sinulla on sillä kierroksella. Muuten peli on melko simppeli, perheillekin sopiva peli. Pientä interaktiota löytyy parissa kohtaa pelilautaa, jossa toinen pelaaja voi nokittaa toisen pelaajan pois työläisruudusta pelaamalla sinne useamman meeplen kuin edellinen. Mutta ei se kyllä kovin ilkeältä tunnu, joten halinallet voi istua ihan rauhassa. Saat kuitenkin siirtää syrjäytetyt meeplesi jonnekin muualle, et menetä niitä. Peli löytyy muuten BoardGameArenasta, jos siihen haluaa tutustua, mutta ei se virtuaalinen meeplejen heitto tietenkään tunnu samalta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-uZSNmpJCs08/YHLUAMfVISI/AAAAAAAA1FE/0f3f_a1NiqwpCDB6oZetzUbclbS4gBwOwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4671.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-uZSNmpJCs08/YHLUAMfVISI/AAAAAAAA1FE/0f3f_a1NiqwpCDB6oZetzUbclbS4gBwOwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4671.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Quetzalin seikkailijat ovat mukavan erinäköistä porukkaa.</i></div><br /><p>Cóatl taas on puhtaasti abstrakti peli, jossa pelaajat noukkivat muovisia värikkäitä paloja, muodostaen niistä höyhenkäärmeitä, atsteekkien tarunhohtoisia hahmoja. Peli on kaunista silmäherkkua pöydällä, ja uskoisin sen maistuvan esimerkiksi Azulin ystäville. Vuorollasi voit joko ottaa paloja tai pisteytyskortteja, tai rakentaa höyhenkäärmeitäsi. Pelin kuvitus on kaunista ja muutenkin se on pöydällä viehättävän näköinen. Mielenkiintoisia päätöksiä niin pisteytyskorttien kuin palojen noukkimisenkin muodossa tarjoileva peli on tainnut mennä suurelta peliyleisöltä hieman ohitse, liekö syynä hieman tuntemattomampi pelijulkaisija Synapses Games. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-gpj6qnQYe_E/YG14qpFs0uI/AAAAAAAA0rg/80ew1ijxV1or3Tib6D12jnhWr8XcpY0DQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4709.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-gpj6qnQYe_E/YG14qpFs0uI/AAAAAAAA0rg/80ew1ijxV1or3Tib6D12jnhWr8XcpY0DQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4709.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ei nyt mitenkään järkyttävän hyvä käsi, mutta ehkä näistä saa parit madot tehtyä.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><br /></i></div><p>Yksi viimeisimmistä koukutuksistani on ollut Aquatica, jota kerkesin himoita jo jonkun aikaa, ja sitten painoin ostoliipasinta, kun satuin saamaan sen ilman postikuluja. Aquatican merellinen teema ja mielenkiintoiset mekaniikat vetivät puoleensa. Huhut pelin komponenttien huonosta laadusta kuitenkin hieman viivästytti ostopäätöstäni, mutta kerta huonolaatuisina pidetään lähinnä vain kortteja, ajattelin tämän korjautuvan kuitenkin korttisuojilla. Jotka, täytyy tosin myöntää, oli hieman tuskaiset löytää paikkakorteille, jotka tietenkin ovat ne eniten osumaa ottavat. Aquatican päämekaniikkana toimii monille Concordiasta tuttu korttimekaniikka, jossa sinulla on kaikki hahmokortit alusta alkaen kädessäsi, ja pelaat vuorollasi niistä yhden tai pelaat Matronan, jolla saat ottaa kaikki pelaamasi kortit takaisin käteesi. Kuten moni saattaa ehkä muistaa, on Concordia yksi suosikeistani, ja tämä mekaniikka ei jätä minua kylmäksi tässäkään pelissä. Huomiota herättävää pelissä on myös korttien nostamismekaniikka, jossa paikkakortteja ei pelata käteen, vaan ne laitetaan pelaajalaudan uriin, jossa niitä voi sitten nostaa pykälä kerrallaan kokonaan ylös, jonka jälkeen ne voi siirtää aarrearkkuun, eli pisteytyspinoon. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-VlqqMje-Hp0/YG2RK95xiYI/AAAAAAAA0xc/yMBJFs9Ut9k4eFKjJ9wxgxVQzqkeee0NgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4826.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-VlqqMje-Hp0/YG2RK95xiYI/AAAAAAAA0xc/yMBJFs9Ut9k4eFKjJ9wxgxVQzqkeee0NgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4826.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Aquatica on näyttävä peli pöydällä.</i></div><p>Myös yksi tämän kevään viimeisimpiä hottiksia on ollut Nidavellir ja sen lisäosa Thingvellir. Korttienvärväys on aina ollut yksi lempimekaniikkani, ja kun kuulin tästä kääpiöaiheisesta pelistä, meni se heti toivelistalle. Olin kaivannut jotain mielenkiintoista, mutta kuitenkin helposti opetettavaa korttipeliä, jonka ääressä sujuu iltapäiväkahvittelu tai kenties illalla iltapala. Kriteerinä oli myös, että pelillä pitäisi olla kuitenkin hieman enemmän sisältöä kuin nopeilla korttienlätkinnöillä. Nidavellir osuu tuohon slottiin aivan täydellisesti. Se on säännöiltään helppo, mutta pelissä käytettävä ostovuoron määräytyminen eniten tarjoavalle, on mekaniikkana mielenkiintoinen. Voisin kuvitella pelin sopivan aika moneen tilanteeseen, ainoana rajoitteena olevan sen vievän yllättävän paljon pöytätilaa ollakseen korttipeli. Lisäosa Thingvellir ei muuta peruspeliä paljoakaan, tuo vain yhden lisävaihtoehdon, josta värvätä kortteja. Se on siis todella helppo lisä peliin, ja en malttanut odottaa sen hankkimista, joten ostin ranskankielisen version Saksan Amazonista. C'est la vie! Tätä olen myös pelannut BoardGameArenassa jo jonkun verran, sieltä löytyy niin peruspeli kuin lisäosakin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-5hTDZr0hE9o/YG2UT0krHyI/AAAAAAAA0-s/omJpVuAptGMnA0tU1_V76KAexjq_clz2wCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4922.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-5hTDZr0hE9o/YG2UT0krHyI/AAAAAAAA0-s/omJpVuAptGMnA0tU1_V76KAexjq_clz2wCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4922.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kierros aluillaan ja kaikki kolikot vielä piilossa.</i></div><br /><p>Viimeisin tämän kevään lisäyksistä, josta haluan vielä puhua, on tuskaisen tien jälkeen pelihyllyyni lentänyt Honey Buzz. Taas hieman kadutti, etten lähtenyt pelin Potkustarttiin mukaan aikanaan, sillä pelin saaminen retailin kautta osoittautui turhauttavaksi prosessiksi, ja päädyin loppujen lopuksi ostamaan pelin, Honey Pot-lisäosan sekä Deluxe upgrade packin suoraan Elf Creek Gamesiltä. Eikä sekään ollut helppo tie, sillä tilaukseni oli vahingossa päätynyt lähetyskeskuksen pöydälle, lähtemättä mihinkään, mutta se oli Elf Creekille ilmoitettu lähetetyksi. Onneksi sain asian setvittyä, vaikka siinä kestikin pieni ikuisuus, ja olen nyt pelin onnellinen omistaja. Pelissä yhdistyy työläisenasettelu ja laattojenasettelu kivalla, melko omanlaisella tavalla. Söpöstä kuvituksestaan huolimatta pelissä saa kyllä pähkäillä kiitettävästi, sillä laattojen hankkiminen, asettaminen ja lopulta niiden aktivoiminen on miellyttävä ajatuspolku, ja pitkälle suunnittelu palkitaan. Pelin saatavuus saisi kyllä olla parempi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-qACu_0nT24w/YG7nk1GYIfI/AAAAAAAA1DU/1xBuT96AQR0GHaQFj4mXZW2tuU9-trzmQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4939.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-qACu_0nT24w/YG7nk1GYIfI/AAAAAAAA1DU/1xBuT96AQR0GHaQFj4mXZW2tuU9-trzmQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4939.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kaunista katseltavaa tämä Honey Buzz.</i></div><br /><p>Muut hankinnat ovat sitten odottaneet pöytäämistä vielä, joten mainitsen ne vain tässä lyhyesti. Dwellings of Eldervalen hankin loppuvuodesta, mutta se on odottanut koronavapaata peli-iltaa. Myin meidän Scythen pois, kun ei sitä vaan tullut pelattua, ja hankin sillä rahalla Dwellings of Eldervalen, jonka uskon täyttävän meidän pelitoiveet paremmin. Mieheni kaipaa joskus seikkailun ja eeppisyyden tunnetta, mitkä taas itselleni on yleensä punaisia lippuja. Europelaajaksi tunnustautuneena on minun välillä vaikea päästä pelien tarinoiden imuun. Vaikka on niitäkin poikkeuksia. Tällaisen meitä kumpiakin tyydyttävän hybridipelin löytäminen on yllättävän vaikeaa, mutta uskon Eldervalen toimivan meille, sillä mieheni pääsee taistelemaan eeppisiä örkkejä vastaan ja minä rakentamaan tablootani.</p><p>Puoliksi heräteostona (okei, täysin heräteostona) hankittu Merv ei ole myöskään päässyt pöydälle erinäisten kiireiden takia ja se on kyllä harmi. Alunperin upean kansikuvan takia kiinnostuin tästä Fabio Lopianon pelistä, mutta sitten asiaa hieman tarkemmin tutkittuna löysinkin pelistä minua kiehtovia mekaanisia juttuja, joten tilaukseenhan se sitten meni. Itsehillintä, mitä se on? Lisätään tämä peli kamelipelikokoelmaani. Niitä on jo yksi kallaxin kuutio täynnä. </p><p>Tilasin myös Concordiaan parit lisäosat, sillä more is more kun on kyse Concordiasta. Eiköhän siihen ole hyvä lopettaa tämä kirjoitus, ennen kuin huomaan tuolla hyllynpäällä vielä jotain uutuuksia, joista unohdin kirjoittaa. </p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-65352672530559042522021-01-22T12:30:00.002-08:002021-01-22T12:30:41.852-08:00Dune: Imperium - hiekkamatojen matkassa.<p> Ostin viime jouluna itselleni lahjaksi, tai kenties palkinnoksi kuluneesta vuodesta, Paul Dennenin Dune: Imperiumin. Frank Herbertin Dyyni-sarjan ystävänä pelin aihepiiri oli, ja on edelleen mieluisa, ja pelin ympärillä oli ollutkin jonkin verran pientä pössistä vuoden viimeisinä kuukausina. Jotenkin tämä peli oli alunperin mennyt minulta ihan ohitse, mutta toisaalta niin varmasti on monen muunkin pelin kohdalla. Paul Dennen on monelle varmasti tuttu Clank!: A Deck-building adventuren myötä, jota itsekin on muutama kerta tullut pelattua. Dune: Imperium on toki pakanrakennuspeli sekin, mutta ei se mikään Clank!-kopio ole. Taustalla on toki myös Dire Wolf, joten laatua sopi odottaa, kyllähän sen Clank! on osoittanut.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-aOet3QStXHI/YAsuraXrSuI/AAAAAAAAzgU/9VKdKwGQfj8GRNvOoNdCWOe7XrTuMllawCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3916.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-aOet3QStXHI/YAsuraXrSuI/AAAAAAAAzgU/9VKdKwGQfj8GRNvOoNdCWOe7XrTuMllawCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3916.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>No mikäs se sieltä peiton alta kurkistaa?</i></div><br /><p>Pelissä kukin pelaaja on joku hahmo Dyynin maailmasta, ja tämän myötä jokaisella on hieman toisistaan poikkeavia kykyjä. Aloituskäsi on kaikilla pelaajilla samanlainen, mutta kukin kehittää pakkaansa sitten omalla tavallaan. Jokaisella pelaajalla on pelin alussa kaksi agenttia, joita korttien avulla lähetetään pitkin Arrakisin hiekkaplaneettaa. Kolmannen agentin voi hankkia saatuaan tarpeeksi rahaa. Tavoitteena olisi saavuttaa 10 voittopistettä, tai eniten pisteitä, jos konfliktipakka josta nostetaan aina kierroksen alussa uusi kortti, sattuisi loppumaan kesken. Kortteja on pakassa kymmenen, joten pisimmillään peli voi kestää vain kymmenen kierrosta. </p><p>Pisteitä saa voittamalla konflikteja tai saamalla tietyn määrän vaikutusvaltaa neljän pelissä olevan ryhmittymän keskuudessa. Myös jostain korteista voi saada pisteitä, kuten esim salaperäisistä intrigue-korteista, tai muutamista ostettavissa olevista korteista. Pakanrakennuspeleille tyypilliseen tapaan pelissä on viiden kortin marketti, josta pelaaja voi ostaa itselleen kortteja. Pelin vuorot jaetaan agentti- ja ostovaiheeseen. Agenttivaiheessa pelaajat pelaavat kukin vuorollaan kortin, jossa olevien kuvioiden mukaan hän saa asettaa agenttinsa johonkin työläisenasetteluruutuun. Kun häneltä loppuu agentit on hänen siirryttävä ostovaiheeseen, tai paljastusvaiheeseen, niin kuin se sääntökirjassa on nimetty. Ei tässä nyt trenssitakkeja tarvita, sillä kyseessä on vain kädessä jäljellä olevien korttien paljastus, jonka mukaan pelaaja saa suostuttelupisteitä, joka on siis käytännössä rahaa korttien ostamista varten. Eli suostuttelet uusia hahmoja liittymään riveihisi. Jotkut kortit antavat suostuttelupisteiden sijaan joukkoja konfliktia varten, joka käsitellään kun kaikki pelaajat ovat käyneet paljastusvaiheen läpi. Parhaat kortit ovat tietty niitä, joista saa molempia. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-DoTMP760o9Q/YAsvyAw2SiI/AAAAAAAAzjM/aMG40zC0oBoSZM5f-2J4oR7RH0vcIROSACPcBGAsYHg/s4032/IMG_4232.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-DoTMP760o9Q/YAsvyAw2SiI/AAAAAAAAzjM/aMG40zC0oBoSZM5f-2J4oR7RH0vcIROSACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4232.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Korttien symboliikka on selkeästi luettavaa.</i></div><i><br /></i><p>Konfliktivaiheessa katsotaan kunkin pelaajan joukkojen vahvuus, ja yllättäen, se kenellä on eniten joukkoja lähetetty taisteluun voittaa ja saa pääpalkinnon, ja toiseksi (ja kolmanneksi) tullut saa lohtupalkinnon, joka ei tietenkään ole yhtä hyvä. </p><p>Korttien pelaaminen ja valitseminen on mielenkiintoista pohdintaa. Mitkä kortit pelaan agenttivaiheessa ja mitkä säästän osteluun tai konfliktia varten. Aloituskäden kortit ovat lähes poikkeuksetta huonoja, ja niistä onkin hyvä päästä vähitellen eroon. Tämä onneksi on mahdollista eräiden korttien sekä laudalla olevan työläisruudun kautta. Liian ohut pakkakaan ei ole hyväksi, sillä monesti kortteja saa nostettua vuoron aikana lisää, joten hyviä kortteja on hyvä olla kohtuullinen määrä. </p><p>Pelissä on paljon vuorovaikutusta niin työläisenasettelun kuin itse konfliktin myötä. Myös osassa intrigue-kortteja on suoraan pelaajiin vaikuttavia kortteja, mutta mitään todella ilkeää ei onneksi löydy. Maltamies eli Rahdo oli kuitenkin sitä mieltä, että peli on liian ilkeä heidän halinallepelityylilleen, koska pelissä voi joskus tulla tilanne, jossa saat viedä kaverilta joukkoja pois taistelusta. Tähän nyt en pysty ollenkaan itse samaistumaan, mutta ehkä se johtuu siitä, että mieheni ja minä ei pahastuta, jos toinen yrittää viedä toiselta jotain. Meidän kolmevuotias tekee sitä ihan tarpeeksi muidenkin edestä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-MgrvfayrJtA/YAswfRmGKPI/AAAAAAAAzj8/nYPi20Mz8doeXQPUIKoF-volsUOFDlLUQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4231.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-MgrvfayrJtA/YAswfRmGKPI/AAAAAAAAzj8/nYPi20Mz8doeXQPUIKoF-volsUOFDlLUQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_4231.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Edessä siintää hiekkaa ja aina vain hiekkaa.</i></div><br /><p>Mekaanisesti peli on siis melko simppeli. Mutta itselle yksi suuri vetonaula on pelin teema. Se on mielestäni saatu hyvin tuotua peliin pienten yksityiskohtien kautta. Esimerkiksi Paul Atreidesin erikoiskyky on, että hän saa katsoa koska tahansa pakkansa päälimmäisen kortin. Tietenkin! Koska hänellä oli kyky nähdä tulevaan. Kuvitus on mukailtu vuoden päästä julkaistavan Denis Villeneuven Dune elokuvan mukaan, mutta kuvat eivät ole onneksi suoria screenshotteja. Mutta kyllä sen Jason Momoan sieltä tunnistaa, senhän te halusitte tietää? Pelissä olevat kolme resurssia eli vesi, rohto ja raha toimivat kirjan maailmaan osuvalla tavalla. Fremenit eli aavikkokansa tarvitsee vettä, Bene Gesserit -sisaruskunta vehkeilee paljon intrigue-korttien kanssa, avaruuskilta nyt vaan sotkeutuu kaikkeen mukaan ja keisarin vaikutusvallan alla kaikki maksaa ihan vaan puhdasta pätäkkää. Kwisatz haderach-kortti on jokaiselle Dyyni-fanille pakkohankinta, ja myös aika temaattinen kortti, jolla pelaaja voi laittaa agenttinsa minne tahansa, vaikka siellä olisi jonkun muun agentti, ja vaikka se agentti olisi jo ollut jossain muualla. Teille, jotka ette ole kirjaa lukenut, tai nähnyt sitä kauheaa David Lynchin elokuvaa, jossa on nuori Kyle MacLachlan ja öljytty Sting, ei hätää. Ajatelkaa vaan, että se on tosi hyvä kortti. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-LFOQ-WFGr6w/YAsxBJBA-TI/AAAAAAAAzmw/h510abq4xi8UCua7nmxpO90QYts7d3ChwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4025.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-LFOQ-WFGr6w/YAsxBJBA-TI/AAAAAAAAzmw/h510abq4xi8UCua7nmxpO90QYts7d3ChwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4025.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tunnistatko?</i></div><br /><p>Ja mitäs onkaan se rohto? Se on ikää pidentävä, hallusinointia aiheuttava, addiktoiva huume, jota hiekkamadot tuottavat. Se on myös koko Dyyni-universumin tärkein resurssi. Jostain syystä jäin itse hieman kaipaamaan pelissä hiekkamatoja, jotka ovat vain muutamassa ruudussa tuottamassa bonusrohtoa. Niin ja tietty se aloittavan pelaajan merkki, miten saatoin unohtaa. Rohto itsessään kyllä näkyy pelissä, sillä se on yksi kolmesta resurssista ja helpoin tapa saada rahaa. Mutta vähän jos nyt saan valittaa. Ehkä Paul Dennenillä on jo lisäosa suunnitteilla, jossa hiekkamadoilla on isompi rooli. Monet ovat myös kritisoineet sitä, että pelissä ei ole mahdollista resetoida korttimarkettia, jos sieltä ei kukaan mitään osta. Mutta meillä ei kyllä ole yhdessäkään pelissä marketti jäätynyt. Ei kertaakaan. Ja onko se pelin vika jos sinä olet kranttu? Marketissa olevat kortit on kuitenkin muutamaa scoutia lukuunottamatta aina hyviä. Ja monissa korteissa on vielä ketjutuselementti, jos ne pelaa samalla vuorolla toisen samaan ryhmään kuuluvan kortin kanssa. Joten aina siellä on edes se joku Fremen-kortti, joka kannattaa ostaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-JSSkYJNhP8k/YAszUS2_hyI/AAAAAAAAzso/OTuUwraBYj8zLu41ItpiWrmDc973mr8iACPcBGAsYHg/s4032/IMG_4107.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-JSSkYJNhP8k/YAszUS2_hyI/AAAAAAAAzso/OTuUwraBYj8zLu41ItpiWrmDc973mr8iACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4107.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hän, joka hallitsee rohtoa, hallitsee koko maailmankaikkeutta.</i></div><br /><p>Soolopelissä sekä kaksinpelissä käytetään niin kutsuttua dummy playeriä, mutta se on mielestäni tehty todella sulavasti, emmekä ole kokeneet sen vievän pelinautintoa ollenkaan. Käytännössä ensimmäisen pelaajan jälkeen nostetaan aina kortti, joka kertoo mitä dummy player tekee. Ja jos teet niin kuin me, ja lataat äppikaupasta Dire Wolfin sovelluksen, ei sinun tarvitse edes sekottaa kortteja, vaan sekin hoituu sovelluksen toimesta. </p><p>Entäs, voiko pelistä nauttia jos Dyyni ei sano mitään kirjana, ei elokuvana eikä minisarjana? Kyllä voi. Mekaanisesti peli on mielenkiintoinen, ja sen tapa yhdistellä pakanrakennusta ja työläisenasettelua on todella toimiva kombo. Ainoa ero on, että ne jotka ovat lukeneet kirjan inhoavat baroni Harkonnenia ja lukemattomat eivät. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-fJBXUAkEcE8/YAsx6AjC2wI/AAAAAAAAzok/11dYuQhYaK8mPP8z5x7pv_86TxhD9-kBQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_4230.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-fJBXUAkEcE8/YAsx6AjC2wI/AAAAAAAAzok/11dYuQhYaK8mPP8z5x7pv_86TxhD9-kBQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_4230.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Toivottavasti Letolle käy tässä pelissä paremmin kuin kirjassa.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p>Ja nostetaan nyt se kissa pöydälle. Kyllä, pelilauta on melkoisen ruma. Se on todella funktionaalinen ja helpottaa esimerkiksi pelin opettamista, mutta ruma se on silti. Mutta kuten mieheni sanoi, Arrakis on karu hiekkapallo, ei se lauta voisi olla muuta kuin ruma. </p><p><br /></p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-41818456787939753912021-01-13T02:37:00.001-08:002021-01-13T02:37:18.841-08:00Vuosi 2020 - Hyvät, pahat ja rumatViime vuosi oli monessa asiassa hyvin poikkeuksellinen. Kotona oleilu eristäytyneenä ystävistä ja sukulaisista, naapureiden kanssa tuskailu, uudet pelihankinnat ja viimeisimpänä uuteen kotiin muutto. Siinä pääpiirteittäin kaikki tapahtumat. Pelitapahtumat jäi kokonaan välistä ja samoin myös suurin osa peli-illoista. Omassa elämässä oli paljon stressiä vanhan kodin naapurustoon pesiytyneen rikollisjengin myötä, ja tämä ajoikin meidät sitten lopulta muuttamaan pois, koska poliisi oli täysin hyödytön auttamaan asiassa. Mutta tämä olikin vain ja ainoastaan hyvä juttu, sillä nykyinen koti on isompi, omalla pihalla varustettu ja rauhallisella asuinalueella sijaitseva rivitalo. Mutta se muuttaminen... se on kyllä syvältä. <div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-pJ0-NdFqOyI/X_mg0HTpSUI/AAAAAAAAywc/k-j9rktkiMwismnYqXrFe3ZfjgdSz4CzACPcBGAsYHg/s4032/IMG_3822.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-pJ0-NdFqOyI/X_mg0HTpSUI/AAAAAAAAywc/k-j9rktkiMwismnYqXrFe3ZfjgdSz4CzACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3822.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Muuttamisen ainoa hyvä puoli, on pelihyllyjen uudelleen järjestäminen.</i></div><br /><div><br /><div>Oma stressi purkaantui poskettomana lautapelishoppailuna, jota piti sitten toki tasapainottaa myymällä vanhoja pelejä ajoittain pois. Lisäksi minusta tuntuu, että vuosi 2020 oli pelijulkaisujen kannalta yllättävän hyvä vuosi. Varsinkin loppuvuosi tuntui tuovan pelejä ikkunoista ja ovista. Tämä saattoi hieman hermostuttaa aviomiestä. Onneksi hän vielä jaksaa katsella pelihullua vaimoaan. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-UlT1u2iP4dY/X_mh3mvTxTI/AAAAAAAAywo/E3YHkE0TDIk2cphMNqqaPx1X7joFp7iswCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3710.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-UlT1u2iP4dY/X_mh3mvTxTI/AAAAAAAAywo/E3YHkE0TDIk2cphMNqqaPx1X7joFp7iswCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3710.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Black Fridayn hankinnat. </i></div><br /><div><br /></div><div>Alkuvuodesta panostin muutamien lisäosien hankintaan, jotka olivat vuosia roikkuneet ostoslistalla. Abyssin lisäosat Kraken ja Leviathan olivat toistuvasti olleet hankalasti saatavilla, mutta ihmeen kaupalla ne sitten lopulta sain omaksi. Ja Leviathan paransi peruspeliä niin paljon, että pelikaverini Maiju päätti, ettei koskaan enää pelata ilman lisäosia. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-8hCi8HbRjt4/X_n5waLsMwI/AAAAAAAAyxA/e89ldhnpOcYZ7To5WL7qrAMz3UtUdZezgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_0120.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-8hCi8HbRjt4/X_n5waLsMwI/AAAAAAAAyxA/e89ldhnpOcYZ7To5WL7qrAMz3UtUdZezgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_0120.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Krakenhan se siellä lurkkii.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div>Seasonsin Path of Destiny oli myös jatkuvasti loppu joka paikasta, mutta ilmeisesti siitä tuli alkuvuodesta uusi painos. Seasons on yksi lempipeleistäni, ja lisää kortteja siihen on painonsa arvosta kultaa. Toki tässä lisäosassa tuli vähän kaikkea muutakin, mutta kortit on se juttu. Seasons on niitä pelejä, jotka ei koskaan lähde meidän pelihyllystä. Himottaisi jopa hankkia siihen Geekstoresta kestävät muovitokenit pahvisten tilalle.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-PcAaI8ur1M4/X_7IPnYw7QI/AAAAAAAAy0I/cmFuQUTt8aM9wlGFMiid3SRd6x-py5PpQCPcBGAsYHg/s3024/68A9DA85-93C8-467F-AA9B-22668CB27F39.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-PcAaI8ur1M4/X_7IPnYw7QI/AAAAAAAAy0I/cmFuQUTt8aM9wlGFMiid3SRd6x-py5PpQCPcBGAsYHg/w640-h640/68A9DA85-93C8-467F-AA9B-22668CB27F39.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Seasonsin kuvitus on todella näyttävää.</i></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div>Hyllyyn päätyi myös ihana The Castles of Burgundy Alean anniversary edikkana. Burgundy on lemppari-Feldini, ja se vanha painos nyt vaan on ankea ja karsea. Pidän enemmän tästä uudesta värikkäästä versioista, vaikka ihan ongelmaton sekään ei ole. Ensimmäisen print runin kappaleissa on laatoissa pientä ohileikkausta, mikä on rasittavaa ja toivottavasti korjattu uudemmissa erissä. Siitäkin huolimatta, Burgundy ja minä tulemme kulkemaan vielä pitkän tien yhdessä.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Mh5H5_m15Io/X_n8O-I1OoI/AAAAAAAAyxU/ghg0tXh9wXMGT2B17Qop7o9SLEJ2WpqtQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_0042.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-Mh5H5_m15Io/X_n8O-I1OoI/AAAAAAAAyxU/ghg0tXh9wXMGT2B17Qop7o9SLEJ2WpqtQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_0042.HEIC" width="640" /></a></div><i>The Castles of Burgundya on erittäin hyvä kaksinpeli. </i></div><br /><div><br /></div><div>Feldistä puheen ollen, päädyin ostamaan Pelipeikon kuljetusvauriohyllystä Feldin Carpe Diemin, joka oli meillä kirjastosta ollut lainassa aikaisemmin. Sekä mieheni että minä rakastuimme Carpeen, ja se on nykyisin minun laattojenasettelusuosikkini. Ystäväni Mikko lähetti minulle vielä siihen minilisäosan, joka oli muistaakseni Spielboxin mukana tullut. Eihän Carpe Diem nyt mikään kaunis peli ole, mutta silti mielestäni mainettaan paremman näköinen. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-BfQOcZcBhoE/X_n9DCu4zbI/AAAAAAAAyxg/nTMskMjyzi4KwjoUxU-kW7gdwgzY6uo-QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_9533.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-BfQOcZcBhoE/X_n9DCu4zbI/AAAAAAAAyxg/nTMskMjyzi4KwjoUxU-kW7gdwgzY6uo-QCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_9533.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Carpe Diem on mielestäni paras laattojenasettelupeli.</i></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div>Kokoelmaamme päätyi myös Gùgōng, johon ostin vielä kauniit lasihelmet korvaamaan pahviset läpyskät. Tämä on valitettavasti vielä toistaiseksi jäänyt paitsioon, sillä peli-ilta sillä porukalla, jonka kanssa tätä haluan pelata, peruuntui kevään lockdownin takia. Peliin olisi nyt myös saatavilla lisäosa Pànjūn, mutta kun nyt saisi tuon peruspelin eka pöydättyä. Se on kuulemma erittäin hyvä lisäosa, joten harkintalistalla se on joka tapauksessa. </div><div><br /></div><div>Myös Disney Villainous sai lisäosan, Perfectly wretched, joka oli pakkohankinta heti tuoreeltaan. Tässä lisäosassa pahiksina on valittavana Pete, Cruella De Vil ja Mother Gothel. Olen pelannut muilla paitsi Cruellalla. Nämä pahikset ovat kivan haastavia ja toimivat kukin hyvin eri lailla, kuin aikaisemmat pahikset. Villainousista tuli myös Marvel versio, mutta Marvel ei vaan nappaa, joten jätin sen välistä. Nyt odotan innolla kohta julkistettavaa uutta lisäosaa, koska siellä huhun mukaan pitäis tulla ainakin Gaston.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-XVcFIMM6NMk/X_n-M8utT9I/AAAAAAAAyxo/wle4hmZKdGoDEbA8XIRd1nU2xuFGKC_ZQCPcBGAsYHg/s2895/37063051-6160-49C5-8A2E-1A772AB925C4.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2895" data-original-width="2316" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-XVcFIMM6NMk/X_n-M8utT9I/AAAAAAAAyxo/wle4hmZKdGoDEbA8XIRd1nU2xuFGKC_ZQCPcBGAsYHg/w512-h640/37063051-6160-49C5-8A2E-1A772AB925C4.jpg" width="512" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ilmeeni, kun postista saapuu lisää Villainousia.</i></div><br /><div><br /></div><div>Myös Marco Polo 2: Im Auftrag des Khan päätyi hyllyyni, eikä tätä varmaan tarvitse edes selitellä? Entinen ykköspelini, nykyinen kakkonen The Voyages of Marco Polo on minulle erityisen tärkeä peli, sillä se jos mikä on minun lohtupelini. Se mitä pelataan, jos on vaikka muuten vaan vähän paska fiilis. Kaikki se pähkäily ja pohtiminen vie minut hetkeksi pois kaikesta muusta, ja saa ajatukseni kohdennettua vain yhteen asiaan. Tämä kun on minulle ajoittain hankalaa, sillä tuppaan ajattelemaan (ja lähinnä stressaamaan) monia asioita yhtäaikaa. Oli siis täysin selvää, että Marco Polo 2 päätyy hyllyyn, eikä se pettänyt minun odotuksiani. Mutta miksi se on nimetty Marco Polo 2 eikä The Voyages of Marco Polo 2?!</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-R3BRilPc4GQ/X_n-2pGZKbI/AAAAAAAAyxw/Mvs46OpXflwWYaqOxTnCtzLKkQLERjS3gCPcBGAsYHg/s1440/E50669F5-B8A6-4F56-A58B-3E44555F3318.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1440" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-R3BRilPc4GQ/X_n-2pGZKbI/AAAAAAAAyxw/Mvs46OpXflwWYaqOxTnCtzLKkQLERjS3gCPcBGAsYHg/w640-h640/E50669F5-B8A6-4F56-A58B-3E44555F3318.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Vähän tuttua ja turvallista, sekä vähän uutta ja erilaista.</i></div><br /><div><br /></div><div>The Isle of Cats on yksi niistä harvoista Kickstartereista, joita kadun jättäneeni bäkkäämättä. Onneksi sain maaliskuussa hankittua siihen käytännössä kaiken, vain ainoastaan isot kissameeplet puuttuu, mutta ne on kuulemma hieman epäkäytännölliset, joten en taida tarvita niitä. Kissasaaresta tuli nopeasti meidän yksi suosikkipeli, ja mielestäni se on paras polyominopeli. Tätä suosittelen mielelläni lähes kaikille. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HSqfbmQl4Nc/X_oA_9ShAuI/AAAAAAAAyx8/3d1Et-3sICckhCkXo7WyIc5WfBEtGvdBgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_1671.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-HSqfbmQl4Nc/X_oA_9ShAuI/AAAAAAAAyx8/3d1Et-3sICckhCkXo7WyIc5WfBEtGvdBgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_1671.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Laiva täynnä kissoja.</i></div><br /><div><br /></div><div>Lempipelin statuksen ansainnut Everdell kasvoi myös kahdella lisäosalla, jotka hankimme heti. Ostin myös muutaman lisäkorttipakan, ja vielä kahteen kertaan, koska Postin sekoilujen takia toinen setti istui yli kuukauden rullakossa lentokentällä. Mutta sepäs ei sitten lopulta haitannut, koska lahjoitin ne ystävälleni, joka myös oli ihastunut Everdelliin. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-QT20bWy0edk/X_o1qksDdUI/AAAAAAAAyyg/iZ7gf7YD6A4dnRzB5vtleSOBI1y0qa8igCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2601.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-QT20bWy0edk/X_o1qksDdUI/AAAAAAAAyyg/iZ7gf7YD6A4dnRzB5vtleSOBI1y0qa8igCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_2601.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Bellfaire on mielestäni paras lisäosa Everdelliin.</i></div><br /><div><br /></div><div>Kickstarterista hyllyyn saapui odotettu Roll Playerin lisäosa Fiends and familiars, joka olikin ainoa Potkustartti jota odottelin. Otimme pelin kylkeen myös big boxin, jotta kaikki lisäosat ja peruspeli saadaan samaan laatikkoon, sekä pelimaton, jonka ajattelin tekevän pelialueesta hieman selkeämmän, kun kaikille komponenteille on sovittu paikkansa. Sen kuvitus nyt vaan ei niin nappaa, mutta pystyn elämään asian kanssa. </div><div><br /></div><div>Kuten edellisenä vuotena aavistelin, päätyi Concordia vihdoin meidän hyllyyn, Concordia Venuksen muodossa. Tämä peli oli vuosia roikkunut ostoslistalla, kuitenkaan päätymättä ostoskoriin, koska aina joku uusi ja hieno peli kiilasi sen edelle. Päätin, että haluan juuri Venus-version, koska perupelin lisäksi siinä tulee tiimivariantti, jota todella mielelläni kokeilisin. Suunnittelen tällä hetkellä myös kaikkien irtokarttojen hankkimista ja ehdottomasti Salsa-lisäosa, joka on yksinkertaisesti mahtava. Concordia on sellainen kestosuosikki minulle, että vaikka pelikertojen välissä olisi hävettävän pitkä aika, on yhteen palaaminen aina nannaa. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-0FrdVZw-Q_4/X_o35I_FXZI/AAAAAAAAyys/hLOGP1N0-2UGYc_KKjX7kZmvRZSQ0NRwQCPcBGAsYHg/s3088/IMG_1528.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3088" data-original-width="2316" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-0FrdVZw-Q_4/X_o35I_FXZI/AAAAAAAAyys/hLOGP1N0-2UGYc_KKjX7kZmvRZSQ0NRwQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_1528.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kuinkas sattuikaan Concordian kansi sopimaan sen hetkiseen hiusväriini.</i></div><br /><div><br /></div><div>Kirjastosta tuli myös lainattua vähän kaikenlaista peliä, mutta valitettavan harva niistä pääsi pöydälle peliseurarajoitteiden takia. Mielenpainuvimpia olivat Cartographers, Architects of the West Kingdom ja Underwater cities. Myös Grand Austria Hotel tuli lainattua loppuvuodesta, ja yllätykseksi sen Deluxe-painos lisäosan kanssa on tulossa meille Kickstarterista ensi kesänä. Underwater cities ja Architects vähän himottelisi omaankin hyllyyn, sillä ne tuntui hyvin vahvasti meidän tyyppisiltä peleiltä. Muutenkin koko West Kingdom -sarjan pelit on kyllä jotenkin suoraan minulle tehtyjä. Enemmän kuin edeltäjänsä North Sea-pelit, vaikkakin Raiders of the North Sea on kyllä aivan huippu. Onneksi serkullani on se, joten sitä pääsee pelaamaan toivottavasti jo tämän vuoden aikana. Fingers crossed!</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZVtJq4wgl-M/X_o7LNdG-JI/AAAAAAAAyzU/AaaW4CDhr8QilAgWHqWJPT0WhoA2ailjQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2441.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZVtJq4wgl-M/X_o7LNdG-JI/AAAAAAAAyzU/AaaW4CDhr8QilAgWHqWJPT0WhoA2ailjQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_2441.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tässä pelissä on kyllä todella mielenkiintoinen teema.</i></div><br /><div><br /></div><div>Kesä meni pelien suhteen todella leppoisissa merkeissä, mökillä pelattiin Istanbul the Dice Gamea, jonka pyydystin<a href="https://todellisuuspako.blogspot.com/" target="_blank"> Todellisuuspakolaisilta</a>, ja muuten pöydällä taisi vierähtää eniten Villainous ja Azul. Vuoden pelatuin peli oli heittämällä Wingspan, joka ei yllätä kyllä yhtään. Siihen hankimme myös Maijun kanssa Oceania-lisäosan, jota ei tosin olla vielä päästy kokeilemaan. Olen kyllä kuullut pääosin positiivista palautetta ihmisiltä, joten uskoisin meidänkin pitävän siitä mitä se tuo peliin.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-v_w1EquQ0Os/X_o4daxu04I/AAAAAAAAyy0/HluNCmeWDGwlOUsf2YaD2zMz4pKmyDqpACPcBGAsYHg/s4032/IMG_3826.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-v_w1EquQ0Os/X_o4daxu04I/AAAAAAAAyy0/HluNCmeWDGwlOUsf2YaD2zMz4pKmyDqpACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3826.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Edelleen ihastuttaa Wingspanin kuvitus.</i></div><br /><div><br /></div><div>Loppuvuosi oli muutenkin pelihankintojen suhteen vilkasta, sillä hyllyyn päätyi Mariposas, The Castles of Tuscany, Rococo Deluxe +, Hallertau, Detective: Season One, The Magnificent, Detective: a Modern Crime Board Game, Chronicles of Crime 1400, Calico, Reef encounter, Mysterium Park, Lost Ruins of Arnak, Pandemic Legacy Season 0, Tawantinsuyu, Dune: Imperium ja Detective Club. Aika monta Detective sanan sisältävää peliä... Timbuktun ostin kirpparilta neljän euron heräteostoksena, mutta se vaatii kolme pelaajaa, joten ei ole päässyt vielä testiin.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-_9NVz3tVZ-4/X_o433zV92I/AAAAAAAAyy8/mm8D2xo0wMUtD8Opi4L8x3xKXnjrDssgQCPcBGAsYHg/s3481/B27B10C5-8945-46FC-B562-29E2271992C0.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3481" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-_9NVz3tVZ-4/X_o433zV92I/AAAAAAAAyy8/mm8D2xo0wMUtD8Opi4L8x3xKXnjrDssgQCPcBGAsYHg/w556-h640/B27B10C5-8945-46FC-B562-29E2271992C0.jpg" width="556" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Syksyn lehdet innostivat kikkailemaan kameran kanssa.</i></div><br /><div><br /></div><div>Olin ennakkotilannut myös Honey Buzzin Puolenkuunpeleiltä, mutta he yhtäkkiä ilmoittivat, että painos loppu, pelistä jota ei edes oltu vielä julkaistu, joten tästä jäi kyllä vähän paha maku suuhun. Seuraan tilanteen kehittymistä, josko sitä nyt kuitenkin vielä jotenkin saisi.</div><div><br /></div><div>Askartelupuolella oli koko alkuvuosi aika hiljaista. Jotenkin tuntui ettei energiaa ollut fimoiluihin ja muutamaa pikkuprojektia lukuunottamatta fimot pysyivät laatikossa. Keväällä tein Everdelliin korttipidikkeet puun päällä pidettäville korteille. Ne onnistuivat paremmin kuin hyvin, ja ovat meillä nykyisin käytössä joka pelissä. Muita projekteja ovat olleet Wingspanin linnunpöntöt pelaajien kuutioiden tilalle ja meeplet Newtoniin.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Sa5GrUiEPeM/X_7LTaS2iMI/AAAAAAAAy0U/tNNxmx1yJb8VQqNG2UkrRPbiphB5SELSQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_0889.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-Sa5GrUiEPeM/X_7LTaS2iMI/AAAAAAAAy0U/tNNxmx1yJb8VQqNG2UkrRPbiphB5SELSQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_0889.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Näistä tuli oikein hyvät!</i></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div>Kuten ehkä osaatte ynnätä, on minulla paljon pelattavaa tälle vuodelle. Toivon siis todella, että tämä maailman karsea tilanne paranee. Viime vuoden lopulla pidimme hurjasti jopa kaksi peli-iltaa, molemmat perheen kesken, mutta kyllä sekin helpotti pahinta pelikaihoa. Ystävien näkemistä odotan enemmän kuin mitään muuta, vaikka toki heidän kanssaan tulee viestiteltyä päivittäin. Erityisesti Anonyymejä lautapelinostajia olisi kiva nähdä, muutenkin kuin oven raosta pelivaihtoja tehdessä. Kotona pelejä on tullut pelattua myös kolmevuotiaan esikoisen kanssa, joka kovasti on ajamassa isiä ja pikkuveljeä ulos lenkille, jotta äiti ja Luka voi pelata. Hänen suosikkejaan on Eläinpyramidi, Karuba Junior ja Kilpikonnakisa, jota pelaamme avoimilla korteilla. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-5R9rZ6WR8wA/X_o8av2yGqI/AAAAAAAAyzc/zLTMys1FX805gnAK4VdxWBXyooFSIh_KACPcBGAsYHg/s4032/IMG_3796.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-5R9rZ6WR8wA/X_o8av2yGqI/AAAAAAAAyzc/zLTMys1FX805gnAK4VdxWBXyooFSIh_KACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3796.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kohta voitaisiin jo kokeilla Carcassonne Junioria.</i></div><br /><div><br /></div><div>Ja vielä se kuumin kysymys kaikkien huulilla. Mikä oli vuoden 2020 paras peli? Ehdokkaita oli kyllä todella monta, sillä minulle viime vuosi oli pelillisesti kyllä poikkeuksellisen hyvä. Vielä pari kuukautta sitten olisin sanonut, että heittämällä Uwe Rosenbergin Hallertau, koska tämä uusi hieman isompi Uwe on kyllä aivan mahtava. Mutta sitten pääsin pelaamaan vielä Lost Ruins of Arnakia, joka dominoi meillä pelipöytää loppuvuoden. Ja vielä senkin jälkeen parhaan pelin tittelistä taisteli Dune: Imperium. Joten joku näistä kolmesta se on, mutta päivästä riippuen vaihdan mielipidettäni. Juuri nyt se olisi Dyyni, mutta huomenna se voi taas olla Arnak. Kerro oma suosikkisi vuodelta 2020 kommenteissa!</div></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-BZZgWaNWH80/X_o5xIiA0dI/AAAAAAAAyzI/d00CA9BW9Xkda5yNIupHBDXKBQUTEAtTQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3897.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-BZZgWaNWH80/X_o5xIiA0dI/AAAAAAAAyzI/d00CA9BW9Xkda5yNIupHBDXKBQUTEAtTQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3897.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Lost Ruins of Arnak on todella näyttävä peli.</i></div><br /><div><br /></div>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-67572629763112566922020-10-27T05:29:00.002-07:002020-10-27T05:29:56.807-07:00Pelaajien Valinta 2020 -finalistitKuten ehkä moni saattaa tietää, kuulun myös tänä vuonna Pelaajien Valinta -lautapelipalkinnon<span> raatiin. Suomalaisista lautapelibloggaajista koostuva jury valitsee jo neljättä kertaa meidän mielestä parhaat perhe- ja harrastajapelit Suomessa vuoden aikana julkaistuista peleistä. Tämä vuosi on toki ollut aikataulujen suhteen hieman tavallisesta poikkeava, sillä monien pelien julkaisu on myöhästynyt tai jopa siirtynyt seuraavalle vuodelle. On kuitenkin mahtavaa, että kaikesta huolimatta hienoja pelejä on tänäkin vuonna julkaistu, ja siinä suhteessa normaali elämä jatkuu pandemiasta huolimatta. Raatilaisen työ on koko ajan jatkunut taustalla, sillä me testailemme pelejä läpi koko vuoden, joten hommaa on kyllä riittänyt. Ja nyt on loppukirin aika. Tässä lista finalisteista ja lyhyesti omia mietteitäni peleistä.</span><div><span><br /></span></div><div><span>Lopulliset voittajat ilmoitetaan marraskuun alussa. </span></div><div><span><br /></span></div><div><b>Perhepelisarjan finalistit: </b> <div><span><br /></span></div></div><div><i>Just One</i></div><div><br /></div><div>Ludovic Roudyn ja Bruno Sautterin Just One (Repos Production) on nerokkaan simppeli yhteistyöpeli, jossa pelaajat yrittävät yhdellä sanalla saada arvaajaa keksimään, mikä on kierroksen salainen sana. Jujuna on, että jos kaksi tai useampi pelaajaa antaa saman sanavihjeen, nämä kumoavat toisensa ja vihje poistetaan kierrokselta. Peli sopii hyvin laajalle pelaajakunnalle, lapsista vaareihin. Meillä peli oli jouluna suuri hitti perheen kesken, ja sitä pelattiinkin monta peliä putkeen. Just One on nerokkaalla tavalla simppeli ja koukuttava ja se on kyllä sopinut moneen eri tilanteeseen.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-dEevg7dQZ9I/X3baA47sMWI/AAAAAAAAuFg/VO_9cO6AkZgXpm7UlzXmhDakMJoAJvV5QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_9312.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-dEevg7dQZ9I/X3baA47sMWI/AAAAAAAAuFg/VO_9cO6AkZgXpm7UlzXmhDakMJoAJvV5QCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_9312.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Minun vuoroni yrittää arvata salainen sana. </i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><i>Pandemic: Hot Zone - North America</i><div><i><br /></i></div><div>Matt Leacockin Pandemian pikaversio Hot Zone on nopeutettu versio tutusta Pandemiasta. Pelaajien tehtävänä on löytää parannus kolmeen Pohjois-Amerikassa leviävään sairauteen. Pelissä on hyvin onnistuttu tiivistämään alkuperäisen Pandemian henki alle puoleen tuntiin. Oikein sopiva yhteistyöpeli perheille tai muuten vaan tilanteisiin, joissa aikaa ei ole paljoa. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-PTwiJuItirY/X5gQdi56o6I/AAAAAAAAvU0/hjLltOj2GmoYtANN_hKnc0NElbjJxwx1wCNcBGAsYHQ/s1280/photo_2020-10-27_14-16-19.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="1280" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-PTwiJuItirY/X5gQdi56o6I/AAAAAAAAvU0/hjLltOj2GmoYtANN_hKnc0NElbjJxwx1wCNcBGAsYHQ/w640-h480/photo_2020-10-27_14-16-19.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tässä kohtaa peliä tilanne on vielä hallinnassa. Kuva: Annika Saarto</i></div><br /><div><br /></div><div><i>Quest for El Dorado</i></div><div><i><br /></i></div><div>Reiner Knizia on monelle tuttu nimi jo vuosien takaa. Quest for El Doradossa herra Knizia laittaa pelaajat seikkailumatkalle läpi sademetsien kohti Kultaista kaupunkia. Pelaajat rakentavat pakkaansa ja yrittävät saada sen toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, sillä kilpajuoksu maaliin on kova. Pelissä yhdistyy toimivat mekaniikat ja kaunis ulkoasu saumattomasti, ja sitä on helppo suositella. Uudessa suomenkielisessä Lautapelit.fi:n julkaisemassa laitoksessa on upeat Vincent Dutrait:n kuvitukset, ja Noppapotin lukijat varmasti tietävät, että olen suuri Dutrait:n fani. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-b4RLUopbxkQ/X5f_31MU9CI/AAAAAAAAvTg/F0eVQU6CS4Q8-Dr6hxIZbbJ0K2MPMyCgQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3283.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-b4RLUopbxkQ/X5f_31MU9CI/AAAAAAAAvTg/F0eVQU6CS4Q8-Dr6hxIZbbJ0K2MPMyCgQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3283.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Näillä korteilla ei kyllä maaliin kiirehditä.</i></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div><i>Sushi Go!</i></div><div><br /><div>Onpas hienoa, että Lautapelit.fi on julkaissut Phil Walker-Hardingin Sushi Go!:n suomeksi. Tämä draftauspeli söpöllä sushiteemalla on oikein mahtava johdanto draftauspelien saloihin. Pelaajat keräävät erilaisia sushilajeja, joista kukin toimii hieman eri tavalla. On nigiriä, makia ja tempuraa. Söpö kuvitus vetää puoleensa myös varmasti perheen pieniäkin pelaajia. Olen ollut Sushi Go!:n ystävä jo pitkään, ja olen varmasti jatkossakin.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-4dJM1d22PIs/V8SF0-1T-lI/AAAAAAAANWY/B8Yhxih0uBQPSeNP9IuJlVWv2Ar1pAHswCPcBGAYYCw/s2448/IMG_6662.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="2448" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-4dJM1d22PIs/V8SF0-1T-lI/AAAAAAAANWY/B8Yhxih0uBQPSeNP9IuJlVWv2Ar1pAHswCPcBGAYYCw/w640-h640/IMG_6662.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tunnustaudun sushin ystäväksi.</i></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div><i>Trails of Tucana</i></div><div><i><br /></i></div><div>Eilif Svenssonin ja Kristian Amundsen Østbyn Trails of Tucana on kupongintäyttöpeli, joka sopii hyvin harrastajille ja perheille. Kupongintäyttöpelit ovat nyt olleet kovassa huudossa jo parisen vuotta, eikä niille näy loppua. Moneen tilanteeseen venyvä Tucana onkin oiva esimerkki genressä. Jokainen pelaaja piirtää reittejä omalle kartalleen, yrittäen yhdistää nähtävyyksiä ja kyliä. Kierroksen alussa pakasta nostetaan kaksi maastokorttia, joidenka väliin viiva on piirrettävä. Pelaajat itse päättävät minne kartallaan sen haluavat piirtää. Pelissä on lyhyt kahden kierroksen versio, sekä yhden kierroksen pidempi versio, niille, jotka kaipaa hieman pidempää peliä. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-_fxMCKm1djk/X5gFMXS3LzI/AAAAAAAAvT4/nYiMSzx0LRM45bGv5gTwCgAvGUvcoeTdQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3335.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-_fxMCKm1djk/X5gFMXS3LzI/AAAAAAAAvT4/nYiMSzx0LRM45bGv5gTwCgAvGUvcoeTdQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3335.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Iltapäiväkahvin ohessa yksi pikainen Tucana.</i></div><br /><div><br /></div></div><div><b>Harrastajapelisarjan finalistit:</b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><i>Azul: Summer Pavilion</i></div><div><i><br /></i></div><div>Michael Kieslingin kolmas iteraatio Azulista on oikein mainio abstrakti peli. Kauniit laatat ja hauska tähtikuvioinen pelilauta kutsuu pelaamaan, ja aikaisemmista Azuleista tuttuja ideoita hyödyntävä Summer Pavilion onkin yksi trilogian suosikeistani. Se laittaa pelaajat pohtimaan laattojen sijoitusta vielä enemmän kuin edeltäjänsä ja on kokonaisuutena erittäin onnistunut peli. Omaan pelihyllyyn Azul: Summer Pavilion on tullut jäädäkseen.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-PXPyPROPDcE/X5gIUoEpQ8I/AAAAAAAAvUM/AroCgNKq6ywHbRuUu38wzV9NY66m37RZACPcBGAsYHg/s4032/IMG_1668.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-PXPyPROPDcE/X5gIUoEpQ8I/AAAAAAAAvUM/AroCgNKq6ywHbRuUu38wzV9NY66m37RZACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_1668.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Azul: Summer Pavilionin pelilauta on kaunis väreineen ja tähikuvioineen.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><i>It's a Wonderful World</i><div><i><br /></i></div><div>Frédéric Guérardin It's a Wonderful World tarjoaa kortinvärväystä ja koneistonrakennusta toimivassa kokonaisuudessa. Pelin aikana pelaajien valtakunta tuottaa erilaisia resursseja, joiden myötä rakennetaan uusia kortteja tuottamaan lisää resursseja. Lumipalloefektin lailla toimiva koneisto kiihtyy loppua kohden. It's a Wonderful World on oiva esimerkki toimivasta koneistonrakennuksesta, ja se onkin oikein mukava kokonaisuus komponenteista lähtien. Itse toivoisin pelin teeman tulevan mekaniikoista paremmin ilmi, sillä nykyisellään teema jää pelkän kuvituksen varaan.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-VZh1deqr2R0/X5gKcED2j3I/AAAAAAAAvUY/Zc_vTeGckyY5zr1zj-qAPBrFdsZtV3l2QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3357.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-VZh1deqr2R0/X5gKcED2j3I/AAAAAAAAvUY/Zc_vTeGckyY5zr1zj-qAPBrFdsZtV3l2QCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3357.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Selkeät symbolit tekevät pelistä helpon oppia.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div><i>Jäinen kuolema - Suomen talvisota</i></div><div><i><br /></i></div><div>Antti Lehmusjärven ja Olli Kleemolan Jäinen kuolema asettaa pelaajat vastakkain kokemaan Suomen talvisotaa ja siihen johtaneita tapahtumia. Tässä kaksinpelissä toinen pelaajista ottaa Neuvostoliiton roolin ja toinen kotimaamme. Peli antaa pelaajille mahdollisuuden luoda historialliset tapahtumat uusiksi, ja tätä kautta pohtia mitä jos asiat olisivatkin menneet toisin. Historiaa rakastaville peliharrastajille ehdoton suositus tähän peliin, ja miksei toki muillekin. Vaikken itse pidä sota-aiheisista peleistä, voin helposti suositella Jäistä kuolemaa tiukkaa kaksinpeliä hakeville harrastajille. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-rMA_fFaBUJ0/X5gQNx0xw4I/AAAAAAAAvUs/ouFgZ260bbs4LnE8VMgn9eoKZ7mfpRlHQCNcBGAsYHQ/s1024/photo_2020-10-27_14-15-58.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1024" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-rMA_fFaBUJ0/X5gQNx0xw4I/AAAAAAAAvUs/ouFgZ260bbs4LnE8VMgn9eoKZ7mfpRlHQCNcBGAsYHQ/w640-h480/photo_2020-10-27_14-15-58.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Karjalan kannaksella tapahtuu. Kuva: Tero Hyötyläinen</i></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div><i>Wingspan</i></div><div><i><br /></i></div><div>Elizabeth Hargraven Wingspan voitti edellisvuoden Kennerspiel des Jahresin, ja on nyt ehdolla Pelaajien Valinnan harrastajapelikategoriassa. Omalaatuinen lintuteema jakaa mielipiteitä, mutta itse pidän peleistä, joissa uskalletaan kokeilla erikoisempiakin teemoja. Mekaniikaltaan Winsgpan on koneistonrakennusta, joka on myös ollut lähivuosina suosittu pelimekaniikka. Esimerkiksi viime vuoden voittaja Terraforming Mars edustaa samaa mekaniikkaa, vaikka kyseiset pelit ovatkin hyvin erilaisia. Kaunis Beth Sobelin kuvitus vetää toki puoleensa, mutta korttien monipuolisuus ja vaihtelevuus on se, joka saa pelin aina uudelleen pöydälle. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-OpbMmPJo5D0/X5gPMlFBhjI/AAAAAAAAvUk/XxjWwv8uh9cj-_GZQ8tm5ujYpe5j74rRACPcBGAsYHg/s4032/IMG_0380.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-OpbMmPJo5D0/X5gPMlFBhjI/AAAAAAAAvUk/XxjWwv8uh9cj-_GZQ8tm5ujYpe5j74rRACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_0380.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Meillä tässä englanninkielinen versio, mutta kuvitelkaa tekstit suomeksi.</i></div><br /><div><br /><div><br /></div></div>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-48088318989202156352020-10-24T14:09:00.000-07:002020-10-24T14:09:14.747-07:00Top-30 lautapeliä 2020 Armageddon edition.<p>Tänä vuonna olen kerrankin oikeassa ajassa tämän toplistaukseni kanssa. Johtunee varmaan siitä, että mitäs muutakaan tekemistä tässä olisi, peli-illat kun on meillä edelleen käytännössä katkolla. Paljon olisi sanottavaa vuodesta 2020, mutta pyrin elämään periaatteella, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin on parempi olla hiljaa. Peleistä sen sijaan löytyy paljon hyvää sanottavaa, joten ruvetaanpa hommiin. </p><p>Edellisistä vuosista poiketen ryhdyin tekemään listaani niin kutsutulla mutulla, eli ihan old school meiningillä ruutuvihkoon tajunnanvirran ohjaamana. Yllättäviltä sattumilta ei vältytty, eikä myöskään kiperiltä valinnoilta ja irtipäästämisiltä. Jostain syystä tunnen aina pienen piston sydämessäni, kun joku peli edellisvuoden listalta tippuu pois, mutta on toki hyvä muistaa, että tässä listassa on vain ne kolmekymmentä peliä. Kun tuolla pelihyllyssä on 300. Ihan lyhyelläkin matikalla tajuaa, että kaikki lempparit ei vaan mitenkään mahdu listalle, ei sitten millään. Tällä kertaa myös painoarvoa oli sillä, milloin peli on viimeksi päässyt pöydälle. Jotkut pitkäaikaiset suosikit eivät ole päässeet pöydälle pitkään aikaan, ja se sakotti tällä kertaa useaa peliä.</p><p><b>30. Trains</b></p><p>Hisashi Hayashin Trains otti nyt pienen sukelluksen listalla, tipahtaen sijalta 11. tänne hännille. Siltikin se on edelleen yksi suosikeistani, mitä tulee perinteisempiin pakanrakennuspeleihin. Trains on mielestäni paranneltu versio Dominionista, sillä koen sen pelilaudan tuovan peliin paljon lihaa luiden päälle. Korttien ostamiseen on täten joku syy, eikä vain se ostelun ilo. Minulta puuttuu muutama lisäkartta Trainsiin, ja arvelen pelin kenties nostavan sijoitustaan takaisin ylös, mikäli ne saan joskus hankittua. Vaikka kyllähän sitä pelattavaa on jo kahden laatikollisen verran. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-TAxh2Xn5KuY/VfM4tvjU97I/AAAAAAAAHGE/tnfk6DzUPiIV4tbbulr-wrniyGUO6wbwwCPcBGAYYCw/s3264/IMG_4240.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-TAxh2Xn5KuY/VfM4tvjU97I/AAAAAAAAHGE/tnfk6DzUPiIV4tbbulr-wrniyGUO6wbwwCPcBGAYYCw/w480-h640/IMG_4240.JPG" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hieman parempia kortteja pitäisi saada.</i></div><br /><p><br /></p><p><b>29. Viticulture Essential Edition</b></p><p>Viime vuoden sijalta 27. löytynyt Viticulture ei näköjään paljoa liikkunut listalla, vaan löytyy nyt sijalta 29. Se on taas vähän jäänyt ikävästi paitsioon. Soolopelejä ei ole tullut väkerrettyä, mutta latasin iPadille Viticulture äpin, jonka takia peliä on tullut pelattua säännöllisesti. Harmi vaan kun siihen äppiin ei ole Tuscanya. Tämä työläisenasettelupeli on viinitilateemallaan minulle kiehtova, ja jotenkin tuttu ja turvallinen. Hankin tänä vuonna toisen pienistä pakkalisureista( Visit from the Rhine Valley), joka tuo kivaa pientä lisää uusilla visitor-kortella. Se vaan kun on avamaattomana hyllyssä. On siis jotain mitä odottaa, jahka tämä vallitseva maailmantilanne kohenee. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-b4zrY5le76A/X5QUTmI_E9I/AAAAAAAAvMI/BcSfddB-nN8rW_E9gFMaJt59kPXSa7KkQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_8793.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-b4zrY5le76A/X5QUTmI_E9I/AAAAAAAAvMI/BcSfddB-nN8rW_E9gFMaJt59kPXSa7KkQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_8793.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Soolopeli ja karkkia. </i></div><br /><p><br /></p><p><b>28. Legendary Encounters - An Alien Deck Building Game</b></p><p>Nyt oli yllättävä ilmestys. Nimittäin tämä Alien-peli on minun ja mieheni treffipeleistä ykkönen. Mutta se yllättää, että se on täällä minun listallani. Ehkä sitä on vain sen verran pelailtu tänä vuonna, who knows. Niin ja hankinhan minä tähän sen ensimmäisen lisäosankin. Pakanrakennus-Alien on yhteistyöpeli, jossa pelataan Alien-elokuvien henkeen yhdessä limaisia xenomorpheja vastaan. Yksi tiivistunnelmaisimmista korttipeleistä minkä tiedän, ja meille se romanttinen illanvietto yhdessä ilman telkkaria ja sohvalla löllymistä. Pisteet myös siitä, että kuvitus on sarjakuvamaista, eikä elokuvista otettuja ällöjä still-shotteja. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-9F_PLOLDZCk/VVzVg8LupZI/AAAAAAAAI8s/FQ_LU7anYXojdre3UfU3yJNd7yj3CNswQCPcBGAYYCw/s3264/IMG_3689.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-9F_PLOLDZCk/VVzVg8LupZI/AAAAAAAAI8s/FQ_LU7anYXojdre3UfU3yJNd7yj3CNswQCPcBGAYYCw/w480-h640/IMG_3689.JPG" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Legendary Encountersin pelilauta on kiva neopreenimatto.</i></div><br /><p><br /></p><p><b>27. Abyss</b></p><p>Bruno Cathalan Abyss on aina jäänyt vähän roikkumaan listan ulkopuolelle, mutta tänä vuonna sain vihdoin hankittua siihen molemmat lisäosat. Kraken-lisuri tuo peliin mukaan kirotut mustat helmet ja Leviathan taas korjaa sen ainoan asian, joka pelissä on minua pänninyt. Nimittäin se monster track on peruspelissä lähes turha. Peliseurani totesikin jämptisti, että tästä lähtien pelataan aina molemmilla lisäosilla. Vaikka setuppia tuleekin puolet lisää. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-xdeYXq4ogkM/X5RxDEDnj5I/AAAAAAAAvO4/xNY80tDPaqE5jmz7zM2DSGFyiioGSe79QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_9585.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-xdeYXq4ogkM/X5RxDEDnj5I/AAAAAAAAvO4/xNY80tDPaqE5jmz7zM2DSGFyiioGSe79QCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_9585.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Lisäosilla Abyssista tulee aikamoinen pöytätilasyöppö.</i></div><br /><p><br /></p><p><b>26. Kingsburg</b></p><p>Täällä taas, vanha herra Kingsburg jaksaa porskuttaa. Listan konkari Kingsburg on pysytellyt listallani jo vuosia, eikä se yllätä tänäkään vuonna. Se taisi olla yksi ensimmäisistä noppatyöläisenasetteluista, ja se kun nyt vaan on se mun juttu. To Forge a Realm -lisäosa on pakollinen, jopa niin pakollinen että pelin uusimpaan painokseen se sisällytettiin mukaan. Harmi vaan, että samalla vaihtoivat kuvituksen hyvin geneeriseen ja tylsään.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-YdvP84E4rf0/X5R2HkbZrYI/AAAAAAAAvPI/gG_mkLkEWtwRP9AZ52D8GLHMOMwSyUmTACPcBGAsYHg/s4032/IMG_3354.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-YdvP84E4rf0/X5R2HkbZrYI/AAAAAAAAvPI/gG_mkLkEWtwRP9AZ52D8GLHMOMwSyUmTACPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3354.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Nelinpeli meneillään.</i></div><i><br /></i><p><br /></p><p><b>25. Grimm Masquerade</b></p><p>Viime vuonna julkaistu Grimm Masquerade laittaa pelaajat satuhahmojen rooliin. Tarkoituksena olisi selviytyä naamiaisissa paljastamatta omaa henkilöllisyyttään. Tämä bluffaus- ja sosiaalinen deduktiopeli oli meillä viime vuonna yksi pelatuimmista, ja varmasti eniten nauruja aiheuttanut peli. Vuorolla pelaat kaksi artefaktikorttia, yhden itsellesi ja toisen jollekulle muulle. Helppoa. Hauskimmat naurut toki saa kun pelaa itsensä vahingossa pussiin, jos ottaa riskin ja pelaa ensimmäisen kortin toiselle, jolloin pakasta nostettava toinen kortti on pakko ottaa itselle. Jokaisella hahmolla on yksi hyvä artefakti jota keräävät ja toinen kirottu. Jos sinulla on kaksi kirottua korttia edessäsi joudut pois kierrokselta. Kolmella hyvällä taas voitat kierroksen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-9DHJ50_6Wyo/X5RrF5VgqSI/AAAAAAAAvOs/2t-dD1hzuJIeJmJl8a2plC2negc-Dqg2QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_8092.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-9DHJ50_6Wyo/X5RrF5VgqSI/AAAAAAAAvOs/2t-dD1hzuJIeJmJl8a2plC2negc-Dqg2QCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_8092.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Saa nähdä, jääkö Tuhkimo kiinni.</i></div><br /><p><br /></p><p><b>24. Concordia</b></p><p>Mac Gerdtsin Concordia on vähän tällainen vakkaripeli tällä listalla. Tästä on puhuttu jo niin monta kertaa, että mitä on enää sanottavana? Elegantti ja yksinkertaisesti toimiva peli, joka VIHDOIN löytyy myös omasta hyllystä. Siksiköhän se nousi muutaman sijan edellisvuoden sijalta 30. Toiveena olisi päästä pelaamaan Venus-lisäosan tiimivarianttia, mutta tällä hetkellä se tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-kELKtrZGpFo/VvJdqenzAsI/AAAAAAAALCU/gkVL6rBF0TQJ642axHT7bbm75_laB_29QCPcBGAYYCw/s3264/IMG_5497.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-kELKtrZGpFo/VvJdqenzAsI/AAAAAAAALCU/gkVL6rBF0TQJ642axHT7bbm75_laB_29QCPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_5497.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Concordiassa on yksi kauneimmista pelikartoista.</i></div><div><br /></div><br /><p><b>23. Alien Frontiers</b></p><p>Noppatyöläisenasetteluista puheen ollen, Alien Frontiers on myös näitä listalla ikuisuuden roikkuneista peleistä. Meillä se näkee peliaikaa säännöllisesti, vaikka muuten kukaan ei pelistä tunnu puhuvan. Hyllystämme löytyy Big box kaikkine lisähärpäkkeineen. Pidän pelin retrolookista, vaikka täysin ongelmaton ei vielä yksikään painos pelistä ole ollut. Tämä ei toki ole pelisuunnittelijan vika, vain idiootin julkaisijan, joka haluaa vain rahastaa, eikä ajattele tulosta koskaan loppuun asti. Pieni rant tähän väliin, hupsista! Joskus mietin, että olisi parempi jos Game Salute ei olisi koskaan koskenut peliin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-DG_9Vt86hag/X5R2HorEvcI/AAAAAAAAvPI/QVZhc-crV6QUWQ_i6gaQn1HUAdv3aPX1ACPcBGAsYHg/s4032/IMG_3068.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-DG_9Vt86hag/X5R2HorEvcI/AAAAAAAAvPI/QVZhc-crV6QUWQ_i6gaQn1HUAdv3aPX1ACPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3068.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Planeetta alkaa pikkuhiljaa täyttyä yhdyskunnista.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><br /></i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><br /></i></div><p><b>22. Azul</b></p><p>Michael Kieslingin Azul on nähnyt pöytäaikaa edelleen säännöllisesti. Sintra ei oikein napannut minulle, mutta Summer pavilion on kyllä oikein mainio. Pidän ajattelutyöstä pelin aikana ja on tyydyttävää saada omaa ruudukkoaan täytettyä mahdollisimman hyvin. Laatat ovat pelissä kivan laadukkaita ja niitä on ilo käsitellä. Pidän kauniista abstrakteista peleistä, jotka toimivat simppelillä mutta koukuttavalla tavalla. Siihen kylkeen kuppi kahvia ja avot! </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-o9VDz6hoFzo/WtXRgMdFtbI/AAAAAAAAb2c/q8iRgyf_cCAGa2iQxiRjzl7LqDmH7IL2gCPcBGAYYCw/s4032/IMG_3441.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-o9VDz6hoFzo/WtXRgMdFtbI/AAAAAAAAb2c/q8iRgyf_cCAGa2iQxiRjzl7LqDmH7IL2gCPcBGAYYCw/w480-h640/IMG_3441.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Azulin laatat ovat mukavan tuntuisia ja helppoja käsitellä.</div><br /><p><br /></p><p><b>21. Carpe Diem</b></p><p>Tämä Stefan Feldin uudehko peli parin vuoden takaa on ehkä suosikkini laattojenasettelupeleistä. Pelin ulkonäkö on vähän pliisu, mutta oikeastaan mainettaan parempi. Hämmentävästi kyllä kansikuvan värimaailma ei heijastu pelissä mitenkään. Pidän erityisesti pelin pisteytysmekaniikasta, jossa pelaaja valitsee laudalla olevasta ruudukosta kahden kortin välin, ja laittaa merkkinsä siihen ja pisteyttää vain näissä korteissa mainitut asiat sillä kierroksella. Näiden kahden kortin väliin ei voi jatkossa enää laittaa merkkiä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-W68hkp9-Rbk/X5R6xZoqMLI/AAAAAAAAvPU/2KbxJb8nJiQjTsgKjoslVuVAZbLvDzN0QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_0098.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-W68hkp9-Rbk/X5R6xZoqMLI/AAAAAAAAvPU/2KbxJb8nJiQjTsgKjoslVuVAZbLvDzN0QCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_0098.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Carpe Diem ei turhia koreile.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p><b>20. Chronicles of Crime</b></p><p>Äppiavusteinen Lucky Duck Gamesin julkaisema rikostenratkonta Chronicles of Crime on loistava parisuhdepeli. Miehen kanssa ollaan tätä pelattu monta keissiä ja hyllyssä on myös kaksi lisäosaa. Nyt odottelen uusien lisäosien tulemista kauppoihin, sillä en lähtenyt niihin mukaan Kickstarterissa, mikä oli ehkä vähän pöllö ratkaisu. Pidän siitä, että peliin on saatavilla myös fanien tekemiä skenaarioita, jotka ovat vaihdelleet erittäin hyvistä vähän vähemmän hyviin, mutta kuitenkin ovat tuoneet paljon lisäarvoa pelille. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HtEM-EeFI8E/X5R6xS7HFEI/AAAAAAAAvPU/CPS6wLZJPdAeImgLa148Jj_edepKhNFjQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_9048.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-HtEM-EeFI8E/X5R6xS7HFEI/AAAAAAAAvPU/CPS6wLZJPdAeImgLa148Jj_edepKhNFjQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_9048.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Noir-lisäosan kuvitus on kuin gangsterileffasta.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>19. Rococo</b></p><p>Pakanrakennusta ja aluehallintaa yhdistelevä Rococo on juuri saamassa uuden painoksen, ja en millään malttaisi odottaa sitä. Kuten ehkä aikaisemmilta vuosilta joku saattaa muistaa, on Rococo hillunut listoillani jo tovin. Pidän pelin erilaisesta teemasta ja tavasta yhdistää pakanrakennus muihin mekaniikkoihin. Kortit edustavat pelissä räätäleitä ja apuvoimia, joilla pelaajat ompelevat pukuja Ludvig XV:sta hoviin. Peli on myös aviomieheni yksi suosikeista, joten tätä ei ole hankala saada pöydälle.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-pLTeZ7sNnkU/WHT7Gjv5iWI/AAAAAAAAPVs/qDgUCi_ioFwEWmnn36k2oqfL_NfsiQeZgCPcBGAYYCw/s3264/IMG_5037.JPG" style="font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-pLTeZ7sNnkU/WHT7Gjv5iWI/AAAAAAAAPVs/qDgUCi_ioFwEWmnn36k2oqfL_NfsiQeZgCPcBGAYYCw/w480-h640/IMG_5037.JPG" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Vakavia miehiä.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>18. Bunny Kingdom</b></p><p>Richard Garfieldin Bunny Kingdom oli muuten sattumalta täysin samalla sijalla viime vuonnakin. Maistuu siis tämä kortinvärväys- ja auehallintapeli edelleen. Keväällä hankin In the sky -lisäosankin, mutta se ei ole vielä päätynyt pöydälle asti, joten se ei vaikuta pelin sijoitukseen. Pelissä valloitetaan alueita pelaamalla niitä vastaavia koordinaattikortteja. Pelaajan olisi pyrittävä muodostamaan yhtenäisiä läänejä, jotta saa mahdollisimman paljon pisteitä. Läänit pisteytyvät alueella olevien tornien määrä kerrottuna alueella tuotettujen eri hyödykkeiden määrällä. Eli viisi tornia alueella, joka tuottaa puuta, porkkanoita ja helmiä, antaa pelaajalle 15 pistettä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-E8fQaWbMguw/X5R2HrslmCI/AAAAAAAAvPI/sCT6eIKEkfEc68GNKpxGfMyB8AWNqWSqgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3518.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-E8fQaWbMguw/X5R2HrslmCI/AAAAAAAAvPI/sCT6eIKEkfEc68GNKpxGfMyB8AWNqWSqgCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3518.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"> <i> </i><i>Paras pääsiäispeli.</i></span><b style="text-align: left;"><i> </i> </b></div><p><b><br /></b></p><p><b>17. Fields of Arle</b></p><p>Uwe Rosenbergin Arle on aikamoinen pöytätilasyöppö, mutta silti sen kaiken setuppivaivan arvoinen. Tämä kaksinpeli on ollut nyt hieman paitsiossa, mutta silti näköjään onnistui pitämään sijansa täsmälleen samana. Koen aina jotenkin nautinnolliseksi oman Arleni rakentamisen, ja on kiva joka kerta yrittää eri strategioita. Pidän myös Tea & trade -lisäosan teemasta, ja se täydentää peliä kivasti. Lisäosalla olisi mahdollisuus pelata myös kolmistaan, mutta eipä ole tullut kokeiltua.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-6HxbDZCCacg/WHTaRI9nl5I/AAAAAAAAPTI/5xTTU5xjQ_ECB9e981pu9eN_NjFMN6UygCPcBGAYYCw/s3264/IMG_5470.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-6HxbDZCCacg/WHTaRI9nl5I/AAAAAAAAPTI/5xTTU5xjQ_ECB9e981pu9eN_NjFMN6UygCPcBGAYYCw/w480-h640/IMG_5470.JPG" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Uwelle tyypillisesti pelissä on monen monta resurssia.</i></div><br /><p><br /></p><p><b>16. Terraforming Mars</b></p><p>Marsin maankaltaistaminen on yllättävän kivaa! Harmittaa oikein, kun ei ole päässyt pelaamaan Terraformingia vähään aikaan, muuten kuin tabletilla. Hankin peliin kesällä upotetut pelaajalaudat, jotka parantavat pelikokemusta kyllä roimasti. Eipä tarvitse enää turvautua sinitarraan. Terraforming Marsin päämekaniikkana oleva koneistonrakennus on monesti minulle maistuva mekaniikka, ja ehkäpä juuri sen takia Terraformingista pidän. Suosittelen myös peliin ainakin Prelude-lisäosaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-CAmXMcNzGhc/W4_NsevRheI/AAAAAAAAfdM/FPUDvnFLPRUvoi-2s3ki8UNspT-_ozUsgCPcBGAYYCw/s1538/IMG_4871.PNG" style="font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1538" data-original-width="1242" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-CAmXMcNzGhc/W4_NsevRheI/AAAAAAAAfdM/FPUDvnFLPRUvoi-2s3ki8UNspT-_ozUsgCPcBGAYYCw/w516-h640/IMG_4871.PNG" width="516" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Terraforming Mars ei ole kaunein peli, mutta ei kyllä todellakaan rumin.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>15. The Castles of Burgundy (Alea Anniversary Edition)</b></p><p>Lemppari-Feldini Burgundy nousee listalle uuden painoksen myötä. Alkuperäisen painoksen ankea ilme on niin masentava, mutta tämä uusi värikäs Alean synttärijulkaisu on minun makuuni. Pelissä valitaan toimintoja kahden nopan avulla, ja pelataan laattoja omalle pelilaudalle yrittäen saada sitä täytettyä hyvässä järjestyksessä. Pisteitä kertyy mm. siitä, kun pelaaja saa jonkun tietyn alueen valmiiksi. Tämä on jo klassikko europeliskenessä, ja suosittelen ehdottomasti tutustumaan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-b1lVqX4IKAQ/X5R6xeSi59I/AAAAAAAAvPU/A-pToncXuRIgcTLgTIncc29zaJjTHG7ogCPcBGAsYHg/s4032/IMG_0042.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-b1lVqX4IKAQ/X5R6xeSi59I/AAAAAAAAvPU/A-pToncXuRIgcTLgTIncc29zaJjTHG7ogCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_0042.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Burgundyn linnat on jo moderni klassikko.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>14. The Quacks of Quedlinburg</b></p><p>Wolfgang Warschin Puoskarit on maistunut edelleen melko tasaiseen tahtiin. Pussista lätysköjen nostelu on hauskaa puuhaa, ja jollain tapaa todella koukuttavaa onnenkoetusta. Peli on toimiva myös aika monenlaisten ihmisten kanssa, ja siitä se saa ehdottomasti plussaa. Lisäosa Herb Witches tuo myös kivaa lisävaihtelua peliin, sekä sen viidennen pelaajan mahdollisuuden, jos sellaista kaipaa. En malttaisi odottaa seuraavaa lisäosaa The Alchemists.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-oLNgl1_Vxl4/X5R6xfl7B7I/AAAAAAAAvPU/QEVY_0iGr3E2qN9fq4L8plLRcmNiCa05ACPcBGAsYHg/s4032/IMG_6803.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-oLNgl1_Vxl4/X5R6xfl7B7I/AAAAAAAAvPU/QEVY_0iGr3E2qN9fq4L8plLRcmNiCa05ACPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6803.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Onnenkoetusta Quedlinburgin tyyliin.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>13. Le Havre</b></p><p>Suosikki-Uweni Le Havre on työläisenasettelupeli ranskalaisella satamateemalla kuorrutettuna. Pelaajalla on vain yksi työläinen, joten valinnat on tehtävä tarkkaan. Pelaan Le Havrea mieluiten kaksinpelinä, koska peli on useammalla pelaajalla ehkä vähän pitkähkö. Pelihän on melko tyypillinen Uwe, eli resursseja väännetään, siinä on lehmiä ja ihmisiä pitää syöttää. Mutta se kun nyt sattuu olemaan minusta hauskaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-T1p1Fxc3rGc/X5SN9r0TjHI/AAAAAAAAvPk/uP0S0DeIjwsgfD62emDMEaKeazi6FhPfgCNcBGAsYHQ/s640/LeHavreKapu.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-T1p1Fxc3rGc/X5SN9r0TjHI/AAAAAAAAvPk/uP0S0DeIjwsgfD62emDMEaKeazi6FhPfgCNcBGAsYHQ/w480-h640/LeHavreKapu.jpg" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kapu tarvitsee leipää pitkää laivamatkaa varten.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><p><b>12. Disney Villainous</b></p><p>No tämä nyt ei yllätä ketään. Edelleen pidän Villainousista ja hyllystä löytyy sitä neljä pakettia. Uusimpaan Marvel Villainousiin en ole vielä sotkeutunut, koska Marvel ei oikein kiinnosta, mutta houkutus alkaa kyllä olla silti jonkun asteinen. Saas nähdä. Mutta Disney Pahikset on mainio iltapäiväpeli kahvikupposen äärellä. Osa Pahiksista on todella vaikeita ja nautin niistä haasteista. Kiva myös, että osa hahmoista on helpompia, niin voi moninpelissä hieman tasoittaa pelikenttää.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-vQ9ySgvZFCU/X5R6xb-X9vI/AAAAAAAAvPU/YdpYSzjhJ8g9ATHi5SAtKwiBrYgnL5CoACPcBGAsYHg/s4032/IMG_7533.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-vQ9ySgvZFCU/X5R6xb-X9vI/AAAAAAAAvPU/YdpYSzjhJ8g9ATHi5SAtKwiBrYgnL5CoACPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_7533.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pahatar juonittelee.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>11. Istanbul</b></p><p>Rüdiger Dornin Spiel des Jahres-voittaja Istanbul on mainiota viihdettä. Pidän tavasta, jolla pelissä liikutellaan nappulapinoa. Ruutuun, johon jäät on aina jätettävä nappula tai noukittava sieltä oma nappula mukaan. Meillä on pelistä Big box molemmilla lisäosilla, ja pidän siitä, että vaihtelua on ja peliä voi muokata silloisen maun mukaan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-2SNJGFxcsw8/X5R6xQzSLZI/AAAAAAAAvPU/JlM3UkgR-NcKirVKuhEPHrISw42OwLkvQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6455.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-2SNJGFxcsw8/X5R6xQzSLZI/AAAAAAAAvPU/JlM3UkgR-NcKirVKuhEPHrISw42OwLkvQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6455.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Laatat ärsyttävästi vähän vinksallaan.</i></div><p></p><p><b><br /></b></p><p><b>10. The Isle of Cats</b></p><p>Joskus tulee tilanteita, jolloin kadun sitä etten Kickstartannut jotain peliä. The Isle of Cats kadutti ns. ihan sikana, mutta silloin ei ollut mahdollisuutta lähteä siihen mukaan. Onneksi sittemmin sain hankittua pelin lisäosineen. Nimittäin The Isle of Cats on paras polyominopeli. Pelissä pelastetaan kissoja Kissasaarelta, jonne ilkeä Lord Vesh on hyökkäämäisillään. Kierroksen alussa draftataan kädellinen kortteja, joita pelataan pelin aikana. Näistä voi saada koreja, joilla pelastaa kissoja, tai vaikka kertakäyttöisiä erikoistoimintoja. Joskus löytyy myös pisteytyskortteja, joita on joko yleisiä tai yksityisiä. Aivan mahtava peli! </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-I_EZxRNf_m8/X5R6xTc-RUI/AAAAAAAAvPU/8dFhvy-xg7gMrXg16nD-38SJ1zB_N5BFgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_1313.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-I_EZxRNf_m8/X5R6xTc-RUI/AAAAAAAAvPU/8dFhvy-xg7gMrXg16nD-38SJ1zB_N5BFgCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_1313.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Laiva täynnä kissoja.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>9. Potion Explosion</b></p><p>Jos olisi pakko valita yksi perhepeli, jonka ottaisin autiolle saarelle, se saattaisi hyvinkin olla Potion Explosion. Siinä pelaajat noukkivat erivärisiä kuulia muovisesta( tai pahvisesta jos omistaa ensimmäisen painoksen) kuulanjakajasta, ja käyttävät näitä taikajuomien valmistusaineina. Jokainen valmis juoma antaa jonkun erikoistoiminnon, ja kun keräät tarpeeksi monta samaa tai viisi erilaista juomaa, saat voittopisteitä juomien omien pisteiden lisäksi. Simppeliä koukuttavaa kivaa, ja tätä suosittelen kaikille. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-_KziNEo5TeE/X5R6xbMozlI/AAAAAAAAvPU/A_L9fBI9yEEdkb1EJt7V1wCe3gWOtVyywCPcBGAsYHg/s1440/9F2CFE32-5C9E-4D54-8EC8-0CAA0298867E.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1439" data-original-width="1440" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-_KziNEo5TeE/X5R6xbMozlI/AAAAAAAAvPU/A_L9fBI9yEEdkb1EJt7V1wCe3gWOtVyywCPcBGAsYHg/w640-h640/9F2CFE32-5C9E-4D54-8EC8-0CAA0298867E.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Toisen painoksen kuulakone on hieman kestävämpi muovinen vekotin.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>8. Sagrada</b></p><p>Sagrada Família on Antonio Gaudín suunnittelema kirkko keskellä Barcelonaa. Sen kauniit mosaiikki-ikkunat ovat antaneet inspiraation Daryl Andrewsin ja Adrian Adamescun noppaoptimointipelille. Viereisten noppien väri eikä silmäluku saa olla sama. Tässäpä ihana aivopähkinä. Sudokuja tekemään tottuneet aivoni huutavat hallelujaa tällaisista kiperistä peleistä. On todella tyydyttävää kun saa ikkunansa täytettyä täydellisesti, ilman yhtään tyhjäksi jäänyttä ruutua. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ijk_SWz89Jg/X5R6xbLKFvI/AAAAAAAAvPU/0A0nGvPAaPMcZgtk2IsC9edkASsVtVJCwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_8452.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ijk_SWz89Jg/X5R6xbLKFvI/AAAAAAAAvPU/0A0nGvPAaPMcZgtk2IsC9edkASsVtVJCwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_8452.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Sagradan nopat ovat herkullisen värikkäitä.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>7. Wingspan</b></p><p>Elizabeth Hargraven Wingspan on lähtenyt lentoon ja noussut listalla sijalta 19. sijalle 7. Saattaa johtua mainiosta European expansionista, jonka kanssa on tullut pelattua paljon. Koneistonrakennus on mieluisa mekaniikka ja Wingspan on samalla ihanan rento, mutta tarjoaa silti mielekkäitä valintoja. Kaksinpeli menee melkeimpä 20 minuuttiin, joten pari peliä voi vetäistä putkeen. Ja nyt loppuvuodesta on vielä tulossa uusi Oceania expansion.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-qQeP22mtr4Y/X5R6xQ2NacI/AAAAAAAAvPU/czyXljUGVXwbimk0LWPw-sT_5F_9z4MuACPcBGAsYHg/s4032/IMG_0379.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-qQeP22mtr4Y/X5R6xQ2NacI/AAAAAAAAvPU/czyXljUGVXwbimk0LWPw-sT_5F_9z4MuACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_0379.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Lintupeli saa meillä säännöllisesti peliaikaa.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>6. Seasons</b></p><p>Régis Bonnesséen Seasons on ollut top-kympissä jo monen monta vuotta. Sitä tulee pelailtua säännöllisesti ja aina kaksinpelinä. Korttien kombottaminen on mukavaa pohtimista, jota tekee mielellään kerrasta toiseen. Lisäosat tuovat kivasti lisää kortteja ja sen myötä vaihtelua. Kannattaa käydä tutustumassa BoardGameArenassa, jos peli ei ole muuten tuttu.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-6xxr2vXeXWg/X5R6xS-pgCI/AAAAAAAAvPU/WRHXRGOKjfAgjbIsAIhlnpSm-fFvPzOrACPcBGAsYHg/s3024/68A9DA85-93C8-467F-AA9B-22668CB27F39.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-6xxr2vXeXWg/X5R6xS-pgCI/AAAAAAAAvPU/WRHXRGOKjfAgjbIsAIhlnpSm-fFvPzOrACPcBGAsYHg/w640-h640/68A9DA85-93C8-467F-AA9B-22668CB27F39.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Sain vihdoin hankittua tämän toisenkin lisäosan täydentämään Seasons:ini.</i></div><p><b></b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><b><br /></b></div><p></p><p><b>5. Dungeon Petz</b></p><p>Lemmikkien kasvattaminen luolaherroille on vinkeä teema, ja kantaa yllättävän hyvin tässä työläisenasettelupelissä. Söpöstä kuvituksesta huolimatta Dungeon Petz vaatii ajatustyötä monen kierroksen päähän ja pärjätäkseen siinä, on pelaajan kyettävä suunnittelemaan vuoronsa tarkasti. Lisäosa Dark Alleys tuo vielä enemmän ajateltavaa, mutta myös temaattisia hauskoja pikkujuttuja, kuten esim. lemmikkipsykologin ja ennustajaeukon. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZeyFGeN2Ais/VkeqLwAQBPI/AAAAAAAAI04/ARx1BVoIZvExOEIpCrX2a8oaqOOYgyrdwCPcBGAYYCw/s2448/IMG_4647.JPG" style="font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="2448" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZeyFGeN2Ais/VkeqLwAQBPI/AAAAAAAAI04/ARx1BVoIZvExOEIpCrX2a8oaqOOYgyrdwCPcBGAYYCw/w640-h640/IMG_4647.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Baby Yoda! Ei vaan Dungeon Petzin pikkupirulaisia.</i></div><p></p><p><b><br /></b></p><p><b>4. Roll Player</b></p><p>Roll Player on koukuttava peli hahmonrakennuksesta noppien avulla. Ei kuulosta kovin kiinnostavalta, ja pelin kansikuvakin on itselle jopa hieman luotaantyöntävä, mutta nautin jokaisesta kerrasta kun Roll Player pääsee pöydälle. Kesällä sain vihdoin uusimman lisäosankin, jota odotin kiltisti vuoden verran, mutta koronan takia perutut kokoontumiset ovat estäneet sen päätymisen vielä pöydälle asti. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-He9oVa0cy5s/X5R6xfokETI/AAAAAAAAvPU/gAFHqwCWOsA7j6_0ZCZd2HMD_GSBm1vIwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_6457.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-He9oVa0cy5s/X5R6xfokETI/AAAAAAAAvPU/gAFHqwCWOsA7j6_0ZCZd2HMD_GSBm1vIwCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_6457.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Barbaari sekopää tekeillään.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>3. Five Tribes</b></p><p>Lisää Bruno Cathalaa. Viisi Heimoa on hieman mancalamainen meeplejen siirtely, jossa monen aivot jäätyvät, mutta itse suorastaan nautin siitä aivohieronnasta mitä parhaimman siirron pohtiminen aiheuttaa. Laattojen omiminen värikkäillä kameleilla ja erilaisten lampunhenkien palvelusten käyttäminen on joka kerta vinkeää. Voin myös suositella lisäosia, mikäli peruspeli on jo tarpeeksi tuttu. Varsinkin ensimmäinen lisäosa Artisans of Naqala on oikein bueno. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Dq5lJAiUoe4/VhvTKxrBtBI/AAAAAAAAHd0/059CADgrG5QWR4rumTp_wblqGUNJ2DZ1wCPcBGAYYCw/s3264/IMG_4399.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-Dq5lJAiUoe4/VhvTKxrBtBI/AAAAAAAAHd0/059CADgrG5QWR4rumTp_wblqGUNJ2DZ1wCPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_4399.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Meepleistä ei ole Five Tribesissa pulaa.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p><b>2. The Voyages of Marco Polo</b></p><p>Tuttavallisemmin Marco Polo on ollut lempparipelini jo muutaman vuoden ajan. Pidän noppien käyttämisestä työläisinä, ja koen Marco Polossa olevan paljon erilaista tehtävää, ja parhaiden toimintojen valitseminen on mukavaa pohdintaa. Valitsemastasi hahmosta riippuen on pelisi joka kerta hieman erilainen, ja tämä tuo hauskaa lisämaustetta peliin. Hyllystäni löytyy kaikki saatavilla olevat lisäosat sekä sisarpeli Marco Polo 2. Voitte siis päätellä, että rakastan tätä peliä. Kuitenkin se nyt tippui toiselle sijalle, hallittuaan valtaistuinta jo melkoisen tovin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-q_ImQQbNRZg/WGq6mFRQv5I/AAAAAAAAPEQ/jUtnLA9VJj0bEmEPPEwKe_afK9kWlJndACPcBGAYYCw/s3264/IMG_6927.JPG" style="font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-q_ImQQbNRZg/WGq6mFRQv5I/AAAAAAAAPEQ/jUtnLA9VJj0bEmEPPEwKe_afK9kWlJndACPcBGAYYCw/w640-h480/IMG_6927.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Marco Polo on mielestäni paras noppatyöläisenasettelupeli.</i></div><p><b><br /></b></p><p><b>1. Everdell</b></p><p>Niin se vaan pääsi käymään, että James A. Wilsonin Everdell nousi kuin nousikin ykköseksi listallani. Eikä muuta vaihtoehtoa edes ollut, sillä jos on joku peli jota eniten himoitsen pöydälle, on se Everdell. Koukuttavaa koneistonrakentelua ja työläisenasettelua yhdistävä Everdell hiipi suosikikseni melkein varkain, sillä muistan ensimmäisen pelikertani olleen vain lähinnä ookoo. Jostain syystä pelin 3D-puu oli lähinnä rasittava, mutta nyttemmin olen sillekin lämmennyt jo hieman. Tosin Bellfaire-lisäosa teki senkin tarpeettomaksi, joten eipä tuolla nyt niin väliä. Everdell on toimiva paketti, jota mielelläni esittelen tutuille ja miksei hieman tuntemattomillekin. Kuvitus on silmiä hivelevän kaunista, ja komponentitkin ovat oikein siistejä. Hyllystäni löytyy lisäosat sekä muutamat lisäkorttipaketit, jotka oli pakko hankkia kun en Collector's editionia omista. Mikä taasen on vähän hömelöä ottaen huomioon, että kyse on lempipelistäni. Mutta tällä retail-versiollakin pärjää, ei se kilke ja kimallus ole aina niin välttämätöntä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-o1z8iwgew78/X5R6xWjprxI/AAAAAAAAvPU/hshI0qT7rPIZ80jJmRWr4UBCRroQ-LV5QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_8419.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-o1z8iwgew78/X5R6xWjprxI/AAAAAAAAvPU/hshI0qT7rPIZ80jJmRWr4UBCRroQ-LV5QCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_8419.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pidän Everdellistä erityisesti kahdella pelaajalla.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><br /></i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-de-apHnDHoc/X5R6xUfe1bI/AAAAAAAAvPU/H0wTamhONH0odi3XM8wFkbQTFD59BLPigCPcBGAsYHg/s4032/IMG_0749.HEIC" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-de-apHnDHoc/X5R6xUfe1bI/AAAAAAAAvPU/H0wTamhONH0odi3XM8wFkbQTFD59BLPigCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_0749.HEIC" width="640" /><span></span></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Korttien kombottaminen on Everdellin koukuttavimpia puolia.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><br /></i></div><p><span style="text-align: justify;">Jos tämän vuoden listasta voi päätellä jotain, niin noppatyöläset, korttikombot ja kauniit abstraktit ovat hyvin vahvasti minun juttuni. Väliin sopii toki aina vähän jotain muutakin, mutta melko vahvasti tietyt mekaniikat pyörivät listallani vuodesta toiseen. Muutenkin huomaan olevani tällä hetkellä korttipelimoodissa, joten ei yllätä, että Everdell kiilasi ykköseksi. </span></p><p></p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-57543672187741046672020-10-02T04:00:00.003-07:002020-10-02T04:00:48.953-07:00Déjà vu: 7 Wonders<p> Draftaus eli kortinvärväyspelit ovat monesti lähellä sydäntäni. Näin on myös Antoine Bauzan 7 Wonders, joka on omasta hyllystä löytynyt jo melkein kymmenen vuoden ajan. Kun pelistä julkaistiin toinen editio nyt syksyllä, ajattelin jättäväni sen väliin, koska olin hankkinut ensimmäiseen versioon jo lähes kaikki lisäosat. Mutta sitten Asmodee Nordics tarjosi mahdollisuutta tutustua uuteen 7 Wondersiin, ja niinhän siinä sitten kävi, että peli löysi tiensä pöydälleni. </p><p>Heti ensimmäisenä huomion kiinnittää kansikuvaan, joka on tuttu kuva uudelleen visioituna. Vanhan kannen kuvakulma on kieltämättä vähän omituinen, mutta pidin ehkä sen värityksestä hieman enemmän. Uudessa on toki hienot kultaiset tekstit. Tämä tuskin saa ketään tekemään ostopäätöstä suuntaan tai toiseen.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-VCuT735-5cg/X3b41xmCPMI/AAAAAAAAuXI/0_6kMqDg1dQbdagMosP1iqHBi1LgrrBnwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3180.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-VCuT735-5cg/X3b41xmCPMI/AAAAAAAAuXI/0_6kMqDg1dQbdagMosP1iqHBi1LgrrBnwCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3180.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Edessä uusi ja takana vanha 7 Wonders.</i></div><br /><p></p><p>Laatikon kannen alta löytyy päivitetty sääntövihkonen, joka on mielestäni hurja parannus edelliseen. Nyt teksti on selkeämpää, taitto onnistuneempi ja ylipäätään sanamuodot paremmin valittuja. Mukana tulee myös pikaoppaat korttien ketjutusta varten sekä symbolien selitykset, jos pelin aikana tarvitsee pikaisesti tarkistaa jotain. Nämähän toki löytyi myös alkuperäisestä versiosta, mutta nyt ne ovat selkeämmät. 7 Wonders ei ole millään tapaa monimutkainen peli, mutta aikaisemman edition sääntövihkonen onnistuu tekemään simppelistä pelistä vaikeamman oloisen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-X_a5L4VgCO0/X3b9F9xSwxI/AAAAAAAAuZ0/hoThgYTo4B0F5vmgXEhY1sM1O5tcGy0wACPcBGAsYHg/s4032/IMG_3184.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-X_a5L4VgCO0/X3b9F9xSwxI/AAAAAAAAuZ0/hoThgYTo4B0F5vmgXEhY1sM1O5tcGy0wACPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3184.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Vanha ja uusi sääntövihkonen vierekkäin.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-vt3BaSih82g/X3b9F-v-GBI/AAAAAAAAuZ0/s-zxpm5DOmYw8JzPV-sQhsI6FhHtSckwgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3186.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-vt3BaSih82g/X3b9F-v-GBI/AAAAAAAAuZ0/s-zxpm5DOmYw8JzPV-sQhsI6FhHtSckwgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3186.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kiitettävän selkeä ja siisti ulkoasu.</i></div><br /><p>Suurin eroavaisuus näiden kahden veljen välillä on graafinen uudistus. Siinä missä säännöt ovat toki entisensä, on kortit vedetty kokonaan uusiksi, joten mahdollisia uusia lisäosia ei voi yhdistää vanhaan peruspeliin. Jo korttien takapuoli on paljon kauniimpi, mutta niistä pieni varoituksen sana. Niissä olevat hienot kiiltävät yksityiskohdat eivät kyllä satavarmana tule kestämään jatkuvaa sekoitusta, joten muistakaa ihmiset: korttisuojat, korttisuojat, korttisuojat. Eipä sillä, alkuperäisen 7 Wondersin kortit olivat myös niin ohuita ja helposti naarmuuntuvia, että suojat oli niihinkin käytännössä pakolliset. Kuvitus on muuten ennallaan, mutta pientä asioiden sijoittelua ja selkeytystä on tehty. Tosin, pitkänlinjan 7 wonders-pelaajana hämmästelin korttien ketjutusta ilmaisevien tekstien puuttumista. Ne on korvattu pienillä valkoisilla kuvakkeilla. Tätä tyyliä käytettiin jo 7 Wonders Duelissa, joten ei se nyt epätoimivakaan ole. Jotenkin vain selkeyden vuoksi olisin kaivannut sitä kortin nimeä pienen kuvakkeen sijaan. Kivana lisänä kortteihin on lisätty pieni symboli kuvaamaan kortin väriä, joten värisokeus ei ole este pelaamiselle. </p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-K7p6TGSpQSM/X3b_iM8o3bI/AAAAAAAAuaY/GkISjw6wmZ4LUUhlUgj0c1YLxN4F-KGJwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3193.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-K7p6TGSpQSM/X3b_iM8o3bI/AAAAAAAAuaY/GkISjw6wmZ4LUUhlUgj0c1YLxN4F-KGJwCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3193.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Hopeiset yksityiskohdat 2. kierroksen korteissa.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-VB0qYgj4biU/X3b_SQFQXDI/AAAAAAAAuaQ/G1_bpuD5vqogGXDqJwJLV-_XYgdgFIqxQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3198.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-VB0qYgj4biU/X3b_SQFQXDI/AAAAAAAAuaQ/G1_bpuD5vqogGXDqJwJLV-_XYgdgFIqxQCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3198.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Valkoinen leka kertoo kaivon ketjuttavan patsas-kortin ilmaiseksi.</i></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-zoS1jJqptSo/X3b_SWbSSZI/AAAAAAAAuaQ/2_qjtVbrrWQaPSFHS5ezPxPELum3lO6PgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3189.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-zoS1jJqptSo/X3b_SWbSSZI/AAAAAAAAuaQ/2_qjtVbrrWQaPSFHS5ezPxPELum3lO6PgCPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3189.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kortit ovat saaneet pienen kasvojenkohotuksen.</i></div><br /><p>Ihmelaudat ovat myöskin saaneet käydä läpi remontin. Nimittäin uudet laudat ovat kooltaan isommat. Tämä hieman ärsyttää, sillä 7 Wonders vie muutenkin kohtuullisesti pöytätilaa, ja nyt vielä enemmän. Ja koon muutos koskee lähinnä kuvaa, joka näkyy isompana. Kaikki muu on ihan yhtä pientä kuin aina ennenkin. Ei mitään logiikkaa mielestäni. Onhan ne kuvat kauniita, joo, mutta tämä nyt oli aika turha lisäys valmiiksi toimiviin lautoihin. Ihmeiden maksuissa on myös tehty pientä loppusilausta tasapainoituksen nimissä, mutta koin sen olevan totta vain harvassa tapauksessa. Pelaaja kun ei koskaan ole rajoitettu vain omiin resursseihinsa, vaan saa myös ostaa naapureiltaan, on se melko hiustenhalkomista mikä hänen aloitusresurssi on, tai maksaako joku kolme kiveä ja silkin, vai kolme kiveä ja lasin. Toki esim se, että Babylonin B-puolelta on poistettu yksi slotti, koska jäljelle jäävät ovat jo aika voimakkaita, on ihan hyvä päätös. Joten jotain hyvää on tehty, mutta myös jotain melko merkityksetöntä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-K5NV0AeXR1Y/X3cCO4_kVNI/AAAAAAAAuak/acluDkczQJ4wYy8QrdWJfi4Uz9fX32EgwCPcBGAsYHg/s4032/IMG_3188.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-K5NV0AeXR1Y/X3cCO4_kVNI/AAAAAAAAuak/acluDkczQJ4wYy8QrdWJfi4Uz9fX32EgwCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3188.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Ihmelaudat vertailussa.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-DyAkfj1rpoM/X3cC4R9jxaI/AAAAAAAAuas/NmozowXtIV0Jv254tR7LsZ5letkAUM0MQCPcBGAsYHg/s3929/IMG_3200.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2946" data-original-width="3929" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-DyAkfj1rpoM/X3cC4R9jxaI/AAAAAAAAuas/NmozowXtIV0Jv254tR7LsZ5letkAUM0MQCPcBGAsYHg/w640-h480/IMG_3200.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>B-puoli on uudessa versiossa iltamaisema samasta kuvasta.</i></div><br /><i><br /></i></div><p>Kolikot ovat uudessa ja vanhassa versiossa samanlaiset pahvilätyskät ja voittopistemerkit ovat lähes identtiset. Häviömerkki on selkeästi punareunainen, joten sen ehkä näkee nyt paremmin. Näillä nyt ei ole sen suurempaa merkitystä. Kiltakorteista huomasin, että strategists guild on vaihtunut decorators guildiin, enkä nyt ole ihan varma mitä tästä muutoksesta olen mieltä. Decorators guild tuntuu paljon voimakkaammalta, tosin onhan se toki kallis kortti. Tätä pitää hieman mutustella, en nyt oikein osaa sanoa juuta eikä jaata.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-UhgbVw9NQgo/X3cEwITOabI/AAAAAAAAua4/cj17caSVQYo1kFReOYs__S4FoKl3UNCIACPcBGAsYHg/s4032/IMG_3196.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-UhgbVw9NQgo/X3cEwITOabI/AAAAAAAAua4/cj17caSVQYo1kFReOYs__S4FoKl3UNCIACPcBGAsYHg/w480-h640/IMG_3196.HEIC" width="480" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Uutta ja vanhaa kiltaa.</i></div><div><br /></div>Kaiken kaikkiaan 7 Wondersin toinen editio on kaunis ja selkeä versio tutusta ja turvallisesta pelistä. Jos omistat vanhan pelin, ei sinulla välttämättä kyllä ole tarvetta päivittää uuteen, mutta on hyvä pitää mielessä, että mahdolliset tulevat lisäosat tullaan arvatenkin julkaisemaan vain uudella kuvituksella. Ja koska Antoine Bauza sanoi aikoinaan suunnitelleensa seitsemän lisäosaa peliin, on niitä vielä tulossa. Itselle yksi kynnyskysymys oli jo saatavilla olevien lisäosien päivitys. Sillä totta puhuakseni, en kovin mielelläni pelaa pelkällä peruspelillä. Leaders ja Cities -lisäosat ovat minulle melkeinpä välttämättömyys, mutta onneksi myös ne saavat päivityksen uuteen ilmeeseen. Samoin ainakin Armada, mutta kysymysmerkki on vielä Babelin kohdalla. Babel tosin on näistä lisäosista se heikoin lenkki, joten eipä sillä niin väliä.<br /><p><br /></p>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-43932009553488515462020-08-25T03:33:00.001-07:002020-08-25T03:33:32.344-07:00Pelatuimmat lautapelisovellukseniJokohan olisi aika katkaista tämä radiohiljaisuus, jota on jatkunut koko kevään ja kesän. Korona vei minulta peli-illat ja edelleen vältellään isompia ryhmiä, koska läheisissäni on vakavasti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä. Sen lisäksi alkukesästä aloittamani kuntokuuri on vienyt mehut kokonaan, niin itsestäni kuin miehestänikin, joten pelejä on päässyt kesällä pöydälle ehkä yhteensä kolme. Kirjoittelepa siitä sitten tarinaa. Mutta mutta. Eihän nyt minun kaltainen lautapeliaddikti pysty olemaan täysin pelaamatta, joten iPad on laulanut ja peliäppejä on tullut pelattua niin aamukahvilla kuin illalla ennen nukkumaan käymistä. Ajattelin jakaa tähän omat suosikkini ja eniten pelatuimmat lautapelisovellukseni. Se, että onko nämä oikeasti pelatuimpia sovelluksia, on vain mututuntumalla arvailtua, koska en loggaa iPadillä pelattuja pelejä mitenkään.<div><br /></div><div><br /></div><div>Ehkä reilusti pelatuin peli tabletillani on <a href="https://noppapotti.blogspot.com/2020/01/potion-explosion-rajahtavaa-viihdetta.html" target="_blank">Potion explosionin</a> äppi. Sovellukseen on saatavilla The Fifth ingredient -lisäosa, joka on minulle ihan must. Potion explosionissa kerätään värikkäitä kuulia joista tehdään erilaisia taikajuomia. Perusidea on siis hyvin simppeli, mutta peli on samalla myös todella koukuttava. Sovelluksessa on sekä yksinpeli konetta vastaan että moninpeli netin välityksellä. Potion explosion on sovelluksena erittäin nopeasti pelattava, ja siksi onkin päässyt nopeasti pelatuimpien pelien kärkeen. Muutama peli ennen nukkumaan menoa ei oikeasti viivytä nukkumattia niin kovin kauaa, ja pahimmat pelihimot tulee helposti tyydytettyä. Pelin puzzlemaisuus on aina ollut minulle kiehtovaa, niin fyysisessä versiossa kuin tässä sovelluksessa. Kiva värikkyys ja miellyttävä ulkonäkö ei myöskään ole haitaksi. Netin välityksellä pelatessa ei tosin voi chättäillä hävyttömyyksiä vastustajalle, joten se on vähän harmi. Plussana mainittakoon, että peli toimii hyvin myös puhelimen näytöllä.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-6YDkr1TYk00/X0S4vzQpUbI/AAAAAAAApO0/XtdN1H6Pl8spc3Td4Vhf4paIq3Lk7JaqACPcBGAsYHg/s4032/IMG_2624.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-6YDkr1TYk00/X0S4vzQpUbI/AAAAAAAApO0/XtdN1H6Pl8spc3Td4Vhf4paIq3Lk7JaqACPcBGAsYHg/s640/IMG_2624.HEIC" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pelin alkuasetelma näyttää kutakuinkin tältä.</i></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Yksi hieman vanhempia suosikkejani on Le Havren äppi. Le Havre kuuluu muutenkin suosikkeihini (viimeksi top-30 -listan sijalla 15. ) mutta jotenkin sitä on välillä hankala saada pöydälle fyysisenä kappaleena. Löydettyäni sovellusversion AppStoresta jokunen vuosi sitten, on Le Havre saanut kuitenkin ihan säännöllisesti pelikertoja. Muistakin Uwe Rosenbergin peleistä on toki äppejä, mutta jostain syystä Le Havrea pelaan eniten. Ehkä se on sovelluksen taustalla soiva haitarimusiikki, joka vie minut ranskalaiseen satamakahvilaan café au lait:a nauttimaan. Kuvitus on sovelluksessa uskollinen alkuperäiselle pelille, joten peliin sukeltaminen on todella helppoa jos tuntee säännöt entuudestaan. Tutoriaalikin taitaa sovelluksesta löytyä, joten jos et osaa peliä entuudestaan se ei liene haitta.<span> </span></div><div><span><br /></span></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-svV8r75yXIA/X0S8bVtkR8I/AAAAAAAApW0/434EkMJFvAc2C0O373IFCgo6tt-tQZMtgCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2625.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" src="https://1.bp.blogspot.com/-svV8r75yXIA/X0S8bVtkR8I/AAAAAAAApW0/434EkMJFvAc2C0O373IFCgo6tt-tQZMtgCPcBGAsYHg/s640/IMG_2625.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Tulipas suttuinen kuva.</i></div><span><br /></span></div><div><br /></div><div>Pidän eniten pelisovelluksista, jotka ovat ulkomuodoltaan mahdollisimman uskollisia pelin alkuperäiselle lookille. Haluan että pelinappulat näyttävät alkuperäisiltä ja kuvitus on fyysistä peliä vastaava, tai ainakin mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Näin peliin sukeltaminen on helppoa, jos peli on entuudestaan minulle tuttu. Istanbul on yksi niistä sovelluksista, joka muistuttaa alkuperäistä peliä niin paljon, etten missään kohtaa tarvinnut tutoriaalia vaan hyppäsin suoraan sovellukseen eräänä kesäyönä, kun kuopukseni oli parikuinen vauva enkä saanut unta yöllä imetysten välissä. Istanbulissa nakkaillaan avustajanappuloita pitkin markettikujia, ja pyritään keräämään viisi rubiinia ennen muita. Pelin taustamusiikki tuo mieleen meluisat basaarikujat ja sahramin tuoksun nenään. Olen pelannut Istanbulia myös kännykällä pahimpaan pelinälkään, mutta ehkä se kuitenkin toimii paremmin hieman isommalta näytöltä. Tätä pelataan myös miehen kanssa silloin tällöin pass and play:nä kun ei jakseta kaivaa fyysistä peliä hyllystä. Harmi vaan, ettei sovellukseen toistaiseksi ole lisäosia saatavilla. Mocha and baksheesh on nimittäin meidän suosikki tapa pelata. Toivottavasti tulevaisuudessa peli päivitetään myös sillä. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-xjiGGwila_w/X0TBUOSSSJI/AAAAAAAAp2k/zX7k9fU1Qi4zFbcgU-BqKLUHZfMqFyD4QCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2626.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" src="https://1.bp.blogspot.com/-xjiGGwila_w/X0TBUOSSSJI/AAAAAAAAp2k/zX7k9fU1Qi4zFbcgU-BqKLUHZfMqFyD4QCPcBGAsYHg/s640/IMG_2626.HEIC" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Nelinpeli alkamassa tietokonetta vastaan.</i></div><div><br /></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-weight: normal;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><br /></span></span></h3><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><span style="font-weight: 400;">Koronakeväänä eniten pelikertoja on tainnut kertyä The Castles of Burgundyn äpille. Sovellus oli melko tyyris, se taisi olla lähemmäs 11 euroa, joten harkitsin sen ostoa melko pitkään. Pelihimot veivät kuitenkin voiton ja sovellus tuli hankittua. Ja pelattua ja pelattua. Vakkaripelikamuni Maiju latasi pelin myös omalle tabletilleen ja hänen kanssa onkin tullut pelattua monen monta kertaa netin välityksellä. Tässä sovelluksessa on myös chätti, joten solvauksia voi tilanteen niin vaatiessa lähettää. Aino miinus itselle on sovelluksessa ollut laattojen erilainen kuvitus kuin omassa Burgundyssäni. Ei vaan millään meinaa muistaa kunkin rakennuksen funktiota, tosin ne saa onneksi nopeasti tarkastettua painamalla kyseistä laattaa pitkään. Pelin omintakeinen "vessanpyttyanimaatio" varmasti jakaa mielipiteitä, mutta oikeasti sovellus on melko toimiva. Oma tablettini on jo sen verran vanha, että peli on ajoittain kaatunut, mutta en tiedä satavarmasti onko ongelma minun tabletissani vai sovelluksessa itsessään. Joka tapauksessa restartin jälkeen peli on jatkunut normaalisti.</span></span></h3><div><span style="font-size: small;"><span style="font-weight: 400;"><br /></span></span></div><div><span style="font-weight: normal;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-FGJNDpzkh7g/X0TFv0ECDhI/AAAAAAAAqnU/ZT-eqrtPRaERGQTuENzAE7tUW_4Vm35iACPcBGAsYHg/s4032/IMG_2628.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-FGJNDpzkh7g/X0TFv0ECDhI/AAAAAAAAqnU/ZT-eqrtPRaERGQTuENzAE7tUW_4Vm35iACPcBGAsYHg/s640/IMG_2628.HEIC" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Luka oli kiinnostunut pelin harppumusiikista enemmän kuin itse pelistä.</i></div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Kukaan ei taida yllättyä siitä, että mainitsen Sagradan äpin täällä. Lienee ihan yleistä tietoa, että Sagrada on yksi lemppareistani, joten tietysti latasin myös sen sovelluksen heti kun se tuli saataville. Enkä muuten pettynyt. Sagradan kauniit värit näyttävät myös hyviltä tabletilla ja peli tuntuu hyvin uskolliselta lautapelille. Kyllähän se on myönnettävä, että ei se digitaalisten noppien pyörittely tunnu lähelläkään samalta kuin fyysisten noppien, mutta muuten peli tuntuu hyvinkin samalta. Itse asiassa sovelluksessa tuntuu olevan helpompi tarkkailla kaverien ikkunoita ja päätellä heidän salaisia pisteytyskorttejaan. Lisäosia ei toistaiseksi ole äppiin saatavilla, mutta en ole kerennyt niitä vielä edes kaivata. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-x4GPdo2tVrc/X0TYgliEP0I/AAAAAAAArSc/bN2L4hVlunwnRhr2sLZTi3RIvAu4XTpwQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2630.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-x4GPdo2tVrc/X0TYgliEP0I/AAAAAAAArSc/bN2L4hVlunwnRhr2sLZTi3RIvAu4XTpwQCPcBGAsYHg/s640/IMG_2630.HEIC" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Pelin ihana värikkyys toistuu myös pädillä.</i></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Viime kevättalven ehkä isoin äppihitti oli Raiders of the North Sea. Koska kaikki peli-illat oli peruttu hamaan tulevaisuuteen asti, latasin Raidersin purkaakseni pahimpia pettymyksen tunteita. Vain huomatakseni, että olen muuten todella huono kyseisessä pelissä. Jotenkin muistin, että olisin pärjännyt paremmin silloin kun ollaan ihan kyseistä lautapeliä pelattu, mutta liekö aika kullannut muistot? Joka tapauksesa Raidersin sovellus on oikein toimiva versio pelistä, kuvitus on tuttua The Micon viikkarifantasiaa jne. Vähän ehkä animaatiot välillä pännii, pitäisi varmaan tutkia saako niitä pois päältä tai nopeutettua, niin kuin näissä yleensä pystyy. Verkkopeliä ei ole tullut pelattua, mutta uskallan väittää senkin toimivan ihan hyvin. Pass and Play nyt ainakin on oikein sujuva.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-LLh1fA4GpmU/X0Ta85t_qNI/AAAAAAAArvg/Jtqbhs-jPPMOe9NYjg8QoC3N1RA3ln2IQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2633.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-LLh1fA4GpmU/X0Ta85t_qNI/AAAAAAAArvg/Jtqbhs-jPPMOe9NYjg8QoC3N1RA3ln2IQCPcBGAsYHg/s640/IMG_2633.HEIC" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kampanjapeli alkaa än-yy-tee-nyt.</i></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Seuraavaksi sovellus johon minulla on viha-rakkaussuhde. Terraforming Mars on peli, josta olen pitänyt siitä lähtien oikeastaan kun se julkaistiin 2016. Kun pelistä julkaistiin tablettiversio pitkän odotuksen jälkeen, se oli pakko hankkia. Ensimmäinen reaktioni oli JES, jonka jälkeen salakavalasti pettymys valtasi mieleni. Peli kun näyttää hyvin erilaiselta digiversiona. Hetken aikaa meni siis totuttelussa sen synkkään lookkiin, mutta aikani Marsia pelattua pääsin kuin pääsin yli pettymyksestäni. Seuraava pettymys oli omissa taidoissani soolopelissä, mutta se ei taas ole sovelluksen vika ollenkaan. Jotenkin käsittämättömän ärsyttävää, kun voitto jää yhdestä hapesta tai merilaatasta kiinni. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-nKglp0x8wns/X0Ter_NHmoI/AAAAAAAAsi4/qagi1PQ29nsbNEEhNm8SZrlQkXHVrpuWQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2647.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-nKglp0x8wns/X0Ter_NHmoI/AAAAAAAAsi4/qagi1PQ29nsbNEEhNm8SZrlQkXHVrpuWQCPcBGAsYHg/s640/IMG_2647.HEIC" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Oikeasti miksi minun on pakko pelata vihreällä? Todella ärsyttävää.</i></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Sitten peli, jota en ole koskaan pelannut fyysisenä kappaleena, mutta tabletilla kymmeniä kertoja. Nimittäin Lords of Waterdeep. Sen äppi taisi olla muutamia vuosia sitten jossain tarjouksessa ja latasin sen kun puoli-ilmaiseksi sai. Olen sittemmin myös hankkinut siihen ladattavat lisäosat, joita ilman tulee harvemmin pelattua. Lords of Waterdeep taitaa olla näitä jo lähes klassisia työläisenasettelupelejä, ja toimii mielestäni ihan buenosti. Jostain syystä sen soundtrack on vähän ärsyttävä, tai sitten olen vaan kyllästynyt, joten laitan sen yleensä äänettömälle. Verkkopelistä en LoW:in kohdalla osaa sanoa juuta enkä jaata, kun minulle se on tällainen "lätkinpä meeplejä ennen nukkumaanmenoa"-peli. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-GPCOh6G1wxQ/X0TjOaki8eI/AAAAAAAAtQs/XYeFVKgOhIA2ggpn3tblEfrr4wYqu93qQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2639.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-GPCOh6G1wxQ/X0TjOaki8eI/AAAAAAAAtQs/XYeFVKgOhIA2ggpn3tblEfrr4wYqu93qQCPcBGAsYHg/s640/IMG_2639.HEIC" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Kuvitus näyttää mielestäni hyvinkin samalta kuin lautapelissä.</i></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Sitten vähän tätä läpsyttelyosastoa, mutta Jaipuria tulee pelattua nykyisin ainoastaan tabletilla. Yksi peli on pelattu alle kymmenessä minuutissa. Olin jossain vaiheessa jo hieman loppuun palanut Jaipurin suhteen, jopa niin paljon, etten huomannut kun se oli vahingossa tippunut pelihyllyn taakse ties kuinka pitkäksi aikaa. Mutta ladattuani sen tabletille, on sitä tullut tahkottua melko säännöllisesti. Varsinkin mukana tuleva kampanjamoodi on ollut kivaa puuhaa. Ja Vincent Dutrai:n kuvitus on iso plussa. Meidän fyysinen Jaipur on sitä vanhaa painosta, jossa on eri kuvitus. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-m7-gQ_oMmmg/X0TgbPyU2dI/AAAAAAAAs5k/rWV9n8snS8EYzMAdR46tIQIkCa7AIxZ3wCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2636.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-m7-gQ_oMmmg/X0TgbPyU2dI/AAAAAAAAs5k/rWV9n8snS8EYzMAdR46tIQIkCa7AIxZ3wCPcBGAsYHg/s640/IMG_2636.HEIC" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Illan hämärtyessä voi aina käpertyä sänkyyn ottamaan pari erää Jaipuria.</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div><br /></div><div>Uusimpana hankintana on mainittava Cartographers, jonka äpin hankin pari päivää sitten. Ja sitähän on sitten täppäilty. Cartographers on suosikki flip 'n' write -pelini, ja sovellusversio siitä on ihanan nopea, joskin vielä vähän raakile. Peliä voi toistaiseksi pelata vain soolona ja kilpailla kansainvälisellä high score -listalla, joka on mielestäni vähän tylsää. Tosin kuulin huhun siitä, että moninpeli tulee jossain kohtaa, joten maltetaan odottaa vielä hetki. Vaikka sovelluksessa on selkeästi vielä vähän työstettävää, on sitä tullut lätkittyä jo kymmeniä kertoja parissa päivässä. Hups!</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HFXUAdscG3w/X0ThrveH_bI/AAAAAAAAtGI/l_4lim1nFJgljMtq162oLPVFQ92rpVJyQCPcBGAsYHg/s4032/IMG_2649.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-HFXUAdscG3w/X0ThrveH_bI/AAAAAAAAtGI/l_4lim1nFJgljMtq162oLPVFQ92rpVJyQCPcBGAsYHg/s640/IMG_2649.HEIC" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i>Sovellus on kivasti hyvin saman näköinen lautapelin kanssa.</i></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Mitenkäs siellä? Onko jotain lautapeliäppejä joita pelaat pahimpaan pelinälkään?</div>Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-63064054948164581262020-02-12T03:11:00.000-08:002020-02-12T03:11:32.742-08:00Kokoelman kuratointi eli joka keväinen mission impossible, sekä yleisiä kuulumisia Noppapottilandiasta.Vaikka eletään vasta helmikuuta, tuntuu täällä etelässä ainakin täysin keväältä. Ikkunasta kun katsoo ulos, on näkymä hyvinkin huhtikuinen. Kevät on meille ollut tyypillisesti aikaa, jolloin käydään pelikokoelmaa läpi, ja tehdään tilaa uusille peleille, koska let's face it; niitähän tulee. <br />
Kokoelman kuratointi on lautapeliharrastuksen pakollinen osa, koska harva asuu kartanossa, jossa on tilaa lopputtomasti. Meillä on kaksi pelihyllyä, toinen hieman edustavampi olohuoneessa, ja sitten se ei-niin-edustava lastenhuoneessa. Lastenhuoneessa tuppaa olemaan perhepelit yms ja olohuoneessa sitten kruununjalokivet, eli minun lempparieurot.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-PloVoHxR4Uc/XkPCRZ6bnbI/AAAAAAAAmU8/CN1VJIkKzFcf3NiD1fnesfEFyBqnrceJACKgBGAsYHg/s1600/IMG_0234.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-PloVoHxR4Uc/XkPCRZ6bnbI/AAAAAAAAmU8/CN1VJIkKzFcf3NiD1fnesfEFyBqnrceJACKgBGAsYHg/s640/IMG_0234.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Luka auttaa pölyjen pyyhkimisessä, ennen kuin järjestellään pelit uusiksi.</i></div>
<br />
Meillä on pelejä moneen eri tilanteeseen ja monen tyyppiselle pelaajalle. On harrastajalle, vasta-alkajalle, lapsille ja mummoille. Tilanteeseen kuin tilanteeseen on löydyttävä peli, ja tämä vaikuttaa pitkälti siihen, mitä kokoelmasta voi poistua. Vaikka joku peli ei olisi oma suosikki, voi se jollekulle läheiselleni olla. Jostain syystä pelien ostamisessa tällaista itsehillintää ei minulla ole. Mistä lie johtuu.<br />
<br />
Kuten mainitsin, eletään vasta alkuvuotta, mutta silti hyllyyn on ilmestynyt jo jonkin moista uutuutta. Loppu vuonna tilattu Seasonsin lisäosa Path of Destiny päätyi hyllyyn monen vuoden odottelun jälkeen. Yleensä tungen lisäosat aina peruspelin kanssa samaan laatikkoon, mutta Seasonsin kohdalla näyttää nyt vähän siltä, että tämä toinen lisäosa ei mahdukaan samaan lootaan, joten pitää nyt miettiä heivaanko alkuperäisen peruspelin insertin pois. En haluaisi niin tehdä, sillä se on itse asiassa aika toimiva noin muuten. Seasons on muuten aivan mahtava draftauspeli, varsinkin kahdella pelaajalla. Suosittelen!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-xZMYg_NUbsg/XkO-tGqAw5I/AAAAAAAAmIg/7hvL-GltByEui3REQ57GY4OdmzqegxbeACKgBGAsYHg/s1600/68A9DA85-93C8-467F-AA9B-22668CB27F39.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-xZMYg_NUbsg/XkO-tGqAw5I/AAAAAAAAmIg/7hvL-GltByEui3REQ57GY4OdmzqegxbeACKgBGAsYHg/s640/68A9DA85-93C8-467F-AA9B-22668CB27F39.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kauan tätä piti metsästää, mutta nyt se on minun!</i></div>
<br />
Lisäosista puheen ollen, sain hankittua myös Abyssin lisäosat Kraken ja Leviathan, joita olin metsästänyt jo pitkään. Lieköhän niistä tullut uudet painokset. Abyss on Bruno Cathalan meriaiheinen korttivetoinen lautapeli, josta olen aina pitänyt, mutta peruspelissä oli piirun verran liian vähän sisältöä, ja lisäosat korjasivat sen ainakin omalta kohdaltani. Varsinkin Leviathan, joka korjaa peruspelissä olleet merimonsterit, jotka nyt oli vaan vähän tylsähköjä. Näidenkin kohdalla törmättiin pieneen tilaongelmaan, mutta aion ratkaista sen heittämällä alkuperäisellä insertillä vesilintua.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ngbvKYa9G_U/XkO_01edFzI/AAAAAAAAmN8/LnteeSZefpk6fpz1ugCaYcHg_0OZjh28QCKgBGAsYHg/s1600/IMG_9570.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ngbvKYa9G_U/XkO_01edFzI/AAAAAAAAmN8/LnteeSZefpk6fpz1ugCaYcHg_0OZjh28QCKgBGAsYHg/s640/IMG_9570.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Hurjan näköiset merimonsterit.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Myyntipinoon päätyi tällä kertaa hyviä pelejä, eikä vain tunkkeja. Ollaan ilmeisesti päästy siihen pisteeseen, ettei sukulaiset enää osta meille markettipelejä "kun te niin tykkäätte peleistä"-mentaliteetillä. Oli esim. surullista nähdä Puerto Ricon menevän, mutta se päätyi hyvään kotiin,<br />
jossa saa varmasti enemmän pöytäaikaa kuin meillä. Mieheni myös luopui Brew craftersista, koska vaikka panimoteema on hänelle mieluinen, ei se peli vaan päässyt ulos hyllystä juuri koskaan. Hyvä peli, ei siinä mitään, mutta meillä Agricola ajaa saman asian ja meille mieluisammalla tavalla.<br />
Myös Mac Gerdtsin Transatlantic koki saman kohtalon, koska aiomme hankkia Concordian tänä vuonna, ja nämä pelit nyt kuuluvat "samalle tontille". Sinällään harmi, koska pidän Transatlanticin laivateemasta, mutta Concordia on silti näistä kahdesta se parempi peli, ja yksi lemppareistani.<br />
Islebound, Lewis&Clark, Alicematic Heroes ja AquaSphere kokivat kaikki saman kylmän kohtalon. Ja luulen, että käyn tässä vielä tuota perhepelihyllyä läpi, koska sinne tuntuu kerääntyvän taas ihan liikaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-bPHwMVAeBQs/XkPIMGpQNKI/AAAAAAAAmVI/p6LD9fvASEs57VygqN-qchEne4-exH9uQCKgBGAsYHg/s1600/IMG_0229.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="834" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-bPHwMVAeBQs/XkPIMGpQNKI/AAAAAAAAmVI/p6LD9fvASEs57VygqN-qchEne4-exH9uQCKgBGAsYHg/s640/IMG_0229.HEIC" width="332" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Hyvästit on jätettävä.</i></div>
<br />
Voiton puolella tässä kyllä ollaan, ja vahvasti, sillä hyllyyn on taas päätynyt aivan timanttista, ettei jopa turbotimanttista tavaraa. Ehkä eniten olen innoissani The Castles of Burgundyn uudesta painoksesta, jonka hankin Saksan Amazonista hiljattain. Meillä on pelattu sitä nyt todella paljon, ja rakastuttu siihen. En pitänyt siitä alkuperäisestä painoksesta ollenkaan, se on niin ankea ja väritön, mutta se asia on onneksi korjattu tässä uudessa versiossa. The Castles of Burgundy on yksi Stefan Feldin suosituimmista peleistä, eikä turhaan. Sen noppamekaniikka on mielenkiintoinen ja pelin säännöt ovat helposti omaksuttavat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-cm5eHoc17Gk/XkPJ_9AHAQI/AAAAAAAAmVY/ZAjBHJIrHUkXt7RC69L7BlOId4WbilT2wCKgBGAsYHg/s1600/IMG_0266.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-cm5eHoc17Gk/XkPJ_9AHAQI/AAAAAAAAmVY/ZAjBHJIrHUkXt7RC69L7BlOId4WbilT2wCKgBGAsYHg/s640/IMG_0266.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Ihana, ihana Burgundy.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Feld on muutenkin hieman dominoinut pelipöytäämme, sillä lainasin kirjastosta laattojenasettelupelin Carpe Diem. Tästä olin kuullut paljon hyvää luotettavista lähteistä(<a href="http://www.lunkisti.fi/carpe-diem-ruman-ulkoasun-takana-hieno-peli/">http://www.lunkisti.fi/carpe-diem-ruman-ulkoasun-takana-hieno-peli/</a> ja <a href="https://puutyolainen.wordpress.com/2019/10/23/top-9-stefan-feldin-pelini-ja-teravassa-karjessa-uusin-carpe-diem/">https://puutyolainen.wordpress.com/2019/10/23/top-9-stefan-feldin-pelini-ja-teravassa-karjessa-uusin-carpe-diem/</a>) . Carpe Diem ei ulkonäöllään kyllä hurmaa ketään, se on tyypilliseen Alean tapaan rujo, mutta ehkä saamme kymmenen vuoden kuluttua hienon juhlajulkaisun. Pelissä asetellaan laattoja omalle pelialustalle, ja pisteytetään niitä vinkeällä tavalla, jossa pelilaudalla on kortteja, joista pelaajien pitää valita mitkä kaksi viereistä korttia pisteyttää kullakin kierroksella. Korttiparin voi pisteyttää vain kerran pelin aikana, ja tästä tuleekin mukavalla tavalla kilpailuhenkeä peliin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-jyIt6V89xTs/XkPNz9zGAJI/AAAAAAAAmVk/BbO1aWV8ozcLXvKFRsI6XEpNAnvfdx1BQCKgBGAsYHg/s1600/IMG_0149.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-jyIt6V89xTs/XkPNz9zGAJI/AAAAAAAAmVk/BbO1aWV8ozcLXvKFRsI6XEpNAnvfdx1BQCKgBGAsYHg/s640/IMG_0149.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kolminpelissä laatoista joutuu jo vähän taistelemaan.</i></div>
<br />
Näiden Feldien lisäksi pelipöydälle on noussut lintupeli Wingspan sekä "Splendorintappaja" Masters of Renaissance. Wingspan löytyi jouluna kuusen alta, ja sitä onkin tullut Maijun kanssa pelattua muutamia kertoja. Ja onhan se edelleen todella hyvä. Wingspaniin julkaistiin hiljattain myös lisäosa, joka on meillä ostolistalla. Mutta tämähän ei vie meiltä hyllytilaa, kun se majailee tällä hetkellä Maijun luona. Hankin siihen myös hieman paremmat suojat, eli mattaiset Arcane tinmenin non-glare mediumit. Nämä istuvat Wingspaniin paremmin kuin hyvin, ja tekee kuvien ottamisen ainakin helpommaksi. Kortit eivät myöskään ole näillä niin liukkaat, kuin tavallisilla suojilla. Arcane tinmenit ovat yleensä hieman liian pitkiä kortteihin, mutta en tiedä onko kyse vain näistä non-glareista, mutta ne ainakin istuvat todella hyvin, ja jättävät vain hieman ylimääräistä yläreunaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-23kRHA26fjU/XkPPxGmSOFI/AAAAAAAAmVw/ZeLVagmXPxUYXDbRLjB5r7Ggr6ILQ1shwCKgBGAsYHg/s1600/IMG_9622.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-23kRHA26fjU/XkPPxGmSOFI/AAAAAAAAmVw/ZeLVagmXPxUYXDbRLjB5r7Ggr6ILQ1shwCKgBGAsYHg/s640/IMG_9622.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Ei heijasta ei!</i></div>
<br />
Myös Masters of Renaissance pääsi taas pöydälle, ja koska se on kahdella niin nopea, pelasimme usean erän putkeen. MoR:issa kerätään resursseja pöydällä olevasta kuula-automaatista, joiden avulla ostetaan kortteja omalle pelilaudalle. Näitä kortteja aktivoimalla saa myös resursseja ja yleensä vielä paljon tehokkaammin. Peli loppuu jonkun ostaessa seitsemännen kortin, ja sitten lasketaan pisteet. Simppeliä kivaa, melkeimpä jopa iltapäiväkahvipeliksi voisin tätä luonnehtia. Lahjaksi saatu Masters of Renaissance on ansainnut pysyvän paikan hyllyssämme, ja vaikka vitsailen sen olevan "Splendorintappaja", kyllä ne molemmat pelit meidän hyllyssä ovat edelleen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/--cgYRfdbROk/XkPTge_44DI/AAAAAAAAmV8/emku0Rq9xkoKgy1PHMXyPHIDIzrmkXLNgCKgBGAsYHg/s1600/IMG_0215.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/--cgYRfdbROk/XkPTge_44DI/AAAAAAAAmV8/emku0Rq9xkoKgy1PHMXyPHIDIzrmkXLNgCKgBGAsYHg/s640/IMG_0215.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Peli vielä melko alkutekijöissään.</i></div>
<br />
Pari uutuutta vielä pitää mainita, vaikka nämä eivät ole vielä päätyneet pöydälle asti. Nimittäin pitkään haaveilemani Gùgōng on liittynyt laumaan. Ming-dynastian aikaiseen Kiinaan sijoittuva Andreas Stedingin peli on kaunis ja mekaniikoiltaan minua kiinnostava, mutta en osaa vielä sen enempää siitä sanoa. Paitsi sen, että hankin siihen kauniit vihreät lasikivet korvaamaan pahviset jadetokenit, koska minun versioni on retail edition eikä kickstarter deluxe edition, jossa sellaiset olisi kai valmiiksi olleet. Pieni juttu, mutta vaikutus on suuri.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-tp4RQY7ydY8/XkPX6KvHJGI/AAAAAAAAmWI/B6f7YvjeagMDda0-17TQuJJj4HKEHs1HACKgBGAsYHg/s1600/C5B8D166-DC08-4D99-871D-2CD8AE4E3978.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-tp4RQY7ydY8/XkPX6KvHJGI/AAAAAAAAmWI/B6f7YvjeagMDda0-17TQuJJj4HKEHs1HACKgBGAsYHg/s640/C5B8D166-DC08-4D99-871D-2CD8AE4E3978.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-BoNDkXSRWPM/XkPX6BjxThI/AAAAAAAAmWI/ja0Z3WAYOIU7xfne8dWsLJOOqpOtURS1ACKgBGAsYHg/s1600/IMG_0271.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-BoNDkXSRWPM/XkPX6BjxThI/AAAAAAAAmWI/ja0Z3WAYOIU7xfne8dWsLJOOqpOtURS1ACKgBGAsYHg/s640/IMG_0271.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pieni ero, mutta pidän näiden lasikivien tuntumasta enemmän.</i></div>
<br />
Viimeinen ja uusin tulokas meidän kokoelmaan on innolla odottamani Marco Polo 2 - Im Auftrag des Khan. Kuten varmaan tiedätte, on The Voyages of Marco Polo lempipelini, joten odotin tätä sisarpeliä kuumeisesti. Alunperin siitä piti tulla lisäosa Marco Poloon, mutta ilmeisesti pelin suunnitteluvaiheessa karkasi mopo pojilta kädestä, ja seurauksena onkin kokonaan oma pelinsä. Mekaanisesti toki pelit jakavat paljon samaa dna:ta keskenään, mutta mitä nyt kerkesin hieman eilen illalla selailla sääntövihkosta, on niissä jotain erojakin. Joka tapauksessa noppatyöläisiä on tiedossa, ja siitä olen innoissani. Jotenkin en jaksa uskoa, että tämä korvaisi millään tapaa alkuperäistä Marco Poloa, enkä todellakaan tarvitse sen niin tekevän. Haluan vain lisää, ja tästä toivon sitä saavani.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-wSBzsy7IPl8/XkPaSYXOrhI/AAAAAAAAmXo/urqGiaMpgJwcmUmJnvEqu2Wgeh6MCjBbACKgBGAsYHg/s1600/IMG_0299.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-wSBzsy7IPl8/XkPaSYXOrhI/AAAAAAAAmXo/urqGiaMpgJwcmUmJnvEqu2Wgeh6MCjBbACKgBGAsYHg/s640/IMG_0299.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Illan hämyssä lattea naamariin ja Marcon sääntöjä lukemaan.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-66238212413180895242020-01-16T03:14:00.000-08:002020-01-16T03:14:00.586-08:00Potion explosion - räjähtävää viihdettä koko perheelle. Aloitetaan vuosi 2020 räjähtävästi pitkään lupailemani Potion explosionin arvostelulla. Tutustuin peliin viime vuonna, vaikka peli on julkaistu alunperin jo vuonna 2015. Todistaa ainakin sen, etten ole ihan Cult of the New:n orja, vaikka välillä varmasti tuntuu siltä.( Cult of the New on termi, jota käytetään pelaajista, jotka pelaavat vain uusia pelejä. Toim. huom.)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-EafqEqm92Nk/XiA2aSx9CzI/AAAAAAAAl5U/WnmL3FpwQPwaDZ-3eB4HlVnh9yxUtzqbwCKgBGAsYHg/s1600/AD24671B-D993-4236-8DC0-2F59DAED5455.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1280" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-EafqEqm92Nk/XiA2aSx9CzI/AAAAAAAAl5U/WnmL3FpwQPwaDZ-3eB4HlVnh9yxUtzqbwCKgBGAsYHg/s640/AD24671B-D993-4236-8DC0-2F59DAED5455.jpg" width="512" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kakkosedition hieno muovinen kuulalaite.</i></div>
<br />
<br />
Potion explosionissa pelaajat ovat velho-oppilaita, jotka tutustuvat taikajuomien ihmeelliseen, joskin hieman räjähdysalttiiseen maailmaan. Lorenzo Silvan, Andrea Crespin ja Stefano Castellin pelissä pelaajat noukkivat vuorollaan kuulia pelipöydän keskellä olevasta jakelulaitteesta, yrittäen valmistaa edessään olevia taikajuomia. Vuorollaan pelaaja nappaa yhden kuulan jakelijasta, ja jos siitä aiheutuu räjähdys, eli kahden tai useamman samanvärisen kuulan ryhmä osuu toisiinsa, saa pelaaja myös nämä kuulat. Ja on hyvin mahdollista, että tästä aiheutuu seuraava räjähdys ja niin edelleen. Jokaisella on kerrallaan edessään kaksi juomaputelia, joidenka valmistamiseen vaaditaan näitä kuulia. Simppeliä eikö?<br />
<br />
Tämän lisäksi jokainen taikajuoma antaa pelaajalle jonkun erikoistoiminnon valmistuttuaan, jonka pelaaja voi käyttää vuorollaan näin halutessaan. Jokainen puteli tuo myös voittopisteitä, sekä niistä saa lisäpisteitä jos kerää kolme samaa tai viisi erilaista putelia. Vuorollaan pelaajan on myös mahdollista ottaa yksi ylimääräinen kuula jakelijasta, mutta tästä saa kaksi miinuspistettä eikä siitä aiheutuneita räjähdyksiä lasketa. Siinä on peruspeli pähkinänkuoressa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-zOlCo0Xbzt0/XiA4_2F5kOI/AAAAAAAAl5g/E7H7pqu4D9EmCzleOkj9_ZznI3K-OWXSACKgBGAsYHg/s1600/65BBD0CC-68C9-48C3-9BEA-BA82B634EC83.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1440" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-zOlCo0Xbzt0/XiA4_2F5kOI/AAAAAAAAl5g/E7H7pqu4D9EmCzleOkj9_ZznI3K-OWXSACKgBGAsYHg/s640/65BBD0CC-68C9-48C3-9BEA-BA82B634EC83.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Keitokset vielä hieman vaiheessa.</i></div>
<br />
<br />
Potion explosionin ensimmäinen lisäosa The Fifth Ingredient tuo peliin kaksi erittäin hyvää lisäystä. Valkoinen viides ainesosa toimii jokerina, joka voi olla mikä väri tahansa. Valkoisia kuulia ei ole pelin alussa jakelijassa, vaan ne saadaan lisäosan mukana tulevien taikajuomien valmistuksen kautta. Toinen lisäosan mukana tuleva erinomainen lisäys on professorit, jotka muuttavat peliä aina hieman. Pelissä voi kerrallaan olla kaksi proffaa, ja meillä tämä on suosituin tapa pelata. Voit toki pelata vain yhdelläkin professorilla, mutta suosittelen vahvasti ottamaan kaksi mukaan. Yhdet suosikeistani on Overwhilma Eplosiwa, joka antaa sinun vaihtaa yhden kuulan valkoiseksi, jos saat vuorollasi kahdeksan kuulan räjähdyksen aikaiseksi, tai Albedus Humblescore, joka antaa sinun maksaa kahdella saman värisellä kuulalla yhden 2-pisteen miinuslaatan pois. Mikäli haluaa haastetta peliin kannattaa kokeilla vaikka Gravitha Tidygallia, joka pakottaa pelaajat valmistamaan juomat lisäten kuulat järjestyksessä alhaalta ylös, tai muuten saa sakkopisteitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-fW1f1eBoiqo/XiA8q6KZHKI/AAAAAAAAl5s/9sKNTU_9wEEz4F67yC262TpdRfofQRHNwCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8621.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-fW1f1eBoiqo/XiA8q6KZHKI/AAAAAAAAl5s/9sKNTU_9wEEz4F67yC262TpdRfofQRHNwCKgBGAsYHg/s640/IMG_8621.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Jokerikuulat vielä käyttämättöminä padassa.</i></div>
<br />
<br />
Toinen lisäosa The Sixth Student ei ole mielestäni niin välttämätön kuin ensimmäinen lisäosa, mutta todelliselle Potion-fanille se on toki hyvä hankinta. Lisäosa tuo mukanaan toisen jakelijan, jota tarvitaan jos haluaa pelata 5:llä tai 6:lla pelaajalla(Ei haluta. Toim. huom). Tästä toisesta jakelijasta on kyllä hyötyä, jos sattuu omistamaan peruspelin ykkösedition, jossa kuulajakelija on pahvinen härpäke, joka ei ole kovin kestävä. Kakkoseditiossa tuo olikin jo korvattu muovisella kestävämmällä vaihtoehdolla. Tämän lisäksi lisäosassa tulee kaksi uutta juomaputelia, sekä uusi vihreä kuula. Tämä vihreä kuula toimiikin aika vinkeällä tavalla. Sillä voi korvata minkä tahansa värin juomassa, mutta sitä ei voi yhdistää muuhun kuin toiseen vihreään kuulaan. Elikä vihreä kuula räjähtää vain yhdistettynä vihreään kuulaan, ja kun sen lisää juomaan vaikka korvatakseen keltaiset kuulat, ei kyseiseen juomaan voi enää laittaa keltaisia kuulia kyseiselle riville.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-9FviuwZ_a0M/XiBAhB4jitI/AAAAAAAAl54/BhypPk7HAVgJKs4x5LD3ixz8YL2buJwRACKgBGAsYHg/s1600/IMG_8620.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-9FviuwZ_a0M/XiBAhB4jitI/AAAAAAAAl54/BhypPk7HAVgJKs4x5LD3ixz8YL2buJwRACKgBGAsYHg/s640/IMG_8620.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Mikäli haluaa todella panostaa peliin, voi BoardGameGeekStoresta hankkia tällaisen pelimaton.</i></div>
<br />
<br />
Ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, että Potion explosion on yksi lempparipeleistäni. Peruspeli on makuuni ehkä hieman liian pliisu, joten meillä pelataan aina vähintään ensimmäisellä lisäosalla. Hankin peliin myös itsenäisesti myytävät pelimaton ja promoputelin. Varsinkin tuo pelimatto tekee pelialueesta mielestäni siistimmän, kun kaikille härpäkkeille on oma paikkansa sen sijaan, että ne olisi epämääräisissä pinoissa pöydällä. Potion explosion on hauskaa aivojumppaa, jota pelaan mielelläni koska tahansa. Pelistä on saatavilla myös loistava mobiiliversio, johon suosittelen vahvasti hankkimaan myös Fifth Ingredient -lisäosan.Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-76644026418323366482019-12-17T03:40:00.000-08:002019-12-17T03:40:03.182-08:00Top-30 lautapeliä just nyt! Pistetäänpäs nyt vipinää villatossuihin ja laitetaan lautapelit paremmuusjärjestykseen, niin kuin näin loppuvuodesta on tapanani. Tunnustan olevani yli kuukauden myöhässä, mutta vetoan kiireisiin ja vaikka Postin lakkoon. Ja kiireillä tarkoitan writer's blockia. Kuitenkin halusin saada listani tulille, sillä siitä on tullut jo perinne itselleni. Kuten viime vuonna, niin myös tänä vuonna lista sisältää 30 peliä, koska 20 on vaan liian vähän. Tänä vuonna tuntui, että tuo 30 on myös liian vähän, ja rannalle jäi monen monta ihanaa ja rakasta peliä. Mutta C'est la vie!<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Kuten aina, nämä pelit ovat tässä järjestyksessä tänään 17.12. 2019 kun tätä kirjoitan, ja voivat olla ihan eri järjestyksessä ensi viikolla. Edellisvuoden listaan verrattuna on tänä vuonna tapahtunut todella paljon muutoksia, johtuen ehkä hektisemmästä elämästä yhden uhmaikäisen taaperon, yhden tissitakiaisen vauvan ja yhden keski-ikäisen aviomiehen kanssa. Nämä edellämainitut kun ottaa huomioon, on ylipäätään ihme, ettei tämä lista koostu pelkästään Uno-varianteista.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>30. Concordia</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Mac Gerdtsin Concordia oli viime vuonna sijalla 27, joten melko samoilla sijoilla mennään. Concordia on välimerellinen peli, jossa on herkullinen korttimekaniikka. Pelaajilla on alussa samanlainen setti kortteja, joita he sitten pelaavat kukin vuorollaan tehden näiden suomia toimintoja. Kortteja voi ostella lisää, eli rakentaa omaa pakkaansa oman maun mukaisesti. Pelatut kortit saa takaisin käteen pelaamalla tribune-kortin, koska tahansa itsestä siltä tuntuu. Kartalla edetään niin ukkeleilla kuin laivoilla ja semmottista jännää. Peli on sulava ja kaunis, ja taas ottaa pattiin ettei meillä ole tätä omana! Mutta aina se vaan jotenkin jää muiden pelien jalkoihin. Olen harkinnut pelin uuden Venus-version hankkimista. Liekö ensi vuosi vihdoin tuo Concordian minulle tullessaan? We shall see. Joka tapauksessa peli on mainio, ja suosittelen kokeilemaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kELKtrZGpFo/VvJdqenzAsI/AAAAAAAALCU/gkVL6rBF0TQJ642axHT7bbm75_laB_29QCPcBGAYYCw/s1600/IMG_5497.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-kELKtrZGpFo/VvJdqenzAsI/AAAAAAAALCU/gkVL6rBF0TQJ642axHT7bbm75_laB_29QCPcBGAYYCw/s640/IMG_5497.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kaunis, kaunis Concordian kartta.</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>29. Kingsburg</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Vanha kunnon Kingsburg se vaan jaksaa edelleen porskuttaa täällä nuorempien sällien joukossa. Nyt jo yli kymmenvuotias noppatyöläisenasettelupeli on edelleen yhtä kiva kuin sillon ennen muinoin. Paitsi että viimeksi oli sijalla 24. Meillä Kingsburgia pelataan edelleen säännöllisesti, ja aina lisäosalla. Pelissä asettelet noppia laudalle, josta saat kaikkea kivaa kuten kiviä ja puuta. Mitäpä muuta sitä ihminen kaipaa. Kultaa! Joo, sitäkin muuten on. Näillä sitten rakennat omalla pelilaudallasi rakennuksia. Kingsburgin hauskuutta on todella vaikea kuvailla, koska sen keskiaikainen teema on vähän tylsän puoleinen, mutta mekaniikkojen puolesta peli on timanttinen. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-L2i6QW9c1GM/VRmvpyDz2OI/AAAAAAAAEgI/n8lmrLD0QYMJf1LXioZYm9DysPsYZy03gCPcBGAYYCw/s1600/IMG_3395.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-L2i6QW9c1GM/VRmvpyDz2OI/AAAAAAAAEgI/n8lmrLD0QYMJf1LXioZYm9DysPsYZy03gCPcBGAYYCw/s640/IMG_3395.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Ihana ykkösedikka.</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>28. Broom Service</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Alexander Pfisterin ja Andreas Pelikanin Broom Service on kivunnut kaksi pykälää korkeammalle, vaikka ei ole edes omaan hyllyyn vielä päässyt. Tämä pick up and deliver -peli on hieno teos, jossa pelaajat kuljettavat taikajuomia pitkin poikin karttaa. Vincent Dutrait:n kuvitus ei todellakaan haittaa ja pohjana pelissä on aivan mahtava rohkea vai arka noita -korttimekaniikka. Pelaamalla noitakortin rohkeana, saatat saada enemmän tehdyksi, mutta vain sillä ehdolla, että olet viimeinen, joka väittää olevansa kyseinen rohkea noita. Ja siinäkin on sitten se huono puoli, että joudut aloittamaan seuraavan kierroksen, joten aivan satavarmana et pääse olemaan rohkea. Paitsi jos kukaan muu ei sattumalta ole älynnyt valita samaa noitaa kuin sinä. Broom Service ei ole vielä kertaakaan pettänyt minua, ja on siksi ansainnut olla listalla edelleen.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Isk8HuwD7M4/WGq6mN9vDzI/AAAAAAAAPEQ/RrnqCTZIYKMeRvQyDORLx2a3UTziNCTfQCPcBGAYYCw/s1600/IMG_6067.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Isk8HuwD7M4/WGq6mN9vDzI/AAAAAAAAPEQ/RrnqCTZIYKMeRvQyDORLx2a3UTziNCTfQCPcBGAYYCw/s640/IMG_6067.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Katsokaa nyt näitä kortteja!</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>27. Viticulture Essential Edition</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Jamey Stegmaierin Viticulture on varmasti monelle tuttu peli. Viinipelinäkin tunnettu Viti on käynyt läpi monta muodonmuutosta, mutta minulla on kokemusta vain Essential Editionista. Se yhdistettynä Tuscany Essential Editioniin on maukas kun lasillinen Chileläistä Shirazia. Viticulturessa pelaajat kasvattavat rypäleitä ja tekevät näistä herkullisia viinejä. Peli on jaettu vuodenaikoihin, joista jokaisessa toimitaan hieman eri lailla. Työläiset, jotka käytetään jonkun vuodenajan aikana nököttää pelilaudalla koko vuoden ajan, eivätkä ole käytettävissä muina vuodenaikoina. On siis pohdittava tarkkaan, että riittää työläisiä oman strategian kriittisiin juttuihin. Ja sitten on vielä toivottava, ettei typerät pelikaverit sotke kuvioita. Viticulture on nyt ollut itselläni mielen sekä pöydän päällä, koska olen pelaillut peliä soolona Automa-kortteja vastaan. Automa on Stonemaier gamesin peleissä mukana tuleva automaattivastus, jota vastaan voi pelata soolona. Yleensä en soolopelaile muuta kuin tabletilla, mutta koska mieheni on viimeaikoina halunnut pelata lähinnä Xboxilla, ei ollut paljon vaihtoehtoja. Yllätyksekseni sain huomata, että tämähän oli ihan vinkeä myös soolokokemuksena. Minulta puuttuu vielä ne kaksi viimeisintä pakkalisäosaa, jotka olisi kyllä ehkä suotava hankkia. Mutta näillä nyt mennään mitä hyllystä löytyy. Eli Viticulture EE ja Tuscany EE.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-wZchRmJiLDY/XeAkXn0xyhI/AAAAAAAAlIA/LNNPEBuKXt8Vk6Jhpq2EWuBSIELKbVuawCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8735.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-wZchRmJiLDY/XeAkXn0xyhI/AAAAAAAAlIA/LNNPEBuKXt8Vk6Jhpq2EWuBSIELKbVuawCKgBGAsYHg/s640/IMG_8735.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Keskikokoinen kellari ja muutama viiniputeli.</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>26. Mombasa</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Lisää Alexander Pfisteriä. Mombasa tippui sijalta 14 sijalle 26, mutta älkää olko huolissanne, se on vain seurausta ajan puutteesta. Mombasa on hieman raskaamman puoleinen europeli, jolle ei vain nyt ole ollut aikaa. Pelissä on pakanrakennusta, työläisenasettelua, osakkeita, timantteja ja vaikka mitä muuta. Pakanrakennus pelissä on mielestäni juuri sopivalla tavalla lisämauste, olematta kokonaan pelin juju. Pidän monesti peleistä, joissa pakanrakennus yhdistetään muihin pelimekaniikkoihin, kuten aikaisemmin listalla ollut Concordia. Mombasassa on hyvä seurata muiden pelaajien peliä varsinkin osakkeiden osalta, mutta toisaalta jos haluaa olla täysin rogue one, niin senkus.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Aiu7E69mr18/WKHuMvi74bI/AAAAAAAAPro/3dcyoWK8MY83r6zCCPkcGcPZInGxo9s0ACPcBGAYYCw/s1600/IMG_8308.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-Aiu7E69mr18/WKHuMvi74bI/AAAAAAAAPro/3dcyoWK8MY83r6zCCPkcGcPZInGxo9s0ACPcBGAYYCw/s640/IMG_8308.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Mombasaa meidän vanhan kämpän lattialla. Voi niitä aikoja!</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>25. Rajas of the Ganges</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Kankeat raajat täällä taas. Edellisellä listalla 26, nyt askeleen ylempänä. Eli samoilla mennään. Inka ja Markus Brandin Rajas of the Ganges sisältää laattojen asettelua ja noppien käyttöä valuuttana, eikä niinkään työläisinä. Didn't see that one coming! Okei, on pelissä työläisiäkin, ne ei vaan satu olemaan noppia. Pelissä on vinkeä pisteytysmekaniikka, jossa peli päättyy kun joku pelaajista saa piste- ja raharatansa risteytymään. Kankeat raajat skaalautuu aika hyvin eri pelaajamäärille, olen kokeillut kaikkea 2-4 pelaajan väliltä ja oikeastaan pitänyt kaikista. Kaksinpeliä tulee pelattua eniten sattuneista syistä. Peli löytyy muuten myös Yucata.de:stä!</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-hBoDpG7dcEU/WndOzAn62vI/AAAAAAAAYo0/6sTrV_u1U4ImpWVA1wWInxhA0_Jx-3yHQCPcBGAYYCw/s1600/IMG_2875.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-hBoDpG7dcEU/WndOzAn62vI/AAAAAAAAYo0/6sTrV_u1U4ImpWVA1wWInxhA0_Jx-3yHQCPcBGAYYCw/s640/IMG_2875.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Hiljaa virtaa Ganges.</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>24. Newton</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Voihan omena! Nestore Mangonen ja Simone Lucianin Newton on listalla uusi, herkullinen seepiaeuro. Mikäli et tunne juuri keksimääni termiä seepiaeuro, se tarkoittaa peliä joka on ihana, addiktoiva ja/tai hauska mekaniikoiltaan, mutta jostain syystä joku tuotantopuolella on luullut että seepia, beige tai papyruksen kellertävä ovat hyviä värejä. Vaan kun eivät ole. Peli sentään on aivan timanttinen eurovääntö, jossa pelaajat matkustelevat pitkin poikin Eurooppaa, pelaavat kortteja pöytään(siis oikeasti pelilaudalla on kuva työpöydästä), laittavat kirjoja hyllyyn ja pistävät oppilaita hommiin. Eipäs, neulalla pistetään, asioita pannaan. Näin tapasi äidinkielenopettajani sanomaan. Pelissä on kolme eri lautaa; kartta, teknologiapuu ja pelaajan oma kirjahylly ja työpöytä -lauta. Korteissa on päätoiminto ja ehkä myös joku spessuhomma. Kartalla voi käydä erilaisissa jännissä paikoissa kuten Stonehengessä tai tutuissa kaupungeissa, joissa on yliopistoja eli ei tuppukylissä. Teknologiapuu on se lauta, minne niitä oppilaita(vai onkohan nämä sittenkin groupieita?) pannaan. Italialaiset ne vaan osaa. Suunnitella europelejä minun makuuni siis.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-2kgOZ4EmjV0/XeKz6w8dr9I/AAAAAAAAlYc/kFT7CGT6jtsvwUIWb2OTQcpdDvimGuN7wCKgBGAsYHg/s1600/IMG_9054.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-2kgOZ4EmjV0/XeKz6w8dr9I/AAAAAAAAlYc/kFT7CGT6jtsvwUIWb2OTQcpdDvimGuN7wCKgBGAsYHg/s640/IMG_9054.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kirjahyllyn täyttöä.</i></div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>23. Azul</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Ah, Michael Kiesling minkä menit tekemään! Nimittäin loit hittituotteen nimeltä Azul. Sittemmin on tullut Sintraa ja Summer pavilionia, mutta kyllä se alkuperäinen Azul nyt on vaan paras. Azulissa pelaajat nostavat laattoja pöydän keskeltä ja asettavat niitä omalle pelilaudalleen. No on siinä nyt pari kommervenkkiä lisää, mutta perusideana on saada oma ruudukkonsa täyteen nättejä kaakeleita. Koska niitä ne azulejos-laatat vähän niinku on. Huonosti jos käy, joudut ottamaan myös laattoja jotka ei sovi laudallesi ja saat niistä miinuspisteitä. Se se vasta nyppii.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-WOJ-1FxqkFA/WtXR6fRJcrI/AAAAAAAAb4E/MPMpnWP0zJs2VrFL6ZSQ33AYG1yTcRLCwCPcBGAYYCw/s1600/IMG_3465.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-WOJ-1FxqkFA/WtXR6fRJcrI/AAAAAAAAb4E/MPMpnWP0zJs2VrFL6ZSQ33AYG1yTcRLCwCPcBGAYYCw/s640/IMG_3465.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Muistattehan Noppapotin virallisen Azul-lisäosan: Sinitarra!</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>22. Alien Frontiers</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
No tulihan niitä noppatyöläisiä lisää! Alien Frontiers on tipahtanut pari askelta listalla, mutta ei se mitään. Edelleen fanitan sitä. Meillä on pelistä Big box jossa on kaikki lisäosat, promot yms. Mutta ihan pelkkä peruspelikin on tosi hyvä, ja sitä tuleekin eniten pelattua. Pelaajat kolonisoivat kaukaista planeettaa, ja louhivat sen kuusta kuumalmia yms. ja kaikki tämä tehdään nopilla. Asutuksilla vallataan alueita planeetalta, ja jokainen alue tuo sitä hallitsevalle pelaajalle jonkun edun pelin muihin toimintoihin. Korteilla saa yleensä kanssa kaiken laisia kivoja bonuksia, tai joskus jopa vähän muita pelaajia kiusaaviakin juttuja, vaikkei peli nyt suorastaan mikään take that -peli olekaan. Tässä on pelaajienvälistä kiusoittelua abouttiarallaa saman verran kuin esim Terraforming Marsissa. Retro avaruuslook on myös hauskaa vaihtelua.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-c5OhRoTwk7E/VR1gUGaXevI/AAAAAAAAJnc/EUQdD9SHDhQ45gSXJsjR4s05lJMZZuAOQCPcBGAYYCw/s1600/IMG_3405.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-c5OhRoTwk7E/VR1gUGaXevI/AAAAAAAAJnc/EUQdD9SHDhQ45gSXJsjR4s05lJMZZuAOQCPcBGAYYCw/s640/IMG_3405.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Avaruustreffeillä. Tämä vielä siltä ajalta, kun ei omistettu Big boxia.</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>21. Tzolk'in - The Mayan Calendar</b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
Italialaista pelituotantoa taas vuorossa. Tzolk'in on Luciani & Tascini duon jo hieman vanhempaa tuotantoa. Pelissä käskytetään työläisiä hauskojen rattaiden avulla, jotka pyörivät liikuttaen työläisiä aina vain parempien saaliiden perään. Ongelma vaan on, että vuorolla on aina laitettava tai otettava pois ukkeli. Ja jos kaikki on jo laudalla, niin noh, sitten on pakko ottaa pois vaikka ei haluaisi. Peliin on myös lisäosa Tribes & prophesies, joka on myös bueno.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/--1hsa_bFuf4/W4-dOKN_FmI/AAAAAAAAfY4/iky6MbTqGLkkU9Z4WeFvPOJJDydIXSDMwCPcBGAYYCw/s1600/IMG_4865.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1223" data-original-width="1242" height="630" src="https://1.bp.blogspot.com/--1hsa_bFuf4/W4-dOKN_FmI/AAAAAAAAfY4/iky6MbTqGLkkU9Z4WeFvPOJJDydIXSDMwCPcBGAYYCw/s640/IMG_4865.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pidän Tzolk'inin graafisesta ilmeestä.</i></div>
<br />
<br />
<b>20. Rococo</b><br />
<b><br /></b>
Rococo oli edellisvuoden listalla sijalla 19, joten on aika hyvin pitänyt pintansa. Tämä pakanrakennusta ja aluehallintaa yhdistelevä peli on saanut vakiopaikan meidän pelihyllystä jo viitisen vuotta sitten, enkä usko sen sieltä lähtevän. Teema pelissä on kivan erilainen; olet vaatturi joka haluaa saada pukujaan mahdollisimman hyvin näytille Ludvig XV:n hovissa. Olen puhunut tästä pelistä jo monta kertaa, joten eipä tässä taida olla mitään lisättävää. Kokeilkaa ihmeessä! Oli muuten meidän ensimmäinen pelilaina kirjastosta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Nd-HC0GsmJs/VrM6hvOR-FI/AAAAAAAAKHs/kBFbFiNtzkIywiI7_ZMbgqDqA7VIuJjkwCPcBGAYYCw/s1600/IMG_5147.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-Nd-HC0GsmJs/VrM6hvOR-FI/AAAAAAAAKHs/kBFbFiNtzkIywiI7_ZMbgqDqA7VIuJjkwCPcBGAYYCw/s640/IMG_5147.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Anoppilassa ommellaan kolttuja.</i></div>
<br />
<br />
<b>19. Wingspan</b><br />
<b><br /></b>
Tuore Kennerspiel des Jahres -voittaja Wingspan nousi lentoon meilläkin. Pääsin ensimmäisen kerran pelaamaan sitä maaliskuussa, ja sitä on sittemmin kerennyt kertyä jo useampi pelikerta vyön alle. Teki siis selkeästi vaikutuksen, kun pääsi heti listalle. Koneistonrakentelu on aina mieluisa mekaniikka, ja tässä se on hyvinkin toimivasti toteutettu. Plussaa vielä erottuvasta teemasta ja erityisen kauniista kuvituksesta. Elizabeth Hargrave on osunut kultasuoneen tässä pelissä. Wingspan on oikeastaan melko simppeli peli. Pelaat lintukortteja pelilaudallesi kolmeen eri alueeseen ja voit tehdä neljää eri perustoimintoa: pelata kortin, kerätä ruokaa, munia tai nostaa lisää kortteja. Joka kierros pisteytetään eri lailla, ja tämä tuo kivan kilpaelementin peliin. Saanko kerättyä munia tällä kierroksella varmasti enemmän kuin muut vai rupeanko jo suunnittelemaan viimeisen kierroksen pisteytystä varten?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-qmswc354pd4/XeK9kN7duDI/AAAAAAAAlaE/VHTgMweXbuQaQd1FCvBA1jNhz9LdQ8H7gCKgBGAsYHg/s1600/95AD92C8-57B3-4111-8937-E53462983760.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-qmswc354pd4/XeK9kN7duDI/AAAAAAAAlaE/VHTgMweXbuQaQd1FCvBA1jNhz9LdQ8H7gCKgBGAsYHg/s640/95AD92C8-57B3-4111-8937-E53462983760.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pelaisiko aamukyyhkyn, vaikka siitä ei pisteitä heru?</i></div>
<br />
<br />
<b>18. Bunny Kingdom</b><br />
<b><br /></b>
Oletteko kuulleet miehestä nimeltä Richard Garfield? Jos ette, niin menkää lukemaan Annikan tekemä <a href="https://todellisuuspako.blogspot.com/2018/08/haastattelussa-richard-garfield.html" target="_blank">haastattelu</a> Todellisuuspaon sivuilla. Magic: The Gathering on varmasti kaikille tuttu nimi, mutta se ei tällä listalla esiinny. Sen sijaan aivan mahtava pupupeli Bunny Kingdom esiintyy. Se on korttien draftauspeli söpöllä puputeemalla. Valloitat alueita pelilaudalla draftaamalla kortteja, joissa on pelilaudalta löytyviä koordinaatteja kuten esim A1 tai B5. Näistä ruuduista muodostat läänejä, jotka sitten pisteytetään kaavalla: läänin tornien määrä kerrottuna sen tuottamien eri resurssien määrällä. Voi aluksi tuntua sekavalta, mutta on oikeasti todella simppeli. Torneja saa rakentamalla vallattuihin alueisiin linnoja. Korteissa voi olla toki myös hieman spessumpia juttuja, kuten kuninkaallinen porkkana tai opportunisti kani. Peliin on saatavilla yksi lisäosa Bunny Kingdom: In the Sky, josta mielelläni kuulisin mielipiteitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-G7xVS6dJWNE/XeLBhJSb7HI/AAAAAAAAlaQ/h2_MkCAWaOE4X64v71DJXgDtpW5iNU8IQCKgBGAsYHg/s1600/IMG_6102.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-G7xVS6dJWNE/XeLBhJSb7HI/AAAAAAAAlaQ/h2_MkCAWaOE4X64v71DJXgDtpW5iNU8IQCKgBGAsYHg/s640/IMG_6102.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>A7:sta saisi tontin merinäkymällä.</i></div>
<br />
<b><br /></b>
<b>17. Fields of Arle</b><br />
<b><br /></b>
Kerkesin tässä jo ihmettelemään, että eikö listaltani löydy yhtään Uwea. Kaksinpelattava Fields of Arle saa kunnian olla ensimmäinen(SPOILER! ei siis viimeinen) Uwe Rosenbergin peli listallani. Peli koostuu lähinnä turpeesta, eläimistä ja kymmenistä muista pikkuasioista. Se vie myös aivan valtavasti tilaa, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei sitä ole tullut niin useasti enää pelattua. Meidän olohuoneen pöytä on sille liian pieni. Mutta Arle on silti minulle rakas, ja kun sen saa pöydälle, on se kaiken sen setuppivaivan arvoinen. Peli on uwemaiseen tapaan tuttua työläisenasettelua ja oman farmin rakentelua. Lisäosa Tea & trade tuo peliin myös kupposellisen teetä. Niin kuin Itä-Friisiassa on tapana. Kahteen vuodenaikaan jaettu pääpelilauta rajaa eri toiminnot sallituiksi vain kesällä tai talvella. Tätähän oli myös aikaisemmin listalla mainitussa Viticulturessa, joten ehkä se toimintojen rajoitettu käyttöoikeus on minusta hauska mekaniikka. Mene ja tiedä, mutta Fields of Arle on mahtava peli!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-JKw02dC89rw/VuXHzcMngMI/AAAAAAAAKx8/0OpWTbvPHbgPxzrvYU5fKaoYpMjrwsVJACPcBGAYYCw/s1600/IMG_5455.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-JKw02dC89rw/VuXHzcMngMI/AAAAAAAAKx8/0OpWTbvPHbgPxzrvYU5fKaoYpMjrwsVJACPcBGAYYCw/s640/IMG_5455.JPG" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Ihan pienestä pelistä ei ole kyse</i>.</div>
<br />
<br />
<b><br /></b>
<b>16. Terraforming Mars</b><br />
<br />
Vuoden Peli sekä Pelaajien Valinta -voittaja Terraforming Mars löytyy tänä vuonna sijalta 16. Yhden sijan alempana kuin vuonna 2018. Joku tässä pelissä siis edelleen kiehtoo. Pidän yleisesti kyllä scifistä, ja Marsin maankaltaistamisessa on sitä jotain. Teemana se on jopa lähes uskottava ja todentuntuinen. Ei avaruusolentoja. Terraforming Mars on tableau-rakentelua, eli siis peli jossa kortit pelataan omalle pelialueelle, kuin tauluksi tai kuvaelmaksi. Pääpelilaudalla on tyhjä Mars-planeetta, joka pitäisi saada maankaltaistettua niin, että asuminen siellä ei olisi aivan perseestä. Elikä lämpötilaa ylös, metsää ja meriä karun aavikon tilalle ja sitä herkullista happea ilmakehään. Pelin tuontatoarvot ovat aina olleet vähän pakkasen puolella, komponentteja on nimittäin kyllä todella vaikea kehua millään tapaa. Mutta kun siitä pääsee yli, niin alta löytyy mielenkiintoinen ja viihdyttävä peli. Nykyään peli löytyy myös suomennettuna, joka on huippuhieno juttu!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-__-L7h9K53o/XeLKFtDOaWI/AAAAAAAAlak/PLXfTP_BggIl5BpRal59KWG5WsWtDD7uwCKgBGAsYHg/s1600/IMG_0931.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-__-L7h9K53o/XeLKFtDOaWI/AAAAAAAAlak/PLXfTP_BggIl5BpRal59KWG5WsWtDD7uwCKgBGAsYHg/s640/IMG_0931.JPG" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kasvihuonekaasuilla luulisi lämmön lähtevän nousuun!</i></div>
<br />
<br />
<b>15. Le Havre</b><br />
<b><br /></b>
Seuraavaksi lisää Uwea. Le Havre on satamalta tuoksuva työläisenasettelupeli, jossa pelaajalla on vain yksi työläinen. Sen käyttö on siis suunniteltava hyvin, vaikkakin monesti valintoja olisi useita hyviä, ja harmittaa että saa tehdä vain yhden. Le Havre on hyvin uwemainen resurssivääntö, josta ei nippeliä tai nappelia puutu. Itselle mieluisin pelaajamäärä on kahdella pelaajalla, koska peli on melko pitkä. Pelin satamateema on kiehtova, ei sitä ainaista lammasfarmia. Silläkin uhalla, että toistan itseäni, on pelilaudan kolme irrallista palaa edelleen käsittämättömän typerä idea, ja sen keksinyt tyyppi sietäisi saada satikutia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Qb45CXD58rA/W4_mGb20zRI/AAAAAAAAffo/G3zFNWxmrbE0pj1Fxj_NBzNhbJExY9U-wCPcBGAYYCw/s1600/IMG_4873.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Qb45CXD58rA/W4_mGb20zRI/AAAAAAAAffo/G3zFNWxmrbE0pj1Fxj_NBzNhbJExY9U-wCPcBGAYYCw/s640/IMG_4873.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Maata näkyvissä.</i></div>
<br />
<br />
<b>14. Caverna: the cave farmers</b><br />
<b><br /></b>
Kas, kaksi Uwea peräkkäin. Seuraavana vuorossa onkin Caverna, joka taitaa olla tämänhetkinen lemppari-Uwe. Joku sen tavassa yhdistää agricolamainen farmaus luolan sisustamiseen ja seikkaileviin kääpiöihin vain jotenkin kiehtoo. Pelin setup on välillä vähän rasittava, ja jonkunlaisen insertin hankkiminen on ehkä suotavaa. Kuten ehkä olette jo osanneet päätellä, on työläisenasettelu myöskin yksi suosikkimekaniikoistani. Pelihyllystäni löytyy myös Cavernan pikkuveli Cave vs cave, josta pidän myöskin todella paljon.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZGz2FuDd3BM/VvJlcf9-pkI/AAAAAAAALDg/vGo6fPhWtFwTmomItFU0osD8LIRs5ZY2gCPcBGAYYCw/s1600/IMG_5583.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="1440" height="426" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZGz2FuDd3BM/VvJlcf9-pkI/AAAAAAAALDg/vGo6fPhWtFwTmomItFU0osD8LIRs5ZY2gCPcBGAYYCw/s640/IMG_5583.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Minun Cavernani on tuunattu mieleisekseni.</i></div>
<br />
<br />
<b>13. Quacks of Quedlinburg</b><br />
<br />
Puoskarit! Tämä Kennerspiel des Jahres -voittaja vuodelta 2018 yllätti minut täysin. Taisin vielä Lautakunnan SdJ-jaksossa haukkua, miten epäomintakeinen idea pelissä on, sillä onhan Orléansissakin pussi josta vedetään nappuloita. Myönnän tässä ja nyt näin julkisesti, että olinpas väärässä Puoskareiden suhteen. Nimittäin tämä push your luck -perhepeli on tullut meidän hyllyyn jäädäkseen. Puoskareissa kukin pelaaja yhtäaikaisesti nostaa pussistaan lätysköitä, joita sitten asettelee pelilaudalleen. Nappuloita on erivärisiä ja -numeroisia, ja valkoisten nappuloiden summa ei saa ylittää seitsemää, tai pelisi loppuu sillä kierroksella siihen. Temaattisesti pelissä valmistetaan taikajuomia, jonka ainesosia pussista vedetään. Jokaisen kierroksen jälkeen juomista saa pisteitä ja rahaa, jonka voi käyttää uusien ainesosien ostamiseen. Peli on koukuttava, kepeä, helppo oppia ja hauska kerta toisensa jälkeen. Hauskinta on toki, kun muut epäonnistuvat ja itse onnistuu nostamaan pussista vain ne parhaimmat ainesosat, valkoisten cherry bombien jäädessä pussiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-wSBRGluFi7M/XeLSCW5uoPI/AAAAAAAAlaw/D85OpGPaHAAkTLmF50imLcuY16LxFZ7NgCKgBGAsYHg/s1600/IMG_6802.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-wSBRGluFi7M/XeLSCW5uoPI/AAAAAAAAlaw/D85OpGPaHAAkTLmF50imLcuY16LxFZ7NgCKgBGAsYHg/s640/IMG_6802.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pata porisemassa.</i></div>
<br />
<br />
<b>12. Villainous</b><br />
<b><br /></b>
Disney-pelit eivät yleensä ikinä ole kovin kummoisia, mutta Villainous on poikkeus joka vahvistaa säännön. Noppapotissakin arvosteltu <a href="https://noppapotti.blogspot.com/2019/08/muutama-sananen-villainousista.html" target="_blank">Villainous</a> on yksi viimeisten kuukausien hottiksista meillä, ja se näkyy. Peliä on tullut pelattua toistakymmentä kertaa monilla eri pelaajamäärillä ja monissa eri tilanteissa. Pelissä pelaajat ottavat jonkun Disney-pahiksen roolin, ja yrittävät kukin suoriutua omasta voittoehdostaan. Pelaajalla on kaksi pakkaa, toinen omille korteille ja toinen Kohtalo-pakka, josta muut pelaajat voivat pelata kortteja hidastaakseen hänen peliä. Jokaisen pelaajan kortit ovat täysin erilaiset kuin muiden, ja yleensä temaattisesti hyvin saduille uskollisia. Tuuria pelistä toki löytyy, sillä monesti pelaajan täytyy löytää pakasta jotkut tietyt kortit, mutta kokemuksen myötä pakkojen käyttäminen oikealla tavalla helpottuu ja peliä on silloin helpompi hallita. Tällä hetkellä odotan into pinkeänä, että saan uusimman Evil comes prepared -lisäosan itselleni!( Tontut paljastivat, että sellainen olisi mahdollisesti pukinkontissa, joten jäämme odottamaan joulua innolla!)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-XJBz_MQ_Zxo/XeLWSvj21nI/AAAAAAAAla8/d0FuT_1sO7EPA-cn3A3tyUCpOf3R8BJcwCKgBGAsYHg/s1600/IMG_7532.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-XJBz_MQ_Zxo/XeLWSvj21nI/AAAAAAAAla8/d0FuT_1sO7EPA-cn3A3tyUCpOf3R8BJcwCKgBGAsYHg/s640/IMG_7532.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pahatar possuineen.</i></div>
<br />
<br />
<b>11. Trains</b><br />
<b><br /></b>
Pakanrakennuspeli Trains on ottanut pienen pulahduksen listalla alaspäin sijalta kolme sijalle yksitoista, mutta siitä huolimatta se on edelleen suosikkini pakanrakennuspeleistä. Se yhdistää perinteisen korttien ostelun junaratojen kyhäilyyn pelilaudalla, ja tekee sen simppelillä ja kivalla tavalla. Hyvin pitkälti Dominionia kopioiva peli on vaan niin paljon parempi juurikin tuon pelilaudan takia, koska se antaa selkeän motiivin korttien ostoon. Pelissä on muutakin tehtävää kuin vain pistekorttien haaliminen, joka on tylsää ja epätemaattista. Hisashi Hayashin Trains on ollut listallani jo monta vuotta, ja syystä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-PE7ILeryVcE/VyCiMDpIFnI/AAAAAAAALqM/d6OHO51-h50BbIrrB5ltP3YIQEy4p9rFgCPcBGAYYCw/s1600/IMG_5795.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="852" data-original-width="640" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-PE7ILeryVcE/VyCiMDpIFnI/AAAAAAAALqM/d6OHO51-h50BbIrrB5ltP3YIQEy4p9rFgCPcBGAYYCw/s640/IMG_5795.JPG" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Aika peruskortteja tässä kädessä.</i></div>
<br />
<br />
<b>10. Sagrada</b><br />
<b><br /></b>
Sagrada on noussut kuusi sijaa edellisestä vuodesta. Eikä syyttä. Näin noppafanaatikkona tämä peli on kuin luotu minua varten. Sagradassa pelaajat rakentavat kauniita lasi-ikkunoita nopista. Saman väriset, eivätkä saman numeroiset nopat saa olla kohtisuoraan vierekkäin. Jokainen pelaaja valitsee pelin alussa ikkunakorteista mitä ikkunaa lähtee rakentamaan, ja kyseiseen korttiin on printattu joitakin vaatimuksia, kuten esim värejä tai numeroita jo etukäteen. Osa ruuduista taas on valkoisia, joihin saa laittaa sitten itse päättämiään värejä tai lukuja, ottaen huomioon väri- ja numerosäännöt. Sagrada on samalla ihanan haastava mutta toisaalta se rentouttaa minua, koska se vie ajatukseni pois kaikesta muusta. Meillä on myös molemmat tähän mennessä ilmestyneet lisäosat, ja niistä varsinkin Passion on todella helppo lisätä peliin, vaikka pelissä olisi aloittelijoita mukana.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-9mrbybr3ZP0/XeLazNqsgmI/AAAAAAAAlbI/ejcxEMLN6Mk_zTKOyiJwi2c8Gw90KJy2gCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8451.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-9mrbybr3ZP0/XeLazNqsgmI/AAAAAAAAlbI/ejcxEMLN6Mk_zTKOyiJwi2c8Gw90KJy2gCKgBGAsYHg/s640/IMG_8451.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Sagrada molemmilla lisäosilla.</i></div>
<br />
<br />
<b>9. Chronicles of Crime </b><br />
<b><br /></b>
Sain Chronicles of Crimen joululahjaksi aviomieheltäni, ja ihastuimme siihen molemmat valtavasti. Näköjään niin paljon, että se hyppäsi heti listalla top10:een. Chronicles of Crime on äppiavusteinen rikoksenratkomispeli, jossa ei tarvitse lukea sääntöjä. Äppi kertoo sinulle, mitkä kortit tai laatat pitää ottaa esiin ja milloin. Puhtaasti päättelykykyä käyttävä peli on erilainen, koukuttava ja siinä on meille juuri sopiva määrä tarinaa, olematta kuitenkaan mikään roolipeli. Pelissä on merkitystä esimerkiksi ajoituksella, milloin menet mihinkin kohteeseen ja milloin kuulustelet ja ketä. Lisäosa Noir tuo peliin vielä uutena elementtinä mahdollisuuden murtautua, lahjoa, pelotella ja vakoilla. Rikospaikkoja voi tutkia erikseen myytävien 3D-lasien avulla, ja on täysin pelaajista kiinni, miten tarkasti he kuvia katsovat ja löytävät vihjeitä. Rikospaikkaa voi toki tutkia useampikin pelaaja, mutta tämä kuluttaa aikaa, ja joskus se on kortilla. Aivan mahtava peli.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-u61sHZE6szs/XeLdbuobUlI/AAAAAAAAlfw/gRiVFgorD7QC15ZQeNYc6RDXinFXDe_HgCKgBGAsYHg/s1600/37277F9A-ABCB-4EEB-9512-F275C216417F.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="768" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-u61sHZE6szs/XeLdbuobUlI/AAAAAAAAlfw/gRiVFgorD7QC15ZQeNYc6RDXinFXDe_HgCKgBGAsYHg/s640/37277F9A-ABCB-4EEB-9512-F275C216417F.jpg" width="512" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Näillä eväillä ratkeaa keissi kuin keissi.</i></div>
<br />
<b><br /></b>
<b>8. Istanbul</b><br />
<b><br /></b>
Rüdiger Dornin Istanbul on ollut jo vuosia peli josta pidän. Jostain syystä se ei koskaan yltänyt tälle listalle, ennen kuin viime kesänä ostimme Istanbul Big boxin omaksi. Se, yhdistettynä hienosti toteutettuun äppiversioon, on nostanut Istanbulin kolmenkymmenen lempparipelini joukkoon, ja vielä niinkin korkealle kuin numero kahdeksan. Varsinkin jos pelataan Mocha & baksheesh -lisäosalla, on peli timanttinen. Pelissä on tarkoitus saada ensimmäisenä kerättyä viisi rubiinia. Tämä onnistuu juoksemalla pitkin Istanbulin kujia assistentteja viskoen sinne tänne. Vuorollaan pelaaja saa liikkua yhden tai kaksi laattaa. Päätepysäkille on jätettävä assistenttinappula, tai noukittava sieltä aikaisemmin sinne jätetty sellainen. Muulloin kyseistä laattaa ei saa aktivoida. Laatoissa on kaikkea maan ja taivaan välillä, teehuoneista moskeijoihin ja korumyyjiin. Pelaajilla on kärryt, joihin he lastaavat varastoista kerättyä tavaraa, jotka voi sitten myydä rahaksi tai vaihtaa rubiineiksi palatsissa. Keskusaukion lähteelle voi mennä levähtämään ja kutsua kaikki assistenttinsa taas jonoon. Istanbul on koukuttava peli, ja pelaan sitä mielelläni milloin tahansa. Kertoo jotain pelin koukuttavuudesta, kun yöllä imettäessäni kuopustamme saatan samalla kaivaa kännykän esiin ja pelata yhden erän Istanbulia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-zqv-UIw0tNQ/XeLhDOSwbaI/AAAAAAAAlrQ/zzFW495ptDU1evXtKxoVa8QS4htD_G28gCKgBGAsYHg/s1600/IMG_6455.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-zqv-UIw0tNQ/XeLhDOSwbaI/AAAAAAAAlrQ/zzFW495ptDU1evXtKxoVa8QS4htD_G28gCKgBGAsYHg/s640/IMG_6455.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Vielä on rubiineja runsaasti jäljellä.</i></div>
<br />
<b>7. Seasons</b><br />
<b><br /></b>
Pitkän linjan Noppapottifanit tietävät, että Seasons on yksi suosikeistani. Se on hengannut top10:ssä vuodesta toiseen, eikä näköjään asiat ole muuttuneet vuodessa. Régis Bonnesséen Seasons on sitä itselleni niin mieluisaa korttien draftausta yhdistettynä noppiin ja resurssien keräilyyn. Värikäs kuvitus vetää puoleensa ja pelin nopat ovat mielekkään kookkaat. Pelin alussa pelaajat draftaavat itselleen yhdeksän korttia, jotka jaetaan kolmeen pakkaan. Uuden pakan pelaaja saa käyttöönsä aina kun uusi vuosi alkaa, ja näitä vuosia pelissä on siis kolme. Pelaamattomista korteista tulee miinuspisteitä, joten olisi suotavaa saada mahdollisimman moni korteista pelattua. Peliin on kaksi lisäosaa, Enchanted Kingdom ja Path of Destiny, joista viimeinen on minulla vielä hankkimatta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-t_S4cWINQpk/VPR3pN9KHGI/AAAAAAAAD9E/d63b1rAp10UC0kXZXqeQXEpNAS1t-2ecACPcBGAYYCw/s1600/IMG_3246.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-t_S4cWINQpk/VPR3pN9KHGI/AAAAAAAAD9E/d63b1rAp10UC0kXZXqeQXEpNAS1t-2ecACPcBGAYYCw/s640/IMG_3246.JPG" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Seasons on ihanan värikäs kokonaisuus.</i></div>
<br />
<br />
<b>6. Potion Explosion</b><br />
<b><br /></b>
Ah, Potion explosion on aivan mahtava perhepeli! Pelissä tehtaillaan taikajuomia keräämällä kuulia muovisesta( tai pahvisesta jos on 1.edikka) kuulanjakajasta. Pelaaja ottaa vuorollaan yhden kuulan pois, ja jos hän onnistuu saamaan kaksi saman väristä kuulaa kolahtamaan yhteen, saa hän ne itselleen. Ja vielä parempi jos tästä muodostuu ketjureaktio, joka antaa hänelle useampia värejä. Jokainen taikajuoma antaa valmistuttuaan pelaajalle jonkun bonuksen, jos hän päättää sen käyttää. Käytetyistä juomista saa kuitenkin myös pisteet, joten niitä ei kannata pantata turhaan! Minulla on peliin myös molemmat lisäosat, jotka tuovat lisää taikajuomia, sekä uuden värisiä kuulia, jotka toimivat hieman eri lailla kun peruspelin normaalit kuulat. Tälle pelille voin antaa erittäin vahvan suosituksen. Kannattaa myös harkita ensimmäistä lisäosaa The Fifth Ingredient, sillä sen mukana tulevat professorit tekevät pelistä mielestäni mielenkiintoisemman. Kokeilkaa myös Potion Explosion äppiä, se on hyvin toteutettu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-cLzJ9aRbxq4/XeLpwYFCfUI/AAAAAAAAlvA/gE76NoeDbcIyAwSel1gQm_6mo7VLfh6VgCKgBGAsYHg/s1600/9F2CFE32-5C9E-4D54-8EC8-0CAA0298867E.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1439" data-original-width="1440" height="638" src="https://1.bp.blogspot.com/-cLzJ9aRbxq4/XeLpwYFCfUI/AAAAAAAAlvA/gE76NoeDbcIyAwSel1gQm_6mo7VLfh6VgCKgBGAsYHg/s640/9F2CFE32-5C9E-4D54-8EC8-0CAA0298867E.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pelissä myös The Sixth student -lisäosa vihreine kuulineen.</i></div>
<br />
<br />
<b>5. Everdell</b><br />
<b><br /></b>
Listani kovin nousija on tyhjästä suoraan sijalle viisi noussut Everdell. Työläisenasettelua ja koneistonrakentelua yhdistävä Everdell on söpöäkin söpömpi peli, joka miellyttää minua niin monella eri tavalla. Peli on jaettu vuodenaikoihin, mutta sen sijaan, että pelaajat siirtyisivät kaikki yhtäaikaa uuteen vuodenaikaan, tekee jokainen sen sitten kun itse niin päättää. Tästä johtuen pelaajat voivat olla eri vuodenajoissa eri aikaan. Pelaajat saavat lisää työläisiä siirtyessään vuodenajasta toiseen, joten siirtyminen eteenpäin on välttämätöntä. Kukin pelaaja rakentaa omaa kaupunkiaan korteista eteensä. Korteista saa niin pisteitä, resursseja kuin toimintojakin. Korteista rakentuu pikkuhiljaa koneisto, joka ruokkii pelaajaa aina vain kiihtyvällä vauhdilla. Everdell on näyttävän näköinen peli, joka kyllä huomataan. Kuvitus on todella hienoa ja komponentitkin oikein mukiinmeneviä, jopa minun retail-versiossani. Peliin on jo nyt saatavilla Pearlbrook-lisäosa, joka tuo uutena resurssina helmet peliin, sekä yhden erikoistyöläisen. Keväämmällä olisi sitten tulossa lisää pelattavaa Spirecrest- ja Bellfaire-lisäosien muodossa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-SBsUtezE7g0/XeLuTtjrZCI/AAAAAAAAlvU/KZgpnaBtuIIAI-0mZ6sC59hRw6B0rpaGwCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8368.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-SBsUtezE7g0/XeLuTtjrZCI/AAAAAAAAlvU/KZgpnaBtuIIAI-0mZ6sC59hRw6B0rpaGwCKgBGAsYHg/s640/IMG_8368.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Everdellin pelilauta on aika näyttävä.</i></div>
<br />
<br />
<b>4. Dungeon Petz</b><br />
<b><br /></b>
Luolalemmikit ovat täällä taas! Ja täsmälleen samalla sijalla kuin viimeksikin. Dungeon petz on Vlaada Chvatilin fantasiateemainen työläisenasettelupeli, jossa pelaajat kasvattavat söpöjä monstereita ja myyvät niitä lemmikeiksi. Lemmikeille pitää hankkia häkkejä, virikkeitä, ruokaa ja kenties jopa lääkkeitä. Sitten niitä pitäisi viedä näyttelyihin, siivota häkkejä kakasta ja myydä toivottavasti hyvään hintaan. Kaikki pelissä on temaattista ja vaikka aivot ovatkin välillä solmussa, on Dungeon petz kerta toisensa jälkeen yhtä viihdyttävä. Lisäosa Dark alleys tuo peliin mm. mustan marketin, lemmikipsykologin ja ennustajaeukon teltan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZeyFGeN2Ais/VkeqLwAQBPI/AAAAAAAAI04/ARx1BVoIZvExOEIpCrX2a8oaqOOYgyrdwCPcBGAYYCw/s1600/IMG_4647.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZeyFGeN2Ais/VkeqLwAQBPI/AAAAAAAAI04/ARx1BVoIZvExOEIpCrX2a8oaqOOYgyrdwCPcBGAYYCw/s640/IMG_4647.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pikkupirulaiset valmiina lapioimaan kakkaa.</i></div>
<br />
<br />
<b>3. Roll Player</b><br />
<b><br /></b>
En tiedä osasitteko arvata, että Roll Player on noussut top3:en. Jotenkin arvasin jo viime vuonna, että sen sijoitus yhdeksännestä nousee, ja niinhän siinä kävi. Peli on hieman Sagradan sukulaissielu, mutta kuitenkin paljolti erilainen. Pelin fantasiateema jo tekee siitä erilaisen tuntuisen, ja varsinkin lisäosa Monsters & minions, tekee pesäeroa näiden kahden pelin välille. Noppien draftaaminen omalle pelilaudalle on kutkuttavan mielenkiintoista, ja juuri sopivalla tavalla aivonystyröitä hierovaa. Tästäkin pelistä olen puhunut monesti, joten ei varmaan tarvitse sen enempää tähän hätään kirjoitella. Huhtikuussa pitäisi tulla uusimman lisäosan, jonka myös potkustarttasin tavoistani poiketen, enkä malttaisi millään odottaa sitä!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-4F1ZaSWY7T0/XUbJs3_WaaI/AAAAAAAAjew/IaE_ZPrt14gg9fuRJoZQL5jjWV4_kLPjgCPcBGAYYCw/s1600/IMG_6457.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-4F1ZaSWY7T0/XUbJs3_WaaI/AAAAAAAAjew/IaE_ZPrt14gg9fuRJoZQL5jjWV4_kLPjgCPcBGAYYCw/s640/IMG_6457.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Noppia noppia! </i></div>
<br />
<br />
<b>2. Five Tribes</b><br />
<b><br /></b>
Viisi heimoa on edelleen yksi lemppareistani, vaikka se ei vähään aikaan ole pöydälle päässytkään. Pelissä liikutellaan meeplejä laatalta toiseen Mancala-tyyppisellä mekaniikallla ja aktivoidaan laattojan sen mukaan, minne laatalle päädytään. Pelissä on kutkuttavia hetkiä, kun näet toisen pelaajan vuorolla loistavan siirron, ja yrität olla tuijottamatta kyseistä laattaa ettet vaan anna kaverille vinkkiä hyvästä muuvista. Peliin on saatavilla kaksi isompaa lisäosaa ja yksi korttilisäosa, ja minulta löytyy ne kaikki.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-4l3UzyU9rh0/VTJO0g6IapI/AAAAAAAAE9c/weKNg3OJZeQwEoxuTbdYDn3jCg4zx66NACPcBGAYYCw/s1600/IMG_3493.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-4l3UzyU9rh0/VTJO0g6IapI/AAAAAAAAE9c/weKNg3OJZeQwEoxuTbdYDn3jCg4zx66NACPcBGAYYCw/s640/IMG_3493.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Mietteliäs mies ja keikistelevä Djinn.</i></div>
<br />
<br />
<b>1. The Voyages of Marco Polo</b><br />
<b><br /></b>
Todellisuuspaon Annika oli satavarma, ettei Marco Polo olisi enää minun ykköseni, mutta sori vaan, kyllä se edelleen on. Vaikka edellisin pelikerta onkin tapahtunut online Yucata.de:ssä, on Marco Polo silti minulle numero uno. Noppatyöläiset ovat ehdottomasti minun juttuni, ja Marco Polossa niiden käyttö monella eri tapaa on mielenkiintoista ja viihdyttävää. Pelin alussa valittavat hahmot ovat kukin tavalla ja toisella megahyviä, ja peliä voi pelata monella toisistaan poikkeavalla tavalla näistä johtuen. Lisäosa Agents of Venice tuo peliin vielä enemmän pohdittavaa lisälaudan muodossa, ja minilisuri New Characters taas lisää hemmoja. Nyt syksyn Essenissä julkaistiin pelistä uusi versio Marco Polo 2 - In the service of the Khan, joka jakaa pitkälti samoja mekaniikkoja edeltäjänsä kanssa, mutta lisää uuden resurssin ja tekee matkustelusta helpomman mutta huomattavasti tarpeellisemman. Odotan suurella innolla saavani tuon pelin käsiini!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-vwhuXfxyln8/VkZ0_1buWdI/AAAAAAAAIx0/ZfYkL6U1gVQHxdZ7DueLbY9jRAEXACoKACPcBGAYYCw/s1600/IMG_4597.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-vwhuXfxyln8/VkZ0_1buWdI/AAAAAAAAIx0/ZfYkL6U1gVQHxdZ7DueLbY9jRAEXACoKACPcBGAYYCw/s640/IMG_4597.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Basaari täynnä ostajia.</i></div>
<br />
<br />
Näin on pelit laitettu taas paremmuusjärjestykseen. Yllätyksiä oli tänä vuonna jonkun verran, esimerkiksi Glass Roadin ja Imperial Settlersin tippuminen juuri ja juuri listan alle. Ja Grand Austria Hotel ei vieläkään yltänyt sijoituksiin asti, vaan jäi kuplimaan pinnan alle. Ehkä osasyynä on se, että tänä vuonna on tullut pelattua niin paljon minulle uusia pelejä, ja tutustuttua myös vanhempiin mutta minulle uusiin peleihin, enemmän kuin pelattua näitä minun vanhoja jo hyväksi todettuja suosikkeja . Myös Deuksen ja Elysiumin tippuminen on hämmästyttävää, mutta pidän niistä kyllä edelleen. Listalla näkyy myös kevyempien pelin nousu, sillä kulunut vuosi on ollut rankka, ja raskaimmille peleille ei aina vain löydy aivokapasiteettia väsyttävän päivän jälkeen. On myös hyvä muistaa, että nämäkin sijoitukset ovat viitteellisiä ja ensi viikolla voi fiilis olla taas ihan eri. Mutta se on varmaa että Marco Polo on ykkönen!</div>
Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-50707513067245566682019-10-05T12:33:00.000-07:002019-10-05T12:33:54.986-07:00Lautapelaamaan 2019Niin siinä sitten kävi, että lautapelaamisen kruununjalokivi, eli Lautapelaamaan 2019 tuli ja meni. Pelimaailman kauniit ja rohkeat kokoontuivat kuhisten kauppakeskus Redissä. Valaistus oli tänä vuonna hieman ongelmallinen, mutta huhun mukaan eräs Matti Malinen oli asentanut lisää valaistusta, joten siinä vaiheessa kun Noppapotti crew saapui paikalle lauantaina puolilta päivin, oli valaistus meille ainakin riittävä. Parkkitilanne on Rediin tulevalle huomattavasti kalliimpaa kuin edellisvuoden Kaapelitehtaalla, mutta meidän poppoo tuli paikalle julkisilla, joka allekirjoittaneelle lastenvaunujen kanssa matkustavalle oli ilmaista. Säästö se on pienikin säästö.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-0XPi8pC7-A8/XZjT9lyI6ZI/AAAAAAAAklk/3nDEc6kjx0AyNN_LoWOdlmxpwKYnqrn3ACKgBGAsYHg/s1600/b759878a-ebba-4656-8924-11043bb786bf.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-0XPi8pC7-A8/XZjT9lyI6ZI/AAAAAAAAklk/3nDEc6kjx0AyNN_LoWOdlmxpwKYnqrn3ACKgBGAsYHg/s640/b759878a-ebba-4656-8924-11043bb786bf.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Vaippakassi mätsää tilaisuuden teemaväriin.</i></div>
<br />
Heti astuttuamme pelisaliin bongasin <a href="https://www.lautapeliopas.fi/" target="_blank">Lautapelioppaan</a> Mikko Saaren poikansa Nooan kanssa pelaamassa Alhambraa, ja muistin taas, että pitäisi varmaan joskus itsekin pelata sitä. Noh, ohitimme heidät etsiessämme sopivaa pöytää, ja saimmekin sellaisen melko keskeltä tilaa. Halusin pöydän käytävän varrelta, jotta sain meidän kuopuksen rattaat viereemme, ilman että ne olisi olleet muiden tukkeena. Pian huomasin bloggaajakolleegani <a href="https://puutyolainen.wordpress.com/" target="_blank">Puutyöläis-Joonaksen</a> ja <a href="https://poydalla.net/" target="_blank">Pöydällä-Kristianin</a>. Kristian oli ilmeisesti menossa miljoonan(vai oliko se seitsemän) pelaajan Sidereal Confluenceen ja Joonas taisi päätyä pelaaman Wolfgang Warschin Fujia. Heidän kokemuksistaan voit lukea heidän omista blogeistaan. Sen sijaan me päädyimme pelaamaan Lautapelit.fi:n uudehkoa julkaisua Amul.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-c0Pdc94fI7U/XZjVe9yRv7I/AAAAAAAAklw/GJ3XsQihszs-psc0N5F20k-6N4WrgyiMACKgBGAsYHg/s1600/IMG_8072.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-c0Pdc94fI7U/XZjVe9yRv7I/AAAAAAAAklw/GJ3XsQihszs-psc0N5F20k-6N4WrgyiMACKgBGAsYHg/s640/IMG_8072.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>No enhän mä mitään kansikuvaa muistanut ottaa, mutta kuvitelkaa tuohon vielä yksi kameli.</i></div>
<br />
Silkkitielle sijoittuvaa korttiendraftausta. Siinä Amul lyhykäisesti. Jos hieman pidemmän selityksen haluaa, niin Amulissa pelaajat pelaavat yhtäaikaisesti kortteja tarjolle, josta kukin valitsee vuorotellen yhden kortin itselleen pelattavaksi. Ei ole pakko valita sitä korttia, minkä olet itse tarjonnut. Oikeastaan aika usein sitä tulee tarjottua huonoja kortteja kädestään pois, koska eihän sitä nyt uskalla tarjota hyviä kortteja muille vietäväksi. Kimuranttia. Osa korteista on sellaisia, jotka pitäisi saada pelattua pöytään, toiset taas nimenomaan sellaisia, että ne pitäisi säilöä kädessä loppuun asti, nököttäen siellä tekemättä mitään ennen suloista loppupisteytystä. Mainitsinko jo palatsin? Entäs basaarin? No sellaisetkin on, ja sieltä voi hyvällä tsägällä saada hankittua vielä parempia kortteja.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-cJNkqZqlgjU/XZjXUaySHfI/AAAAAAAAkmA/ZWSEfqxtSLMReb5Z7XFCfoVWaa-KoMgTQCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8078.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-cJNkqZqlgjU/XZjXUaySHfI/AAAAAAAAkmA/ZWSEfqxtSLMReb5Z7XFCfoVWaa-KoMgTQCKgBGAsYHg/s640/IMG_8078.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Amulin kortit ovat mukavan selkeitä, joskin ihan piirun verran tylsiä.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Olen pelannut Amulia muutaman kerran aikaisemminkin, sillä pääsin testaamaan sitä jo prototyyppinä viime keväänä. Korttien draftaaminen on minulle mieluisa mekaniikka, ja Amul on kyllä oikein mukava peli. Peliin mahtuu jopa 8 pelaajaa, ja peli onkin parhaimmillaan useammalla pelaajalla. Kolmen pelaajan peli on hieman hajuton ja mauton. Korttien kuvitus on omaan makuun tylsähköä, hieman samalla tavalla kuin esim Century Spice Roadin. Eli ei siis millään tapaa huonoa, mutta ei se nyt kyllä villasukkiani saa pyörimään nilkoissa. Symbolit on kyllä tosi kivan selkeitä, ja koen pelin olevan niiden johdosta helppo opettaa. Meidän seurueessa ei kukaan muu ollut kyseistä peliä vielä pelannut, ja he kaikki oppivat pelin kertalaakista. Pisteitä Amulille herui myös siitä, että aviomieheni tykästyi siihen heti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZBvIK7cajPU/XZjY8qs92KI/AAAAAAAAkmM/nIF9Le5QHZUgp3kmDGP13Lz6sBJtOOyPACKgBGAsYHg/s1600/IMG_8079.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZBvIK7cajPU/XZjY8qs92KI/AAAAAAAAkmM/nIF9Le5QHZUgp3kmDGP13Lz6sBJtOOyPACKgBGAsYHg/s640/IMG_8079.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Jos pelaatte 8 pelaajalla, varatkaa iso pöytä. </i></div>
<br />
Amulin jälkeen huomasin jossain välissä <a href="https://kokoperhepelaa.wordpress.com/" target="_blank">Koko perhe pelaa -blogin Mirvan</a> ilmestyneen selkäni takana olevaan pöytään tyttärensä kanssa Takenokoa pelaamaan. Vaihdoimme muutamat sanat siinä ja kumpikin jatkoi pelaamisiaan. Ehkä ensi kerralla kerkeämme jutella enemmän! Luulen käyneeni siinä kohtaa <a href="https://www.youtube.com/user/Zztap78" target="_blank">Pekkasen Tuomoa</a> morjestamassa Lautapelit.fi:n tiloissa, josta bongasin myös Hyötsin eli <a href="https://www.lunkisti.fi/" target="_blank">Lunkisti-Teron</a> Amulin kimpussa. Terolta nappasin <a href="https://todellisuuspako.blogspot.com/" target="_blank">Todellisuuspaon Annikan</a> häneltä huutaman korttipelin, jonka nakkasin takataskuuni ja suuntasin etsimään naistenhuonetta. Pari käytävän väliä siinä meni, mutta löytyihän se lopulta. Tämä on Redin huonoja puolia verrattuna aikaisempaan Kaapelitehtaaseen; vessatauot kesti tuplasti pidempään kävelymatkan takia. Palattuani lähetin Annikalle kuvan todistukseksi, että pidin lupaukseni hänen pelistä, ja pidän sitä nyt panttivankina siihen asti, että näemme Todpakolaiset seuraavan kerran. Heiltä valitettavasti jäi tänä vuonna Lautapelaamaan välistä. Ja meiltä katkesi meidän "yhdessä Lautapelaamaanissa pelaamattomuus"-putki tähän. Vaikea olla pelaamatta jonkun kanssa, jos hän ei edes vaivaudu paikalle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-lMV16FjXa-0/XZjb1DQmWvI/AAAAAAAAkmY/xfEWZ3hVHBwT25zGk7i6dDzj7ZJYkB9EACKgBGAsYHg/s1600/IMG_8082.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-lMV16FjXa-0/XZjb1DQmWvI/AAAAAAAAkmY/xfEWZ3hVHBwT25zGk7i6dDzj7ZJYkB9EACKgBGAsYHg/s640/IMG_8082.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Naamiaiset alkakoon!</i></div>
<br />
Tällä välin oli pöytäseurueeni käynyt limukaupassa, sekä ottaneet uuden karhean The Grimm Masqueraden pöydälle. Pelissä jokaisella on salainen rooli, joku kahdeksasta satuhahmosta. Jokaisella hahmolla on artefakti, jota he yrittävät kerätä kolmen kortin verran, sekä toinen artefakti, jota heille ei saisi kertyä kahta enempää. Pelaajat sitten vuorotellen pelaavat näitä artefaktikortteja toisilleen ja itselleen, ja näistä saaduilla tiedonjyvillä yrittävät pelata toisensa pelistä ulos. Kolmen kierroksen jälkeen eniten ruusuja(eli pisteitä if you know what I mean) saanut voittaa. Pelissä on myös variantti, jossa kakkoskierroksen jälkeen pelaajat saavat edellisen kierroksen hahmonsa mukaan erityisvoiman, ja mahdollisuuden veikata pelin voittajaa, josta myös heruu ruusuja veikkauksen osuessa oikeaan hahmoon.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-YsDD21jLCR4/XZjdqqiyuMI/AAAAAAAAkmo/xYx6ekwQ8bwIHfAQUzaK2N-V6t2BK-OewCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8087.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-YsDD21jLCR4/XZjdqqiyuMI/AAAAAAAAkmo/xYx6ekwQ8bwIHfAQUzaK2N-V6t2BK-OewCKgBGAsYHg/s640/IMG_8087.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Tästä voisi joku päätellä, että kerään joko kelloja tai noidanpatoja. Oikeasti keräsin herkkuja.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
The Grimm Masquerade oli todella hauska sosiaalinen päättely- ja bluffauspeli. Pelasimme usean erän peräkanaa, koska yksi peli kesti ehkä vain puolisen tuntia. Pelin kuvitus on todella kaunis, ja muutkin komponentit ovat laadukkaat. Tätä tulemme varmasti pelaamaan lisää. Varsinkin kun hankin pelin myös itselleni. Pidimme varianttisäännöistä, koska ne olivat helppo ottaa mukaan, eivätkä tuoneet juurikaan setuppiin lisää aikaa, muuta kuin kahden pienen pakan sekoituksen verran. Mukavaa vaihtelua peliin tuo myös joka kierroksella vaihtuvat toimintokortit, joita pääsee vuorollaan käyttämään maksaessaan kaksi samanlaista artefaktikorttia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ejvLkDltSyk/XZjgZU2IJNI/AAAAAAAAkm8/qlzbLzIBHfQ0m4bvaMbkAnfClj9puW4kQCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8092.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-ejvLkDltSyk/XZjgZU2IJNI/AAAAAAAAkm8/qlzbLzIBHfQ0m4bvaMbkAnfClj9puW4kQCKgBGAsYHg/s640/IMG_8092.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Tuhkimo etsii lasikenkiään, mutta välttelee kelloja. Varsinkin niitä jotka lyö 12.</i></div>
<br />
Tässä välissä kuopuksemme Miro nukahti vaunuihin, ja nukkui hälinässä paremmat päiväunet kuin koskaan kotona. Siitä iso peukku. Muuten hälinä oli kyllä vähän ärsyttävää, mutta osasin odottaa sitä etukäteen. Kun laittaa 500 ihmistä samaan tilaan, on turha kuvitella mitään muuta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-bUlCa6lex-E/XZjhWyzXo0I/AAAAAAAAknI/1GWRgsK98gAhnL4gt1Ng2ttXaME0rRX3QCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8090.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-bUlCa6lex-E/XZjhWyzXo0I/AAAAAAAAknI/1GWRgsK98gAhnL4gt1Ng2ttXaME0rRX3QCKgBGAsYHg/s640/IMG_8090.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Miro otti Lautapelaamaanista kaiken ilon irti, eli nautti 1,5h päiväunet.</i></div>
<br />
Tässä välissä kävin morjestamassa Saaren Mikkoa uudelleen, ja samalla sanoin tervehdyksen <a href="https://soundcloud.com/mitapelataan" target="_blank">Mitä pelataan?</a>-podcastin Janille. Eipä keretty paljoa turinoimaan tänä vuonna, mutta onpahan nyt vaan kiva name dropata näitä tuttuja. Antaa katu-uskottavuutta. Näillä main vaihdoin <a href="https://www.pelaajani.com/" target="_blank">Pelaajanin</a> kanssa myös parit sanat, hänen ollessa toki kiireinen työhommiensa kanssa. Tässä kohtaa onkin hyvä muistuttaa, että olettehan jo <a href="https://lautapeliseura.fi/" target="_blank">Suomen lautapeliseuran</a> jäseniä? Lautapelaamaan-tapahtuma onnistuu suurilta osin ahkerien vapaaehtoisten voimin ja on kaiken lisäksi vielä sisäänpääsymaksuton, joten vähintä mitä voitte tehdä seuran avuksi, on liittyä jäseneksi. Jäsenmaksu on pieni, mutta seuralle kovin tarpeellinen tuki.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-bhXoK1mkopU/XZjmDyBFyKI/AAAAAAAAknY/kGxCIU2OzsAQ76dfFOKX-ipICRIOTJs_QCKgBGAsYHg/s1600/IMG_8096.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-bhXoK1mkopU/XZjmDyBFyKI/AAAAAAAAknY/kGxCIU2OzsAQ76dfFOKX-ipICRIOTJs_QCKgBGAsYHg/s640/IMG_8096.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Jani ja Mikko splotteroi, eli pelaa The Great Zimbabwea.</i></div>
<br />
Sitten muistin, että minunhan piti hakea noutohyllystä Mikon tuoma KeyForge. Menin pelikirjaston puolelle ja haistelin hetken siellä vallinnutta pössistä, ja nappasin Forgeni hyllystä. Tästä pitäisi saada blogiin juttua, mutta maltattehan odottaa että saan sen pöytään pari kertaa. Jännittää, miten miekkoseni kyseiseen peliin suhtautuu. Toisaalta, pidämme kyllä korttien lätkimisestä, olemme vain hieman allergisia niiden keräilyaspektille, ja KeyForgella on mahdollisuus olla rahaimuri. Kyllä se Richard Garfield tietää miten rahahanat pidetään auki eläkepäiviä varten.<br />
<br />
Karvisesta tuli mieleen lasagne, josta taas tuli mieleen kurniva vatsani. Tässä kohtaa olin ollut syömättä (karkkia ei lasketa) lähes koko päivän, ja ruokaa olisi tehnyt mieli. Redin hyviin puoliin lukeutui monet ravintolat, joita löytyi varmasti jokaiseen makuun. Syömisen sijaan päätimme ottaa pöydälle vielä Villainousin, koska yksi seurueestamme ei ollut sitä vielä koskaan pelannut. Disney-fani hänkin. Tiesin jo etukäteen, että hälyinen con ei välttämättä ole paras paikka pelata Villainousia, mutta koska uskoin pystyväni opettamaan sen nopeasti, päädyimme sitä sittenkin pelaamaan. Hyvä näin, koska luulin Maijulla olleen Heart of Crown mukanaan, mutta hän olikin ottanut Star Realmsin sen sijaan...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-9eafN4wAGN8/XZjmAIDMoUI/AAAAAAAAknU/TkPz8egwXYYaioA9ZkWGl4pOWf3iqyUfACKgBGAsYHg/s1600/IMG_8097.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-9eafN4wAGN8/XZjmAIDMoUI/AAAAAAAAknU/TkPz8egwXYYaioA9ZkWGl4pOWf3iqyUfACKgBGAsYHg/s640/IMG_8097.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pelasin ensimmäistä kertaa Prinssi Juhanana, ja hitto vie voitin kerrankin!</i></div>
<br />
Pelatessamme Villainousia, koin lievää kiireen tuntua, sillä oli kova nälkä ja kello alkoi olla jo paljon. Olin nimittäin päättänyt, että kerkeäisin käydä vielä Kampissa Lautapelit.fillä pienillä ostoksilla. Tulee niin harvoin käytyä Stadissa, ja tarvitsin jotain tätä syksyä varten. Siitä lisää myöhemmin.<br />
Pelasin Prinssi Juhanalla, jolla en ollut aiemmin pelannut, ja pelkäsin kokemattomuuteni sen kanssa kostautuvan, koska oletin kaikkien estävän minulta rahan saannin, joka on siis hänen voittoehto. Mutta jotenkin onnistuin näistä estoyrityksistä huolimatta rynnimään johtoasemaan, ja sain kun sainkin voitettua pelin samalla kierroksella, kun serkkuni olisi voittanut Pahattarellaan. Edelleen Villainous on vaan viihdyttävä, ja pääsee pöytään säännöllisesti. Mieluummin ehkä vähän hiljaisemmissa puitteissa seuraavan kerran.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-5VK0PoupSDY/XZjoXO5K4oI/AAAAAAAAknw/looir1qUbbsSoXp7nF5kCwxwpwPerO3QACKgBGAsYHg/s1600/IMG_8098.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-5VK0PoupSDY/XZjoXO5K4oI/AAAAAAAAknw/looir1qUbbsSoXp7nF5kCwxwpwPerO3QACKgBGAsYHg/s640/IMG_8098.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Monta lautapelibloggaajaa löydät?</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Huomasin takanani tutun äänen raikuvan, ja kas! Sieltähän löytyi Joonas ja Kristian Palaces of Carraran parissa. Teronkin bongasin mutta ajattelin meneväni jututtamaan häntä myöhemmin, mutta kun sitä yritin tehdä, ei jätkää näkynyt missään. Yritä nyt etsiä neulaa heinäsuovasta. Me rupesimme pakkaamaan tavaroitamme, ja Mikko ja Nooa tulivat lähipöytään pelaamaan Potion explosionia, joka on yksi suosikeistani. Spoiler! Noppapottiin on lähiaikoina tulossa juttua Potionista, jahka pääsen korkkaamaan sen uusimman lisäosan. Olisin mielelläni seurannut heidän peliään, mutta meillä alkoi nälkä viedä voiton. Kävin kiertelemässä salin läpi sanoen heipat tutuille, ja käänsimme selkämme Lautapelaamaanille. Menimme syömään sushia, jonka jälkeen mieheni ja minä nappasimme metron Kamppiin, ja kävin pikaisella Werewordsin hakureissulla. Meillä on tässä lokakuun aikana pelipäivä tulossa, ja siellä olisi tarkoitus se sitten korkata.<br />
<br />
Kiitos kaikille mukana olleille, ja erityisesti Lautapeliseuralle ja tapahtuman sponsoreille. Ja kunniamaininta kaikille vapaaehtoistyöläisille. Te rokkaatte!Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5516234705990326687.post-36294680381392755272019-08-27T13:28:00.001-07:002019-08-27T13:29:13.672-07:00Muutama sananen Villainousista.Disney-aiheisia pelejä on julkaistu tolkuttomia määriä Monopolista Kimbleen, ja niiden kohdeyleisö on yleensä muut kuin peliharrastajat. Niillä kosiskellaan faneja ostamaan tuotteita, joita he eivät muuten ostaisi. Kun paketin kannessa on Prinsessa Ruusunen, on se niin paljon houkuttelevampi. Siksi on oikeastaan todella hämmentävää, että eteeni osui peli, joka on oikeasti hyvä vaikka kannessa komeilee sana Disney. Se peli on Villainous.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-88B4mwD8r5k/XWTuA7pozSI/AAAAAAAAjl0/0wmjVC5sNNsm7C5miFgCavW9GTHEmTtOwCKgBGAs/s1600/IMG_7306.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-88B4mwD8r5k/XWTuA7pozSI/AAAAAAAAjl0/0wmjVC5sNNsm7C5miFgCavW9GTHEmTtOwCKgBGAs/s640/IMG_7306.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Siellä se D-sana komeilee.</i></div>
<br />
<br />
Villainous on Seattlelaisen pelisuunnitelukollektiivi Prospero Hall:in aivoriihen tulos, jossa pelaajat omaksuvat jonkun Disney-elokuvista tutun pahiksen roolin. Peli pelataan pääosin korteilla, joissa komeilee elokuvista tutut hahmot, niin pahikset kuin hyvikset. Jokaisella pahiksella on omanlaisensa voittoehto, joka on yleensä hyvin temaattisesti yhteensopiva kyseiseen hahmoon. Kapteeni Koukku haluaa saada Peter Panin laivalleen ja voittaa hänet taistelussa, kun taas Ursula haluaa saada Tritonin kruunun ja atraimen itselleen. Prinssi Juhana taas haluaa vain rahaa. Ja niin edelleen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-CcUlqBIhpoE/XWTwOJyW5NI/AAAAAAAAjmE/4N9yCW4QyMMZj0n4LRBtOVXfyUDG_-60wCKgBGAs/s1600/IMG_7315.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-CcUlqBIhpoE/XWTwOJyW5NI/AAAAAAAAjmE/4N9yCW4QyMMZj0n4LRBtOVXfyUDG_-60wCKgBGAs/s640/IMG_7315.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Ursulalle maistuu näköjään myös kahvi.</i></div>
<br />
<br />
Jokaisella pahiksella on kaksi omaa pakkaa. Yksi omille korteille, ja toinen Kohtalo-pakka, josta taas toiset pelaajat pelaavat kortteja hänelle. Pelaajilla on myös oma pieni pelilauta, josta jokaisella vuorolla valitaan yksi lokaatio neljästä, ja tehdään sen sallimat toiminnot. Näiden toimintojen määrää pystyy muut pelaajat vähentämään pelaamalla Kohtalo-kortteja lokaatioiden yläosaan, joka tällöin yleensä puolittaa toimintojen määrän. Kohtalo-pakasta löytyy usein hyviksiä haittaamaan pahiksen peliä, tai kenties jotain väline- tai toimintokortteja, jotka muuten vaan heittävät kapuloita rattaisiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-e_bkzRErRyM/XWV7onx3FVI/AAAAAAAAjmc/s-lyEkVE7hkfRa36DyMX6PO9X7ZlcXIvgCKgBGAs/s1600/IMG_7480.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-e_bkzRErRyM/XWV7onx3FVI/AAAAAAAAjmc/s-lyEkVE7hkfRa36DyMX6PO9X7ZlcXIvgCKgBGAs/s640/IMG_7480.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kohtalokkaita kortteja.</i></div>
<br />
<br />
Muita toimintoja Kohtalo-pakan lisäksi ovat: pelaa kortti, poista kortteja kädestä, karkota hyvis, saa x summa rahaa, aktivoi kortti ja liikuta korttia viereiseen lokaatioon. Pelaajan on aina vuoronsa alussa siirryttävä uuteen lokaatioon, jonka jälkeen hän saa tehdä siellä mainitut toiminnot. Käsikortteja on neljä, jollei ole saanut ylimääräistä jonkun kortin toiminnon kautta. Tehtyään toiminnot pelaaja nostaa käteensä kortteja niin, että niitä on taas neljä. Siksi on tärkeää välillä poistaa turhia kortteja kädestä, jotta saa vuoron lopussa nostaa enemmän kortteja käteensä. Mutta kortteja saa poistaa kädestä vain, jos lokaation toiminnot sen sallivat. Pelaajan omissa korteissa löytyy tuttuja liittolaisia, väline- ja toimintokortteja, sekä kortteja, jotka vaativat jonkun ehdon täyttyneen, jotta ne voidaan pelata. Nämä ehtokortit pelataan toisten pelaajien vuorojen aikana, milloin tahansa kyseisen kortin ehto täyttyy. Korttien pelaaminen vaatii yleensä rahaa, tai Poweria niin kuin se ohjekirjassa on nimetty, mutta come on, kaikki kutsuu sitä rahaksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-YBnTgLsE0uw/XWV_KiWCD_I/AAAAAAAAjmo/wLSPE7hyhNQ3QN78H2iqiQFjl2UFj5QXACKgBGAs/s1600/IMG_7532.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-YBnTgLsE0uw/XWV_KiWCD_I/AAAAAAAAjmo/wLSPE7hyhNQ3QN78H2iqiQFjl2UFj5QXACKgBGAs/s640/IMG_7532.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Villainousin pelinappulat on muuten todella hienoja. </i></div>
<br />
Koska Villainous on korttipeli, on se myös hyvin tuuripitoinen, sitä ei voi kiistää. Toki hyvä pelaaja osaa hyödyntää hahmonsa pakan mahdollisimman tehokkaasti, mutta aina ei vain voi voittaa. Pelissä tulee mukana jokaiselle hahmolle pieni oma vihkonen, jossa on selitetty miten kyseisen hahmon pakka eroaa muista, ja mitkä on hahmolle strategisesti tärkeitä juttuja. Tämä on todella hieno lisä, ja auttaa pelin asymmetrisen luonteen takia pelin opettelua ja opettamista hurjasti. Muutenkin pelin tuotantoarvot on kyllä kohdillaan. Harmi vain, että pelin saaminen rapakon tällä puolella on jokseenkin hankalaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-CNgc3-nLfVw/XWWRcFiieNI/AAAAAAAAjog/kR82BL7y6eIYZmdAnwBXT8uU3nEa0fZzACKgBGAs/s1600/IMG_7339.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-CNgc3-nLfVw/XWWRcFiieNI/AAAAAAAAjog/kR82BL7y6eIYZmdAnwBXT8uU3nEa0fZzACKgBGAs/s640/IMG_7339.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Sattuipa teemaan sopivan värinen pöytä LitsaConissa.</i></div>
<br />
<br />
Hankin peliin myös sen ensimmäisen lisäosan Wicked to the Core, joka tuo peliin lisää kolme pahista. Wicked to the Core on myös itsenäinen pelinsä, joten jos haluaa peliä kokeilla, mutta ei halua maksaa täyttä hintaa, voi harkita sitä vaihtoehtoiseksi aloitukseksi. Tosin ei tuo itse peruspelikään maksa maltaita, taisi olla 44€ luokkaa. Ylipäätään jos pelin saa jostain käsiksi, ei kannata jäädä kauaa arpomaan, nämä menevät täällä päin nopeasti kaupaksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-CbAlDnVeJP0/XWWDUXV5cFI/AAAAAAAAjm8/ALStoVgKCQwfdNHqvCfImYeaKMSFagEywCKgBGAs/s1600/IMG_7359.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-CbAlDnVeJP0/XWWDUXV5cFI/AAAAAAAAjm8/ALStoVgKCQwfdNHqvCfImYeaKMSFagEywCKgBGAs/s640/IMG_7359.HEIC" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Jafar, yksi lemppareistani.</i></div>
<br />
<br />
Villainous mahduttaa jopa kuusi pelaajaa pöydän ääreen, mutta uskokaa, että jo viisi pelaajaa on liikaa. 2-4 pelaajaa on oikein passeli määrä, sillä viidellä peli kesti jo tolkuttoman kauan. Myönnettäköön, että kummallakin kertaa kun pelasin viidellä, oli pelissä vähintään yksi uusi pelaaja. Ehkä jos kaikki olisivat kokeneita, peli soljuisi hieman nopeammin. Pelin teema tekee kyllä sen jipon, että kummasti pelin ääreen ilmestyy sellaisiakin pelaajia, jotka eivät välttämättä normaalisti ole kiinnostuneet peleistä. Näin ainakin meillä. Ja vaikka pelissä on hieman jopa take that -tyyppistä mekaniikkaa Kohtalo-korttien muodossa, se jotenkin vain sopii pahisteemaan, ja kukaan ei ota nokkiinsa. Jos pelissä oltaisiin prinsessoja, ei kyseinen mekaniikka sopisi ollenkaan. Peli myös pakottaa pelaajat hyökkäilemään sinne tänne, eikä vain yhtä pelaajaa kohti, sillä pelaaja jolle viimeksi on pelattu Kohtalo-kortti, on suojassa seuraavan kerran.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-pRJ9WWmy2DE/XWWIUp_SI9I/AAAAAAAAjn4/LV09jPWwmL444RFXjTAFpx96phxdPag8gCKgBGAs/s1600/IMG_7533.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-pRJ9WWmy2DE/XWWIUp_SI9I/AAAAAAAAjn4/LV09jPWwmL444RFXjTAFpx96phxdPag8gCKgBGAs/s640/IMG_7533.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Pöytä tilaa kannattaa varata, varsinkin jos pelaa usealla pelaajalla.</i></div>
<br />
<br />
On sanomattakin selvää, että itse rakastuin Villainousiin ensimmäisellä pelikerralla. Vaikka peli on sidonnainen korttituuriin, koen mekaniikat muuten niin mieluisiksi, että en suutu, jos peli ei jollain kertaa vain kulje. Näinkin on käynyt. Viimeksi kun pelasin Kapteeni Koukulla, oli pelini kannalta tärkein kortti pakan alimmainen. Meinasin kyllä silti voittaa, mutta viime tipassa Prinssi Juhana pääsi voittoon kiinni, kierros ennen minua. Pidän myös siitä, että vaikka pahikset toimivat kukin hyvin eri lailla, tuntuu kaikilla olevan yhtä suuret mahdollisuudet voittoon. Prinssi Juhanan voittoehto saattaa tuntua helpommalta kuin muiden, mutta pelin aikana hän saa huomata, että muut kykenevät hidastamaan häntä aika lailla, ja taas vaikka Jafarin tai Ursulan voittoehdot vaativat useita asioita, mutta heihin ei Kohtalo-korteilla ole esimerkiksi niin helppo vaikuttaa. Joten kaikki on melko hyvässä tasapainossa. Muiden pelaajien on myös hyvä olla kartalla toisten etenemisestä, ja kannattaa suoraan kysyä, jos ei näe toisen lautaa ja kortteja kovin tarkkaan, että missä vaiheessa toinen on. Se on reilua kaikkien kannalta. Meillä on myös tapana ennen pelin alkua kerrata kukin vuorollaan, mitä tarvitsee voittaakseen pelin. Jokaisella pelaajalla on kyllä myös pieni apulappu, jonka toisella puolella on selitetty kaikkien voittoehdot.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-L7J7Ob37nNM/XWWHLjb3MYI/AAAAAAAAjnw/GQafoOsG420aPGkNmtY4l17_7LfD99CLACKgBGAs/s1600/IMG_7560.HEIC" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-L7J7Ob37nNM/XWWHLjb3MYI/AAAAAAAAjnw/GQafoOsG420aPGkNmtY4l17_7LfD99CLACKgBGAs/s640/IMG_7560.HEIC" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Ilta-aurinko laskee Dr. Facilierin suunnitelmien päälle.</i></div>
<br />
<br />
Pidän myös hauskana, että pelissä ei ole vain ne kaikista tunnetuimmat pahikset, vaan myös niitä hieman vähemmän tunnettuja, kuten vaikka ylläoleva Dr. Facilier Prinsessa ja Sammakko -elokuvasta, joka tulee Wicked to the coren mukana. Pelin uusimmassa lisäosassa Evil comes prepared taas tulee yksi omista suosikeistani, eli Yzma Keisarin uusista kuvioista. Vielä tätä kirjoittaessa ei Evil comes preparedia saa Suomesta, mutta tarkkailen tilannetta jatkuvasti, sillä se on itselleni pakko-ostos. Mikään muu peli ei ole meillä saanut näin lyhyessä ajassa yli kymmentä pelikertaa.<br />
<br />
<br />
<br />Miirahttp://www.blogger.com/profile/05093787163061353669noreply@blogger.com0